Eläinaktivistit manaavat Sipilälle veritulppaa Facebookissa
– Ois täytyny veritulppa olla vähän isompi, nainen kirjoittaa Facebookissa. Kolme muuta keskustelijaa näyttää kommentille peukkua.
– Hyvin veti kuitenkin vaalit. Ja käytti lapsen menetystä surutta hyväkseen. Ja nää lessut sitä äänesti nehän on kaikki kepulaisia, toinen nainen jatkaa.
Kuusi peukkua.
– Saako lessuille antaa verensiirtoja? Tuli vaan mieleen että mihinkähän se lapsi kuoli? kolmas nainen kysyy.
– Lessujen piirissähän on hyväksyttävää käyttää lapsia myös hyväksi, nainen numero kaksi lisää.
KOMMENTIT on poimittu Suomen Susi -nimisen julkisen Facebook-ryhmän sivuilta.
Keskustelua käydään Juha Sipilän Metsästäjäliiton lehteen kirjoittamasta kolumnista, jossa hän puolustaa metsästystä osana suomalaista kulttuuria. Naiset kommentoivat asiaa omilla nimillään, osa myös kuvillaan.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan poliitikon täytyy kestää rankkaakin arvostelua omasta toiminnastaan ja persoonastaan. Poliitikosta saa puhua pahaa, se kuuluu demokratiaan.
Esimerkkikeskustelun kommentit ovat kuitenkin Tolvasen mielestä jo siinä rajoilla, täyttävätkö ne kunnianloukkauksen kriteerit.
– Ei poliittista keskustelua näin käydä. Metsästyksestä voi olla eri mieltä Sipilän kanssa, mutta näillä kommenteilla ei ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa, hän toteaa.
TOLVANEN pitää sairauden toivomista toiselle henkilölle sopimattomana julkiseen keskusteluun, mutta erityisen kyseenalaista on hänen mielestään viittaaminen lapsen kuolemaan.
Kunnianloukkauksen kynnys on äärimmäisen lähellä ylittyä, ellei jo ylity.
– Tässä on esitetty vihjauksia, että isän uskonnollinen tausta olisi vaikuttanut lapsen hoitoihin. Se, että isä olisi osasyyllinen pojan kuolemaan, on erittäin vakava väite.
Kunnianloukkaus määritellään laissa valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämiseksi siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Tuomioistuinten keskeinen arviointikriteeri kunnianloukkaustapauksissa on se, onko valheellinen tieto esitetty halventavassa ja loukkaavassa tarkoituksessa.
Metsästyksestä voi olla eri mieltä Sipilän kanssa, mutta näillä kommenteilla ei ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
KYSEESSÄ on asianomistajarikos, joten viime kädessä pallo on loukatuksi joutuneella. Jos rikosilmoitus tehdään, poliisi arvioi aluksi, onko rikosta syytä epäillä.
Mikäli poliisi päättää aloittaa esitutkinnan sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta kunnianloukkausepäilystä, tutkinnassa kuullaan kirjoittajaa ja mahdollisesti myös sivuston ylläpitäjää.
Ylläpitäjiä on Tolvasen mukaan kuitenkin harvoin syytetty, vaan ensisijassa vastuussa on kirjoittaja.
Jos syyttäjä on esitutkinnan jälkeen edelleen sitä mieltä, että kyseessä on rikos, asia etenee käräjäoikeuteen.
KOSKA sosiaalisessa mediassa ollaan yleensä omilla nimillä ja jopa kuvilla, tapaukset ovat tutkinnan kannalta helppoja. Todisteeksi riittää asiattomasta tekstistä otettu kuva.
– Tällöin arvioitavaksi jää vain se, onko kirjoittelu ollut loukkaavaa vai, Tolvanen kertoo.
Kunnianloukkausten rangaistavuutta lievennettiin viime vuonna lakimuutoksella. Nykyisin kunnianloukkaukseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon.
Vankeustuomion voi saada ainoastaan törkeästä kunnianloukkauksesta.
Tolvasen mielestä itse rangaistus on toissijainen asia: tärkeämpää on tapauksiin reagointi.
