Yksikkö vai monikko?

Tuollainen ammattislangille kalskahtava ilmaus lienee tietoinen valinta. Se viittaa selvästikin haluun erottua rahvaasta.

Puhuja pyrkii osoittamaan sillä olevansa tottunut puhumaan muillakin kielillä kuin suomeksi – useimmissa suomalaisille tutuissa kielissähän markkinat-sanan vastine on yksiköllinen tyyliin marknad; der Markt; market(place); foire (marché); ярмарка; mercado; fiera (mercato); turg jne.

"Suksi ei luista" on aivan vastaava juttu: alun perin puoliksi huumorilla heitetty sisäpiirin ilmaus, joka on hiipinyt vähitellen yleiseen kielenkäyttöönkin

Ainakin muotoa 'kenkä' käytetään ihan varmasti normaalissa suomessa. Jarrukenkä, hevosenkenkä, saada kenkää... no tuo viimeinen meni jo slangin puolelle.

Mutta tuo 'markkina'. Ärsyttävää uus-bisneskieltä, mutta samassa lauseessa olevaa verbiä ei tällöin tarvitse taivuttaa monikossa, mikä on puhujan kannalta kätevää. "Markkinat ovat täyttyneet" vaatii ihan toisenlaista keskittymistä kuin virtaviivainen "markkina on täyttynyt".

Tulipa mieleen takuuvarma monikko: aivot. Takavuosien rikostarinoissa sanottiin usein, että "hän on porukan aivot". Luontevaa suomea, vaikka predikaatti onkin yksikössä. Olisiko tässä seuraava yksiköittymisen uhri? Ehkä IT-firma tarvitsee tuota pikaa uuden aivon, tai ainakin uutta aivoa?

Useampi sukupolvi sitten historian hämärissä oli tiettävästi käytäntönä, että vain yksi suksi luistaa ja toinen pitää.

Eikös olisi metkaa, jos hiihdaltaminen moisilla vehjeksillä nostettaisiin taas uuteen kunniaan huippu-urheilussa! Perinteisen hiihdon ja vapaan tyylin (luisteluhiihdon) ohella olisi kolmantena etenemistapana perinteistäkin perinteisempi hiihto lylyllä ja kalhulla...

Ennen nykyisin vallalla olevaa luisteluhiihtoa alettiin erityisesti ylipitkillä hiihtomatkoilla käyttää eräänlaista toispuoleista luistelua. Toista suksea liu'utettiin suoraan, toisella potkittiin vauhtia vinottain. Keski-Euroopan saksankielisissä maissa tuo hiihtotyyli sai kehittäjänsä ja menestyksekkäimmän soveltajansa mukaan nimen "Siitonen-Schritt". Joskus 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa Pauli Siitonen olikin kova ellei peräti kovin nimi noilla maratonladuilla (Vasaloppet, Finlandia-hiihto, Pirkan hiihto, Birkebeinerrennet, König Ludwig -Lauf, Dolomitenlauf ja mitä kaikkia heitä olikaan?).

Amerikkalainen Bill Koch taisi olla kaveri, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa luistelutyyliä lyhyemmillä hiihtomatkoilla, jopa hyvänlaisella menestyksellä.

Jos maastohiihdossa puhuttiin Siitonen-Schritt'istä, niin mäenhyppäyksen puolella oli toinen hyväkäs nimenantaja, lajin historian kannalta irvokkaasti peräti ruotsalainen! V-tyyli ja Boklöv-tyyli olivat alkuunsa synonyymejä.

Jan Boklöv oli Koskullskullen poikia Jällivaaran tuntumasta, vielä Vittulanjänkääkin pohjoisempaa. Vieläkö joku muistaa tällaisen muinaisjäänteen, vain 15 vuotta minua nuoremman?

Katsoinpa/kuuntelinpa juur'justiinsa mäenhyppelykisaa elektronisesta kauaskatselulaitteesta. Kisapaikka taisi olla Tšekinmaan Harrachov.

Studiossa kommentaattorina toimiva kaveri (Toni Nieminen, luullakseni) totesi, ettei "olosuhde ollut paras mahdollinen Jannen (Ahonen) hypyn aikana".

Ahonen jäi kahdenneksi; taisi olla ensimmäinen kerta tällä kaudella.

Minun veneessäni on ainakin tähän saakka ollut yksi ainoa kiikari – olkoonkin, että tuossa optiikan ihmeessä on sekä objektiiveja, prismoja että okulaareja kaksin kappalein.

Hyvinkin moni tuntuu olevan niin innoissaan omastaan, että puhuu siitä peräti monikossa. Kertoo ostaneensa "hyvät kiikarit", mutta kaukonäköinen ostos paljastuu todellisuudessa yhdeksi ainoaksi kiikariksi.

Vertailun vuoksi:

englanti
binocular = binokulaarinen, kaksisilmäinen
binoculars = kiikari

ruotsi
binokulär = binokulaarinen, kaksisilmäinen
kikare -en = kiikari

[oculus (lat.) = silmä]

Kanssani saa olla eri mieltä, mutta perustelujen on oltava hyvät!

Niin, kellenkäs? Tarkoitan sanaa 'kelles'.

Sekin taitaa esiintyä lähinnä vain monikollisessa muodossa 'kellekset'.

Onko a) alkuperäinen merkitys vielä yleisesti muistissa? b) uudempi sivumerkitys ehtinyt tulla missään yhteydessä tutuksi.

Muistutettakoon sitten mieleen tälläkin palstalla esiintynyt hauska runo, jonka Aulis Rintala on kirjoittanut veljeskansamme kielellä:
http://www.karuse.info/aulis.htm#kullimuna

Haukan (viroksi kull) munistahan tuo runo kertoo.

Olen ollut havaitsevinani, että tuota muna/munat-termiä alatyylisessä sivumerkityksessä käytettäessä on monikollinen muoto antanut vuosikymmenien mittaan tilaa yksikölliselle, ikään kuin viittaus nyttemmin kohdistuisi anatomisesti eri yksityiskohtaan kuin ennen. "Munat pystyssä" ei tunnu hirveän luontevalta, jos ei vanhoissa korvissa myöskään nykyisin kuultava "muna pystyssä".

Voi sanoa ihan oikein esimerkiksi "toinen kenkä on täällä".