vain Suomen kielinen maa ruotsinkielisten mielestä, mikä siinä on niin kamalaa?
Tavallisen ruotsinkielisen elämä ei muuttuisi, tai huonontuisi millään tavalla. Mutta Suomi säästäisi rahaa.
Tavallisen ruotsinkielisen elämä ei muuttuisi, tai huonontuisi millään tavalla. Mutta Suomi säästäisi rahaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No, ei säästäisi koska kuitenkin valtion ja kuntien hallinto tulisi antaa palveluja ruotsinkielisille missä he asuvat, kouluja ei lakkautettaisi tämän takia ellei ruotsinkieltä kielletä
Sinä sen sanoit Siellä, missä he asuvat. Ei muualla! Siis vain kunnissa, joissa merkittävä osuus puhuu ruotsia. Vain se on ihmisarvon kunnioituksen mukaista.
Tästä juuri on kysymys. Yksikielisessä Suomessa, jossa kunnioitetaan vähemmistön OIKEUKSIA ( ei siis etuoikeuksia) ruotsinkielisillä on valtion ja kuntien palvelut niissä kunnissa joissa heitä asuu. Raja kunnan kaksikielisyydelle, muunkin kuin ruotsinkielen suhteen, voitaisiin vetää 10%. Suomenkieleisten suomalaisten ei siis tarvitsisi opiskella pakolla ruotsia, eikä valtion tarvitsisi järjestää ruotsinkielisiä palveluja suomenkielisen Suomen alueella. Säästö olisi huikea!
Suomessa valtakieli ja pääkieli tulee olla suomenkieli, näin on myös naapaurimaissa, eneiten puhuttu kieli on valtakieli. Ruotsissa muuten ruotsin puhujia on vain 67% väestöstä jos katsotaan että skoonen murre on tanskaa....
Varför ,den svenskspråkiga befolkningen har varit med och byggt upp dagens tvåspråkiga Finland.Nu har vi gjort vår plikt nu kan vi kastas på soptippen ?
Vähemmistökielen asema on oikeudenmukainen, mikään muu ei. Yhden vähemmistön edustajan ääni on oltava tasan yhtä arvokas kuin yhden enemmistön edustajan ääni. Nyt ei niin ole!
Alueilla, joilla ruotsin kieltä puhutaan, on oltava oikeus kieltä käyttää, ei sen kummempaa.
Hoppas samma "lag " stämmer i framtiden också.Det kan hända att finskan inte på alla orter är majoritetens språk.
Puhutko tulevista mamughetoista,kuten ruotsissa?
Siksi että ruotsinkieliset menettäisivät valtaasemansa orjuuttaa ja pitää heikommassa asemassa suomalaisia ,menettäisivät säätiöittensä valtaaseman jotka aikoinaan aateliset repivät säätiöiden rahat suomalaisten selkänahasta.Muistakaamme Nuijasota aikoja,ym ruotsin vallanajalta.Historia
kertoo paljon .Jos edelleenkin olisimme Ruotsin vallanalla,emme saisi käyttää
Suomenkieltä missään kanssakäymisissä ,emmekä asioinnissa.Vallasta on vaikea
luopua ,luullessaan olevansa niitä"Parempia ihmisiä".jotka haluavat hallita .
Jos olet tosiaan tota mieltä, niin lähetäpä tämä julistuksesi EU:n ihmisoikeuskomissiolle ja katsotaan mitä tapahtuu ;) ;)
Kaikki naapurivaltiomme ovat yksikielisiä ja väittävät olevansa demokratioita.Niissä kaikissa on paljon suuremmat vähemmistöt kuin
meillä ruotsinkieliset.
Halveksitteko sitten Ruotsia kun siellä ei suuresta suomenkielisestä
vähemmistöstä huolimatta pakoteta jokaista ruotsalaista opiskelemaan
suomea.Suomalaisia on asunut Ruotsissa vuosisatoja mutta heidän kielensä on juurittu pois,ei mitään asemaa ennenkuin eu puuttui asiaan
ja heille oli pakko myöntää vähemmistökielen asema.
Joka ei paljoakaan anna mitä asiasta olen kuullut.
Meillä sensijaan on käytetty kiristystä ja uhkailua,jotta vähemmistö
on saanut olla se,joka viimekädessä päättää mitä suomenkielisen tulee
olla eli nöyrä palvelija ruotsinkieliselle eliitille.
Odotan vastausta
Asumme Suomessa !
Täysin turhaa höpistä siitä miten asioita hoidetaan missäkin maassa.
Me hoidamme omat asiamme siten kuin itse haluamme.
Niin asummekin ja olisiko sitten jo aika antaa demokratian toimia tässä asiassa.
5%:n vähemmistöhän tähän asti päättänyt kielilait.
Tuolla 95%:llakin pitäisi olla jotain sananvaltaa.
Siis miksi! Koska kysymyksessä on taloudellinen etu ruotsinkielisille. Ruotsin kieli työllistää suruja valtion ja kuntien virkoihin. Pakkoruotsi on virkamiesruotsin ehdoton edellytys. Jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin, niin kaikkien on sen vuoksi pakko opiskella ruotsia. Kielitaitolaki virkamiehelle vaatii sen. Jos kielivelvoite olisi pelkästään viranomaisen vastuulla, niin silloin ei olisi myöskään pakkoruotsia, koska silloin viranomainen voisi palkata tarpeellisen määrän ruotsia osaavia. Esimerkiksi Vantaalla on ruotsinkielisiä n. 2,7%. Jos viranomaisen palkkalistoilla on 100 henkilöä, niin riittää että 3 näistä osaa ruotsia. Nyt surut ovat yliedustettuina virastoissa, koska heistä suurin osa osaa molemmat kielet. Kielilaki takaa surujen alhaisen työttömyysprosentin ja tämän vuoksi he taistelevat raivokkaasti pakko- ja virkamiesruotsin puolesta.