TOLVANEN pitää kunnianloukkauksia 2000-luvun ilmiönä. 1980- ja 90-luvuilla, kun hän työskenteli syyttäjänä, kunnianloukkauksista ei juuri nostettu syytteitä.
Sanomalehti Kalevan mukaan kunnianloukkauksista tehtiin viime vuonna 4 752 rikosilmoitusta. Kymmenen vuotta aiemmin poliisi kirjasi 2 704 rikosilmoitusta.
Viime vuonna poliisi selvitti noin 37 prosenttia tapauksista, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli 64 prosenttia.
Tapauksia on niin paljon, että moni jää tutkimatta, Tolvanen toteaa. Kasvu johtuu netistä ja sosiaalisesta mediasta.
– Netissäkään niistä ei pystytä puuttumaan kuin murto-osaan. Poliisi katsoo hyvin herkästi tapauksen niin vähäisiksi, ettei niitä viedä eteenpäin.
Syytteeseen johtaa vain pieni osa tutkintaan tulleista jutuista. Aamulehden mukaan syyttäjien ratkaistavaksi tuli toissa vuonna lähes 1 300 epäiltyä kunnianloukkausta, joista vain 146 johti syytteeseen.
Katsoisin, että poliitikon perheeseen liittyvät seikat ovat sellaisia, jotka ovat yksityisyyden suojan piirissä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
TOLVANEN ei halua lähteä neuvomaan, kannattaisiko Suomen Susi -ryhmän kirjoituksista tehdä rikosilmoitus. Professorin mukaan poliitikkojenkaan ei kuitenkaan tarvitse sietää mitä tahansa.
– Oikeuskäytännöissä on korostettu, että myös poliitikolla ja muilla julkisuuden henkilöillä on yksityisyytensä ydinalue, jonka suoja on lähtökohtaisesti samanlainen kuin kenellä tahansa. Katsoisin, että poliitikon perheeseen liittyvät seikat ovat sella
– Ois täytyny veritulppa olla vähän isompi, nainen kirjoittaa Facebookissa. Kolme muuta keskustelijaa näyttää kommentille peukkua.
– Hyvin veti kuitenkin vaalit. Ja käytti lapsen menetystä surutta hyväkseen. Ja nää lessut sitä äänesti nehän on kaikki kepulaisia, toinen nainen jatkaa.
Kuusi peukkua.
– Saako lessuille antaa verensiirtoja? Tuli vaan mieleen että mihinkähän se lapsi kuoli? kolmas nainen kysyy.
– Lessujen piirissähän on hyväksyttävää käyttää lapsia myös hyväksi, nainen numero kaksi lisää.
KOMMENTIT on poimittu Suomen Susi -nimisen julkisen Facebook-ryhmän sivuilta.
Keskustelua käydään Juha Sipilän Metsästäjäliiton lehteen kirjoittamasta kolumnista, jossa hän puolustaa metsästystä osana suomalaista kulttuuria. Naiset kommentoivat asiaa omilla nimillään, osa myös kuvillaan.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan poliitikon täytyy kestää rankkaakin arvostelua omasta toiminnastaan ja persoonastaan. Poliitikosta saa puhua pahaa, se kuuluu demokratiaan.
Esimerkkikeskustelun kommentit ovat kuitenkin Tolvasen mielestä jo siinä rajoilla, täyttävätkö ne kunnianloukkauksen kriteerit.
– Ei poliittista keskustelua näin käydä. Metsästyksestä voi olla eri mieltä Sipilän kanssa, mutta näillä kommenteilla ei ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa, hän toteaa.
TOLVANEN pitää sairauden toivomista toiselle henkilölle sopimattomana julkiseen keskusteluun, mutta erityisen kyseenalaista on hänen mielestään viittaaminen lapsen kuolemaan.
Kunnianloukkauksen kynnys on äärimmäisen lähellä ylittyä, ellei jo ylity.
– Tässä on esitetty vihjauksia, että isän uskonnollinen tausta olisi vaikuttanut lapsen hoitoihin. Se, että isä olisi osasyyllinen pojan kuolemaan, on erittäin vakava väite.
