Kaikkien kavioeläinten arvellaan kehittyneen yhteisestä kantamuodosta Tetraclaenodonista. Tämän muodon ja vanhimman kavioeläimen Hyracotheriumin(Eohippus) väliltä ei kuitenkaan ole löytynyt mitään yhdistävää lenkkiä.
Aluksi Paleontologit asettivat Eohippuksen tapiirien, sarvikuonojen, jyrsijöiden, kalliomäyrien ja ulkomuodon perusteella sukeltaja-antilooppien, eikä suinkaan hevosten yhteyteen.
Erich Thenius kirjoittaa, että Eohippukselta puuttuvat tyypilliset hevosmaiset tuntomerkit. Huomattavin moderni hevosen evoluution tutkija, G.G.Simpson osoittaa, että Eohippus muistuttaa enemmän kalliomäyriä, joilla oli myös eturaajoissa neljä ja takana kolme varvasta.
Eohippuksen tapauksessa luonnehdinta "alkuhevonen" ei perustu fossiilin anatomiaan , vaan oletettuun kehityshistoriaan. Kyseessä on tyypillinen uskottelu, jonka avulla aikaansaadaan evolutiivinen yhteys.
Fossiiliaineiston lisäännyttyä tilanne on käynyt monimutkaiseksi. On täytynyt edellyttää että yksittäiset tuntomerkit (koko,hampaat,varpaat) eivät ensinnäkään aina kehittyneet samansuuntaisesti ja toiseksi kehittyivät toisistaan riippumatta eri muodoilla. Niinpä kolmivarpainen muoto Neohipparion, jolla on ruohonsyöjän hampaisto, ilmaantui samanaikaisesti yksivarpaisen ja myös ruohonsyöjähampaisen Pliohippuksen kanssa. Miten on mahdollista, että yksikavioisella muodolla olisi ollut huomattava valintaetu arolla kolmivarpaiseen verrattuna?
On myös tuntomerkkejä jotka eivät sovi lainkaan oletettuun evoluutiomalliin. Esim. kylkiluiden lukumäärä joka vaihtelee 15 ja 19 välillä ilman säännönmukaisuutta. Tätä havaintoa voidaan pitää osoituksena mahdollisista yhteensopimattomuuksista.
Puuttuvat välimuodot:
Kaikista Eohippus-muodoista juuri vanhin oli myös suurin(säkäkorkeus 30cm). Seuraava suku, Mesohippus, on hyppäyksellisesti kasvanut noin 60cm säkäkorkeuteen ilman välimuotoja. Mitään liukuvaa ylimenoa Miohippuksesta Merychippukseen(lehdensyöjästä ruohon syöjään) ei voida havaita, vaikka Parahippus käsitetään joskus yhdistäväksi muodoksi. Tällä eläimellä oli kuitenkin tyypillinen lehdensyöjän hampaisto ja metsäolosuhteisiin sopeutunut raajojen rakenne. Merychippuksen tyypillinen ruohonsyöjän hampaisto ilmestyy vailla välivaiheita.
Palentologiset löydöt eivät tarjoa mitään varmaa todistetta seuraaville kehittyneille tuntomerkeille:
1.Matalakruunuisten lehdensyöjän hampaiden korvautuminen korkeakruunuisilla ruohonsyöjän hampailla.
2.Sellaisen mekanismin synty, joka koko hevosen elinajan työntää hampaita leuoista ylös sitä mukaa kun ne kuluvat ruohonsyönnistä.
3.Täysin uuden hammasaineen,hammassementin synty
4.Varpaiden määrän asteittainen väheneminen ja samanaikainen jalkaterän rakenteen uudelleen muotoutuminen, joka sopeutuu metsän pehmeästä maaperästä kovaan aromaahan.
Hevosen evoluutioteoria on "evoluution malliesimerkki" ja jo tässä malliesimerkissä on havaittavissa huomattavia aukkoja.
Aluksi Paleontologit asettivat Eohippuksen tapiirien, sarvikuonojen, jyrsijöiden, kalliomäyrien ja ulkomuodon perusteella sukeltaja-antilooppien, eikä suinkaan hevosten yhteyteen.
Erich Thenius kirjoittaa, että Eohippukselta puuttuvat tyypilliset hevosmaiset tuntomerkit. Huomattavin moderni hevosen evoluution tutkija, G.G.Simpson osoittaa, että Eohippus muistuttaa enemmän kalliomäyriä, joilla oli myös eturaajoissa neljä ja takana kolme varvasta.
Eohippuksen tapauksessa luonnehdinta "alkuhevonen" ei perustu fossiilin anatomiaan , vaan oletettuun kehityshistoriaan. Kyseessä on tyypillinen uskottelu, jonka avulla aikaansaadaan evolutiivinen yhteys.
Fossiiliaineiston lisäännyttyä tilanne on käynyt monimutkaiseksi. On täytynyt edellyttää että yksittäiset tuntomerkit (koko,hampaat,varpaat) eivät ensinnäkään aina kehittyneet samansuuntaisesti ja toiseksi kehittyivät toisistaan riippumatta eri muodoilla. Niinpä kolmivarpainen muoto Neohipparion, jolla on ruohonsyöjän hampaisto, ilmaantui samanaikaisesti yksivarpaisen ja myös ruohonsyöjähampaisen Pliohippuksen kanssa. Miten on mahdollista, että yksikavioisella muodolla olisi ollut huomattava valintaetu arolla kolmivarpaiseen verrattuna?
On myös tuntomerkkejä jotka eivät sovi lainkaan oletettuun evoluutiomalliin. Esim. kylkiluiden lukumäärä joka vaihtelee 15 ja 19 välillä ilman säännönmukaisuutta. Tätä havaintoa voidaan pitää osoituksena mahdollisista yhteensopimattomuuksista.
