Aika moni uskossa elävä kertoo, että eli aiemmin hyvin syntistä elämää. Tai sitten on ollut terveydellisiä ongelmia. Joskus tuntuu, että tällaisilla tarinoilla saa paljon huomiota itselleen.
Omituisina pidetään meitä, jotka emme ole koskaan juoneet, tupakoineet, pettäneet puolisoa tms. Jos olet lisäksi ollut pääosin terve koko elämäsi, alkavat ihmiset jo kysyä, että miksi tulit uskoon.
Onko siis paras tulla uskoon koettelemusten kautta? Entäs me, jotka emme ole moista kokeneet? Toki mekin olemme syntisiä, lihallisia ihmisiä - mutta emme ole toteuttaneet lihan himoja kuten moni muu. Olemmeko heikompia uskovia?
Omituisina pidetään meitä, jotka emme ole koskaan juoneet, tupakoineet, pettäneet puolisoa tms. Jos olet lisäksi ollut pääosin terve koko elämäsi, alkavat ihmiset jo kysyä, että miksi tulit uskoon.
Onko siis paras tulla uskoon koettelemusten kautta? Entäs me, jotka emme ole moista kokeneet? Toki mekin olemme syntisiä, lihallisia ihmisiä - mutta emme ole toteuttaneet lihan himoja kuten moni muu. Olemmeko heikompia uskovia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja höpö höpö juttujasi ja syntiselityksiäsi.Ihminen elää ihmiselämäänsä kunnes
joku kaltaisesi uskonkettu uittaa ovelasti ja ennaltalaaditusti sairaudesta heikon
tahi muuten autettavan mieleen sairasta uhrinuskoanne.Sylettää teitin näytel-
männe ihmisten edessä!
Ihmisillä menee monilla niin hyvin täällä et ne tarvii sen pohjakosketuksen usein ennenkuin alkavat etsimään Jumalaa. Harvassa on ne jotka tulee uskoon ollessaa tän maallisen elämän menestyksen huipulla vaikka onhan niitäkin varmaan. Mä tulin uskoon kun alko olla elämä umpikujassa. Kukin oman tiensä kautta millon Jumala kutsuukaan sitä emme tiedä. Se kutsu tulee Jumalalta sillonkun tulee..
Oisin varmaa kuollu alkoholiin lopulta jos en olis tullu uskoon. Ja on tässä jääny rahaakin palkasta tilille et saa ruokaakin ostettua kun sillon dokaus aikana oli aina ennakot käytössä ja luotot tapissa.