Kunnianloukkaus määritellään laissa valheellisen tiedon tai vihjauksen esittämiseksi siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Tuomioistuinten keskeinen arviointikriteeri kunnianloukkaustapauksissa on se, onko valheellinen tieto esitetty halventavassa ja loukkaavassa tarkoituksessa.
Metsästyksestä voi olla eri mieltä Sipilän kanssa, mutta näillä kommenteilla ei ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
KYSEESSÄ on asianomistajarikos, joten viime kädessä pallo on loukatuksi joutuneella. Jos rikosilmoitus tehdään, poliisi arvioi aluksi, onko rikosta syytä epäillä.
Mikäli poliisi päättää aloittaa esitutkinnan sosiaalisessa mediassa tapahtuneesta kunnianloukkausepäilystä, tutkinnassa kuullaan kirjoittajaa ja mahdollisesti myös sivuston ylläpitäjää.
Ylläpitäjiä on Tolvasen mukaan kuitenkin harvoin syytetty, vaan ensisijassa vastuussa on kirjoittaja.
Jos syyttäjä on esitutkinnan jälkeen edelleen sitä mieltä, että kyseessä on rikos, asia etenee käräjäoikeuteen.
KOSKA sosiaalisessa mediassa ollaan yleensä omilla nimillä ja jopa kuvilla, tapaukset ovat tutkinnan kannalta helppoja. Todisteeksi riittää asiattomasta tekstistä otettu kuva.
– Tällöin arvioitavaksi jää vain se, onko kirjoittelu ollut loukkaavaa vai, Tolvanen kertoo.
Kunnianloukkausten rangaistavuutta lievennettiin viime vuonna lakimuutoksella. Nykyisin kunnianloukkaukseen syyllistynyt voidaan tuomita sakkoon.
Vankeustuomion voi saada ainoastaan törkeästä kunnianloukkauksesta.
Tolvasen mielestä itse rangaistus on toissijainen asia: tärkeämpää on tapauksiin reagointi.
TOLVANEN pitää kunnianloukkauksia 2000-luvun ilmiönä. 1980- ja 90-luvuilla, kun hän työskenteli syyttäjänä, kunnianloukkauksista ei juuri nostettu syytteitä.
Sanomalehti Kalevan mukaan kunnianloukkauksista tehtiin viime vuonna 4 752 rikosilmoitusta. Kymmenen vuotta aiemmin poliisi kirjasi 2 704 rikosilmoitusta.
Viime vuonna poliisi selvitti noin 37 prosenttia tapauksista, kun kymmenen vuotta aiemmin luku oli 64 prosenttia.
Tapauksia on niin paljon, että moni jää tutkimatta, Tolvanen toteaa. Kasvu johtuu netistä ja sosiaalisesta mediasta.
– Netissäkään niistä ei pystytä puuttumaan kuin murto-osaan. Poliisi katsoo hyvin herkästi tapauksen niin vähäisiksi, ettei niitä viedä eteenpäin.
Syytteeseen johtaa vain pieni osa tutkintaan tulleista jutuista. Aamulehden mukaan syyttäjien ratkaistavaksi tuli toissa vuonna lähes 1 300 epäiltyä kunnianloukkausta, joista vain 146 johti syytteeseen.
Katsoisin, että poliitikon perheeseen liittyvät seikat ovat sellaisia, jotka ovat yksityisyyden suojan piirissä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
TOLVANEN ei halua lähteä neuvomaan, kannattaisiko Suomen Susi -ryhmän kirjoituksista tehdä rikosilmoitus. Professorin mukaan poliitikkojenkaan ei kuitenkaan tarvitse sietää mitä tahansa.
– Oikeuskäytännöissä on korostettu, että myös poliitikolla ja muilla julkisuuden henkilöillä on yksityisyytensä ydinalue, jonka suoja on lähtökohtaisesti samanlainen kuin kenellä tahansa. Katsoisin, että poliitikon perheeseen liittyvät seikat ovat sella
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.