Puuttuvat välimuodot:
Kaikista Eohippus-muodoista juuri vanhin oli myös suurin(säkäkorkeus 30cm). Seuraava suku, Mesohippus, on hyppäyksellisesti kasvanut noin 60cm säkäkorkeuteen ilman välimuotoja. Mitään liukuvaa ylimenoa Miohippuksesta Merychippukseen(lehdensyöjästä ruohon syöjään) ei voida havaita, vaikka Parahippus käsitetään joskus yhdistäväksi muodoksi. Tällä eläimellä oli kuitenkin tyypillinen lehdensyöjän hampaisto ja metsäolosuhteisiin sopeutunut raajojen rakenne. Merychippuksen tyypillinen ruohonsyöjän hampaisto ilmestyy vailla välivaiheita.
Palentologiset löydöt eivät tarjoa mitään varmaa todistetta seuraaville kehittyneille tuntomerkeille:
1.Matalakruunuisten lehdensyöjän hampaiden korvautuminen korkeakruunuisilla ruohonsyöjän hampailla.
2.Sellaisen mekanismin synty, joka koko hevosen elinajan työntää hampaita leuoista ylös sitä mukaa kun ne kuluvat ruohonsyönnistä.
3.Täysin uuden hammasaineen,hammassementin synty
4.Varpaiden määrän asteittainen väheneminen ja samanaikainen jalkaterän rakenteen uudelleen muotoutuminen, joka sopeutuu metsän pehmeästä maaperästä kovaan aromaahan.
Hevosen evoluutioteoria on "evoluution malliesimerkki" ja jo tässä malliesimerkissä on havaittavissa huomattavia aukkoja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
:-)
Kiitos tiedoista itseni puolesta ja varmaan monen muunkin tietämättömän puolesta.
... on yksi parhaista modernin synteesin todisteista.
"Kaikkien kavioeläinten arvellaan kehittyneen yhteisestä kantamuodosta Tetraclaenodonista. Tämän muodon ja vanhimman kavioeläimen Hyracotheriumin(Eohippus) väliltä ei kuitenkaan ole löytynyt mitään yhdistävää lenkkiä."
Harvasta eliöryhmästä on löytynyt yhdistäviä lenkkejä. Kallioperästä löytyvä fossiiliaineisto on säännönmukaisesti hyvin vajaata. Tarvitaan melko monimutkainen prosessi, että fossiili säilyy nykyaikaan asti.
"Erich Thenius kirjoittaa, että Eohippukselta puuttuvat tyypilliset hevosmaiset tuntomerkit. Huomattavin moderni hevosen evoluution tutkija, G.G.Simpson osoittaa, että Eohippus muistuttaa enemmän kalliomäyriä, joilla oli myös eturaajoissa neljä ja takana kolme varvasta."
Alkuhevoselta todennäköisesti puuttui moniakin hevosen tuntomerkkejä, eihän sitä muuten kutsuttaisi alkuhevoseksi. Alkuhevonen on voinut hyvin muistuttaa kalliomäyriä. Nykyisen hevosen kyynär- ja sääriluuputki ovat muodostuneet yhteenkasvaneista luista.
Alkuhevosesta on voinut hyvin kehittyä monia evolutiivisia suuntia ja lopuksi vain nykyinen hevonen on jäänyt jäljelle.
"Miten on mahdollista, että yksikavioisella muodolla olisi ollut huomattava valintaetu arolla kolmivarpaiseen verrattuna? "
Valintaetu ei johdu pelkästää varpaiden lukumäärästä. Siihen vaikuttavat populaation syntyvyys, kuolleisuus, tulo- ja lähtömuutto, predaatiopaine ja näille kahdella alkuhevosella on voinut hyvin erilainen fysiologia.
"On myös tuntomerkkejä jotka eivät sovi lainkaan oletettuun evoluutiomalliin. Esim. kylkiluiden lukumäärä joka vaihtelee 15 ja 19 välillä ilman säännönmukaisuutta. Tätä havaintoa voidaan pitää osoituksena mahdollisista yhteensopimattomuuksista."
Kolmivarpaiset ja yksivarpaiset alkuhevoset ovat luultavasti olleet eri kehityshaaroja ja silloin niiden keskinäinen muuntelu on suurta.
Lajin sisäinen muuntelukin on varsin suurta. Ihmiselläkään ei ole tiettyä oikeaa selkänikamien lukua vaan se vaihtelee.
"Hevosen evoluutioteoria on "evoluution malliesimerkki" ja jo tässä malliesimerkissä on havaittavissa huomattavia aukkoja."
Teoria on aina teoria, niin kuin monet muutkin evoluutioteoria ei ole lähestkään "valmis" ja siksi asioita pitää tutkia arvailujen sijaan.
eivät tule koskaan täyttymään. Löydetyt uudet fossiilit hevosen "kehityssarjassa" ovat vain tehneet sukupuusta sukupensaan.
sinun saada Nobel-palkinto biologiasta, kun tunnut ymmärtävän sitä paremmin kuin oikeat tutkijat?
enneminkin rauhanpalkintoa. Katsos ois ruuti jäänyt keksimättä, mutta oikeilla jäljillä kyllä olet.
Pitää täysin paikkansa. Sukupuuttoon kuolleiden lajien määrä on huomattavasti suurempi kuin nykyisin elävien lajien määrä ja siksi sukupuusta todella tulee pensaan muotoinen.
Tämä pätee niin yhden lajin kuin koko eliökunnan kohdalla.
tärkeimmän. Prezwalskin hevosella on 66 kromosomia
ja tavallisella hevosella 64.
Tuo prezwalski kirjoitetaan luultavasti hyvin
toisella tavalla.