Jacob Söderman valittiin "loisteliain" ja suomettumisen meiningein Euroopan Unionin ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi kesällä 1995. Suomi oli liittynyt Unioniin jo 1.1.1995.
Jacob Söderman oli jo vajaassa 2 vuodessa keväällä 1997 kerinnyt haastamaan koko Euroopan Unionin. Hän vaati EU:n korkeinta lakiasäätävää elintä eli ministerineuvostoa toimivaltansa piiriin ja asiasta tuolloin kotimaassa kertoi mm. Helsingin Sanomat julkaisemalla jutun otsikolla: "EU:n ensimmäinen oikeusasiamies aikoo haastaa ministerineuvoston". Toinen sitaatti ko. kirjoituksesta oli "Jacob Söderman ja ministerineuvosto napit vastakkain. EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman on joutumassa vastakkain EU:n valtakeskuksen ministerineuvoston kanssa. Neuvoston mukaan Södermanin toimivaltaan eivät kuulu hallitusten välisenä yhteistyönä hoidettavat sisä- ja oikeusasiat". Näistä kysymyksistä JSN:n puheenjohtajana EU-parlamentin oikeusasiamiehen virastaan ennenaikaisesti eläkkeelle jäänyt Söderman on edelleen kiinnostunut ja haluaisi, ettei pitkään valmisteltua uutta perustuslakia Suomi ratifioisi. Perusteltu kysymys kuuluu, että "miksi Söderman on huolissaan Suomen osalta "sisä- ja oikeusasioista", jotka ovat sisällytetty uuteen perustuslakiin ja menevät osin kansallisen lainsäädännön ja poliisi, sekä syyttäjätoiminnassa toimivaltuuksiemme yli.
Söderman haluaa Suomen irti EU:sta miksi?
Edellinen oli EU:n oikeusasiamiehen valtapyrkimysten hyipentuma. Tätä ennen oli koko maan hallitus tukenut Jacob Södermania tietäen, että häntä vastaan oli jo tammikuussa v. 95 virallisesti rekisteröity ja tutkintaan otettu ihmisoikeusvalitus vireillä Euroopan ihmisoikeuskomissiossa ja Suomelta oli asian johdosta pyydetty (huomioita eli vastinetta) istuvalta hallitukselta, johon aikoinaan vastasikin UM:n oikeudellisen osaston silloinen päällikkö. Tämän asian myös eduskunnan silloinen perustuslakivaliokunta ja sen puheenjohtaja tiesi, mutta ei puuttunut. Perusteltu kysymys kuuluukin, että miksi perustuslakivaliokunta ei puuttunut Jacob Södermanin ehdokkaaksi asettumista vastaan, sillä em. ihmisoikeusvalitus huomioiden hän oli (esteellinen ko. virkaan)?
Jacob Södermanin yritykset pönkittää (omaa valtaansa) eivät loppuneet tähän. Oikeusasiamies ministerineuvostolta selkään saaneena, haastoikin nyt puolestaan Euroopan Komission ja sen puheenjohtajan Italialaisen Romano Prodin. Söderman "testasi", olisiko hänellä valtaa komissioon ja näin saisi komission "saappaansa alle". Tämä koski pohjoismaista ns. "avoimuustaistelua", joka Södermanin osalta tosin kulminoitui siihen, että hän ponnekkaasti ryhtyi ajamaan EU-virkamiesten sananvapausoikeutta virassaan. Tätä oikeuttahan Jacob Söderman ei säästänyt käyttää!
Euroopan Unionin ensimmäinen ja tuolloin jo toinen oikeusasiamies hävisi tämän taistelun. Majesteettirikoksen Jacob teki siinä, että täysin yllätyksenä ja itsekkäin valtapyrkimyksin meni ja antoi Washinghton Post- lehdelle haastattelun, jossa tyrmäsi ja ennalta haukkuin Euroopan Komission ja sen puheenjohtajan avoimuusesitykset. Tästä Romano Prodi tuohtuneena kirjelmöi EU-parlamentin puheenjohtajalle ja tiedusteli, "onko oikeusasiamies tehtäviensä tasalla".
