"Mikael Jungner: ”Olen auttamattomasti liian vanha tekemään mitään varsinaista”
Ex-kansanedustaja Mikael Jungner, 50, sai armeijassa jääkärin koulutuksen. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni.
– Olen ollut komppanianpäällikkönä ja olen aina tiennyt, mikä se sijoitus on. En ole tarvinnut siihen kirjettä. Nyt kun olin kansanedustaja, se sijoitus on jatkaa niissä vanhoissa duuneissa. Nuo järjestelmät tulevat vähän jäljessä, joten tehtäväni on jatkaa sitä mitä nytkin eli kansanedustajuutta, vaikka enää en ole kansanedustaja.
– Tiedän myös, että tuollainen sodankäynti on 20–35-vuotiaiden puuhaa, olen auttamattomasti liian vanha tekemään mitään varsinaista.
Mikael Jungner on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.
Jungner kertoo olleensa mukana reserviläiskirjettä suositelleessa työryhmässä.
– Mielestäni se on hirveän hyvä idea, että ihmiset tietävät ja toivottavasti se vahvistaa sitä sidettä maanpuolustukseen. Se, mikä minulle on ollut yllätys, on se, miten vahvasti tämä on montaa tunnetasolla koskettanut. Ensin on odotettu ja sitten näköjään myös petytty. "
Ex-kansanedustaja Mikael Jungner, 50, sai armeijassa jääkärin koulutuksen. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni.
– Olen ollut komppanianpäällikkönä ja olen aina tiennyt, mikä se sijoitus on. En ole tarvinnut siihen kirjettä. Nyt kun olin kansanedustaja, se sijoitus on jatkaa niissä vanhoissa duuneissa. Nuo järjestelmät tulevat vähän jäljessä, joten tehtäväni on jatkaa sitä mitä nytkin eli kansanedustajuutta, vaikka enää en ole kansanedustaja.
– Tiedän myös, että tuollainen sodankäynti on 20–35-vuotiaiden puuhaa, olen auttamattomasti liian vanha tekemään mitään varsinaista.
Mikael Jungner on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.
Jungner kertoo olleensa mukana reserviläiskirjettä suositelleessa työryhmässä.
– Mielestäni se on hirveän hyvä idea, että ihmiset tietävät ja toivottavasti se vahvistaa sitä sidettä maanpuolustukseen. Se, mikä minulle on ollut yllätys, on se, miten vahvasti tämä on montaa tunnetasolla koskettanut. Ensin on odotettu ja sitten näköjään myös petytty. "
Vastaukset 1
Vanhimmat
Venäjällä Leninin bolsevikit kaatoivat Kerenskin väliaikaisen hallituksen lokakuussa 1917. Lokakuun 1.-2. päivä Suomessa Tokoin sosialistisenaatti kärsi vaalitappion ja porvarilliset puolueet saivat enemmistön eduskunnassa. SDP:n radikaalisiipi, jossa jo vaikutti Pietarista tulleita bolsevikkeja kuten Jukka ja Eino Rahja, pyrki toteuttamaan Me Vaadimme -ohjelman, jota yritettiin ajaa läpi yleislakolla 1917.
Marraskuun suurlakko talvella 1917 toimi jonkinlaisena kansalaissodan esinäytöksenä. Venäläisen sotaväen tukemat punakaartit suorittivat kotietsintöjä, etsivät aseita ja suojeluskuntalaisia ja jopa suorittivat joukon poliittisia murhia.
Joulukuun 1917 loppuun mennessä työväenkaarteihin kuului jo yli 30 000 miestä. Suomi julistettiin itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917.
SDP vastusti 88-100.
Samassa kuussa pidettiin Tampereella punakaartin edustajien kokous Tampereen työväentalolla. Ali Aaltosen johtamassa kokouksessa punaiset päättivät ryhtymisestä aseelliseen vallankumoukseen ja työväenkaartit muutettiin punakaarteiksi.
Sisällissodan aikana punaiset puhuivat vallankumouksesta, valkoiset vapaussodasta. Pohjanmaalta lähdettiin ajamaan venäläisiä maasta pois, Helsingistä ja muista Etelä-Suomen teollisuuskaupungeista lähdettiin tekemään vallankumousta. Suurin osa valkoisesta sodan jälkeisestä kirjallisuudesta käyttää nimitystä vapaussota. Nimi on ainakin kahden suuren valkoisten sotahistoriikin kannessa. Valkoiset katsoivat lähteneensä puhdistamaan suomea "ryssistä" ja näihin liittyneistä punakaartilaisista eli ”punaryssistä”.
Punaisten lehdistön kuolinilmoituksissa käytetään joskus myös nimityksiä vapaussota tai työväestön vapaustaistelu. Punaiset puhuivat vallankumouksen epäonnistuttua luokkasodasta. Nimitystä painotettiin erityisesti Neuvostoliitossa painetussa kommunistien kirjallisuudessa. Neutraalimpi nimitys oli punakapina, jota sodan jälkeen käyttivät sekä entiset punakaartilaiset että suojeluskuntalaiset.
Suomen sisällissota vaati yli 37 000 ihmishenkeä, näistä suurimman osan varsinaisten rintamataisteluiden ulkopuolella. Vankileireillä esimerkiksi kuoli yli 12 000 punaista.
esim: Halonen presidenttinä oli täällä muistojuhlassa, ja sanoi että vakaumuksensa takia, vain punaisia kunnioittaa.
Ettei presidenttinäkään ole kertaakan ollut vapaussotureitten juhlassa.
TOKI KAIKKI LAINATTUA, KUN EN ITSE OLE OLLUT MUKANA KATSOMASSA: