Suomelle tulee erittäin hyvä hallitus.
"Analyysi: Suomi riisumassa EU:n mallioppilaan kaapua
Suomi suhtautuu jatkossa nykyistä kriittisemmin Euroopan unioniin. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus haluavat, että EU siirtää painopistettä talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen.
UUSI HALLITUS vaatii jatkossa EU:lta nykyistä suurempia panostuksia kilpailukyvyn parantamiseen ja keskittymistä olennaisiin kysymyksiin. Lillukanvarsiin menevästä säätelystä pitäisi luopua. Pienille ja keskisuurille yrityksille olisi annettava niin paljon joustoja kuin se vain on mahdollista.
Suomi aikoo hyötyä Euroopan investointisuunnitelmasta ja edistää vientiteollisuudelle tärkeää vapaakaupan laajentamista.
Hallitusohjelmaan tehdyssä linjauksessa vaaditaan myös, että maataloutta pitää voida harjoittaa kannattavasti unionin kaikissa jäsenmaissa.
HALLITUS EI HALUA kasvattaa vastuitaan eurokriisin hoidossa. Jokaisen maan pitää ensisijaisesti hoitaa omat asiansa kuntoon. Jos ne eivät siihen kykene, vastuut kaadetaan sijoittajille ja ongelmiin joutuneet maat voivat vasta viimeisenä keinona kääntyä jäsenmaista kerätyn Euroopan vakausmekanismin puoleen.
EU:n laajentumisellekin asetetaan tiukat rajat. Uusia jäseniä ei huolita, elleivät ne täytä kaikkia vaadittuja ehtoja.
Suomi pysynee jatkossakin EU:n nettomaksajana. EU-linjauksen mukaan hallitus huolehtii siitä, että maksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. Maksuosuudessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon Suomen surkea taloustilanne.
EU-LINJAUKSESSA suurin sovittaminen oli yhdistää perussuomalaisten ja kokoomuksen vaatimukset. Hallitustunnustelijan Juha Sipilän mukaan ääripäiden yhteen sovittaminen johti suurin piirtein siihen, mikä oli keskustan tavoite.
Uusi hallitus kiristää otettaan maahanmuuttopolitiikassakin. Maahanmuuton kustannuksista tehdään ensin riippumaton selvitys.
Kiristykset koskevat turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittelyä nopeutetaan ja kielteisen päätöksen saaneet palautetaan viipymättä takaisin.
Turvapaikanhakijoiden osallistuminen terroristijärjestöiksi luokiteltujen organisaatioihin tehdään rangaistavaksi.
KIINTIÖPAKOLAISTEN määrän Suomi aikoo pitää viime vuosien tasolla ja osallistuu siten kansainväliseen taakanjakoon. Suomi on ottanut Syyrian kriisin jälkeen 1050 pakolaista vuodessa.
Kovaa kritiikkiä herättänee lukukausimaksujen säätäminen EU- ja Eta -alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Valmistuneita opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen esimerkiksi verovähennysoikeudella.
Vääntöä hallitusneuvotteluissa käytiin myös EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta. Perussuomalaiset ovat vastustaneet tarveharkinnan poistamista. Keskusta ja kokoomus ovat kannattaneet sitä.
Hallitusohjelmassa kirkko laitettiin keskelle kylää ja tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua. Yritykset voivat siten jatkossa saada helpommin alan asiantuntijoita töihin.
HALLITUSNEUVOTTELUJEN tähän asti helpoin rasti oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Suomi säilyy sotilasliittoon eli Natoon kuulumattomana maana, mutta voi halutessaan hakea sen jäsenyyttä. Edellinen hallitus sulki mahdollisuuden pois.
Nato-jäsenyyden edut ja haitat selvitetään.
ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN yhtenä kulmakivenä pidetään omaa puolustusta ja sen vahvistamista. Eli käytännössä puolustusvoimien määrärahoja ja hankintamenoja korotetaan kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) työryhmän esitysten mukaisesti.
Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään.
Venäjä-politiikassa tuleva hallitus noudattaa EU:n yhteisiä linjauksia, mutta ylläpitää Venäjään myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita."
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7466798.html
"Analyysi: Suomi riisumassa EU:n mallioppilaan kaapua
Suomi suhtautuu jatkossa nykyistä kriittisemmin Euroopan unioniin. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus haluavat, että EU siirtää painopistettä talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen.
UUSI HALLITUS vaatii jatkossa EU:lta nykyistä suurempia panostuksia kilpailukyvyn parantamiseen ja keskittymistä olennaisiin kysymyksiin. Lillukanvarsiin menevästä säätelystä pitäisi luopua. Pienille ja keskisuurille yrityksille olisi annettava niin paljon joustoja kuin se vain on mahdollista.
Suomi aikoo hyötyä Euroopan investointisuunnitelmasta ja edistää vientiteollisuudelle tärkeää vapaakaupan laajentamista.
Hallitusohjelmaan tehdyssä linjauksessa vaaditaan myös, että maataloutta pitää voida harjoittaa kannattavasti unionin kaikissa jäsenmaissa.
HALLITUS EI HALUA kasvattaa vastuitaan eurokriisin hoidossa. Jokaisen maan pitää ensisijaisesti hoitaa omat asiansa kuntoon. Jos ne eivät siihen kykene, vastuut kaadetaan sijoittajille ja ongelmiin joutuneet maat voivat vasta viimeisenä keinona kääntyä jäsenmaista kerätyn Euroopan vakausmekanismin puoleen.
EU:n laajentumisellekin asetetaan tiukat rajat. Uusia jäseniä ei huolita, elleivät ne täytä kaikkia vaadittuja ehtoja.
Suomi pysynee jatkossakin EU:n nettomaksajana. EU-linjauksen mukaan hallitus huolehtii siitä, että maksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. Maksuosuudessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon Suomen surkea taloustilanne.
EU-LINJAUKSESSA suurin sovittaminen oli yhdistää perussuomalaisten ja kokoomuksen vaatimukset. Hallitustunnustelijan Juha Sipilän mukaan ääripäiden yhteen sovittaminen johti suurin piirtein siihen, mikä oli keskustan tavoite.
Uusi hallitus kiristää otettaan maahanmuuttopolitiikassakin. Maahanmuuton kustannuksista tehdään ensin riippumaton selvitys.
Kiristykset koskevat turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittelyä nopeutetaan ja kielteisen päätöksen saaneet palautetaan viipymättä takaisin.
Turvapaikanhakijoiden osallistuminen terroristijärjestöiksi luokiteltujen organisaatioihin tehdään rangaistavaksi.
KIINTIÖPAKOLAISTEN määrän Suomi aikoo pitää viime vuosien tasolla ja osallistuu siten kansainväliseen taakanjakoon. Suomi on ottanut Syyrian kriisin jälkeen 1050 pakolaista vuodessa.
Kovaa kritiikkiä herättänee lukukausimaksujen säätäminen EU- ja Eta -alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Valmistuneita opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen esimerkiksi verovähennysoikeudella.
Vääntöä hallitusneuvotteluissa käytiin myös EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta. Perussuomalaiset ovat vastustaneet tarveharkinnan poistamista. Keskusta ja kokoomus ovat kannattaneet sitä.
Hallitusohjelmassa kirkko laitettiin keskelle kylää ja tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua. Yritykset voivat siten jatkossa saada helpommin alan asiantuntijoita töihin.
HALLITUSNEUVOTTELUJEN tähän asti helpoin rasti oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Suomi säilyy sotilasliittoon eli Natoon kuulumattomana maana, mutta voi halutessaan hakea sen jäsenyyttä. Edellinen hallitus sulki mahdollisuuden pois.
Nato-jäsenyyden edut ja haitat selvitetään.
ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN yhtenä kulmakivenä pidetään omaa puolustusta ja sen vahvistamista. Eli käytännössä puolustusvoimien määrärahoja ja hankintamenoja korotetaan kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) työryhmän esitysten mukaisesti.
Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään.
Venäjä-politiikassa tuleva hallitus noudattaa EU:n yhteisiä linjauksia, mutta ylläpitää Venäjään myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita."
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7466798.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.