Helmikuussa 2001 valtataistelun ollessa kiihkeimillään Södermanin ja Prodin välillä, ennätti Jacob Söderman Suomen medialle kehumaan mm. MTV3:n uutisille, että "se on posketon väite, jos väitetään, ettei oikeusasiamiehellä ole toimivaltaa EU-komissioon".
Tuo sai välittömän vastareaktion Italialaiselta komission puheenjohtajalta, jota MTV3:n "kymmenen uutiset" haastatteli Brysselissä ja jolle Romano Prodi antoi seuraavan lyhennetyn lausunnon: "Suomi ei saa Elintarvikevirastoa, sillä Suomi on liian etäällä EU:n ytimestä ja valtakeskuksista. Virasto kuuluu Brysseliin tai ainakin lähelle ydintä".
Tuota ei ole Suomen valtamedia HS tai Almamedia, käsitellyt vieläkään, että "miksi Prodi muutti aiempaa myönteistä suhtautumistaan Lipposen haluun saada Elintarvikevirasto Suomeen"?
Viime eduskuntavaalien alla mediamme kyllä aihetta käsitteli, mutta täysin valheellisin tiedoin. Vaalien alla tietoisesti levitettiin väitettä siitä, että "Romano Prodi tukisi Lipposen esitystä (halua) saada virasto Suomeen. Prodi oli Paavo Lipposelle Brysselin tapaamisessa ainoastaan tokaissut, että "se saattaisi olla teknisesti mahdollista" saada virasto Suomeen. Niinpä "TEKNISESTI". Näin asioita vääristeltiin poliittisten tarkoitusperien hyväksi, jotka lienivät enempi "henkilökohtaisia", kuin että joku olisi viitsinyt ajatella sitä seikkaa, "mikä asiassa olisi Suomen edun mukaista"!
Jacob Söderman oli jo vajaassa 2 vuodessa keväällä 1997 kerinnyt haastamaan koko Euroopan Unionin. Hän vaati EU:n korkeinta lakiasäätävää elintä eli ministerineuvostoa toimivaltansa piiriin ja asiasta tuolloin kotimaassa kertoi mm. Helsingin Sanomat julkaisemalla jutun otsikolla: "EU:n ensimmäinen oikeusasiamies aikoo haastaa ministerineuvoston". Toinen sitaatti ko. kirjoituksesta oli "Jacob Söderman ja ministerineuvosto napit vastakkain. EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman on joutumassa vastakkain EU:n valtakeskuksen ministerineuvoston kanssa. Neuvoston mukaan Södermanin toimivaltaan eivät kuulu hallitusten välisenä yhteistyönä hoidettavat sisä- ja oikeusasiat". Näistä kysymyksistä JSN:n puheenjohtajana EU-parlamentin oikeusasiamiehen virastaan ennenaikaisesti eläkkeelle jäänyt Söderman on edelleen kiinnostunut ja haluaisi, ettei pitkään valmisteltua uutta perustuslakia Suomi ratifioisi. Perusteltu kysymys kuuluu, että "miksi Söderman on huolissaan Suomen osalta "sisä- ja oikeusasioista", jotka ovat sisällytetty uuteen perustuslakiin ja menevät osin kansallisen lainsäädännön ja poliisi, sekä syyttäjätoiminnassa toimivaltuuksiemme yli.
Söderman haluaa Suomen irti EU:sta miksi?
Edellinen oli EU:n oikeusasiamiehen valtapyrkimysten hyipentuma. Tätä ennen oli koko maan hallitus tukenut Jacob Södermania tietäen, että häntä vastaan oli jo tammikuussa v. 95 virallisesti rekisteröity ja tutkintaan otettu ihmisoikeusvalitus vireillä Euroopan ihmisoikeuskomissiossa ja Suomelta oli asian johdosta pyydetty (huomioita eli vastinetta) istuvalta hallitukselta, johon aikoinaan vastasikin UM:n oikeudellisen osaston silloinen päällikkö. Tämän asian myös eduskunnan silloinen perustuslakivaliokunta ja sen puheenjohtaja tiesi, mutta ei puuttunut. Perusteltu kysymys kuuluukin, että miksi perustuslakivaliokunta ei puuttunut Jacob Södermanin ehdokkaaksi asettumista vastaan, sillä em. ihmisoikeusvalitus huomioiden hän oli (esteellinen ko. virkaan)?
Jacob Södermanin yritykset pönkittää (omaa valtaansa) eivät loppuneet tähän. Oikeusasiamies ministerineuvostolta selkään saaneena, haastoikin nyt puolestaan Euroopan Komission ja sen puheenjohtajan Italialaisen Romano Prodin. Söderman "testasi", olisiko hänellä valtaa komissioon ja näin saisi komission "saappaansa alle". Tämä koski pohjoismaista ns. "avoimuustaistelua", joka Södermanin osalta tosin kulminoitui siihen, että hän ponnekkaasti ryhtyi ajamaan EU-virkamiesten sananvapausoikeutta virassaan. Tätä oikeuttahan Jacob Söderman ei säästänyt käyttää!
Euroopan Unionin ensimmäinen ja tuolloin jo toinen oikeusasiamies hävisi tämän taistelun. Majesteettirikoksen Jacob teki siinä, että täysin yllätyksenä ja itsekkäin valtapyrkimyksin meni ja antoi Washinghton Post- lehdelle haastattelun, jossa tyrmäsi ja ennalta haukkuin Euroopan Komission ja sen puheenjohtajan avoimuusesitykset. Tästä Romano Prodi tuohtuneena kirjelmöi EU-parlamentin puheenjohtajalle ja tiedusteli, "onko oikeusasiamies tehtäviensä tasalla".
Helmikuussa 2001 valtataistelun ollessa kiihkeimillään Södermanin ja Prodin välillä, ennätti Jacob Söderman Suomen medialle kehumaan mm. MTV3:n uutisille, että "se on posketon väite, jos väitetään, ettei oikeusasiamiehellä ole toimivaltaa EU-komissioon".
Tuo sai välittömän vastareaktion Italialaiselta komission puheenjohtajalta, jota MTV3:n "kymmenen uutiset" haastatteli Brysselissä ja jolle Romano Prodi antoi seuraavan lyhennetyn lausunnon: "Suomi ei saa Elintarvikevirastoa, sillä Suomi on liian etäällä EU:n ytimestä ja valtakeskuksista. Virasto kuuluu Brysseliin tai ainakin lähelle ydintä".
Tuota ei ole Suomen valtamedia HS tai Almamedia, käsitellyt vieläkään, että "miksi Prodi muutti aiempaa myönteistä suhtautumistaan Lipposen haluun saada Elintarvikevirasto Suomeen"?
Viime eduskuntavaalien alla mediamme kyllä aihetta käsitteli, mutta täysin valheellisin tiedoin. Vaalien alla tietoisesti levitettiin väitettä siitä, että "Romano Prodi tukisi Lipposen esitystä (halua) saada virasto Suomeen. Prodi oli Paavo Lipposelle Brysselin tapaamisessa ainoastaan tokaissut, että "se saattaisi olla teknisesti mahdollista" saada virasto Suomeen. Niinpä "TEKNISESTI". Näin asioita vääristeltiin poliittisten tarkoitusperien hyväksi, jotka lienivät enempi "henkilökohtaisia", kuin että joku olisi viitsinyt ajatella sitä seikkaa, "mikä asiassa olisi Suomen edun mukaista"!
Vastaukset 1
Vanhimmat
joo:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000005686930
&
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000005687356