Kymmenien tuhansien arvoiset design-tuolit eivät kelvanneet edes ilmaiseksi – päätyivät jätelavalle !!! ( Uudet maksavat verovaroilla - säästellen hankittuina tuplasti enemmän!) KUKA kertoisi hupakko viestintäpäällikkö Heidi Almille KO:n tuolit ja muu omaisuus on kansan omaisuutta, ei remonttifirman tavaraa!!!
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^_
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431940796718.html
Ilta-Sanomien lukija nappasi kuvan roskiin heitetyistä tuoleista.
Kansallisooppera uusii remontissa sisustuksensa täysin. Remontin tieltä pois raivattiin myös katsomon 1 380 tuolia. Kyseessä olivat Avarten Funktus -designtuolit, joiden suunnittelija on Yrjö Kukkapuro.
Ilta-Sanomien lukija huomasi tuolit Oopperatalon ulkopuolelle jätetyllä jätelavalla.
– Ne oli heitetty sinne ja osa niistä oli mennyt rikki. Asettelun perusteella ne eivät olleet menossa uusiokäyttöön.
Samanlaisia Funktus-tuoleja myydään kirpputoreilla. Tuoleista pyydetään yli tai alle 50 euroa kappaleelta kunnosta riippuen.
Poisheitettyjä tuoleja on yhteensä 1 230. 50 euron keskihinnalla niiden arvo on 61 500 euroa.
Joutuivatko arvotuolit nyt roskiin?– Tuolit ovat purku-urakoitsijan omaisuutta, vastaa Oopperan viestintäpäällikkö Heidi Almi.
Tuolit eivät kelvanneet – ilmaiseksikaan
Oopperan purettava irtaimisto kuului kiinteistön omistajalle, Senaatti-kiinteistöille, josta ne siirtyivät urakoitsijalle Veljekset Nuutiselle. Käytäntö on purku-urakoille tyypillinen.
Projektipäällikkö Seppo Heikkinen Veljekset Nuutiselta kertoo, että osa tuoleista annettiin ilmaiseksi eteenpäin.
– Niitä tarjottiin oopperan henkilökunnalle ja kaikille muillekin mahdollisille henkilöille.
Heikkinen kertoo, että moni oli aluksi kiinnostunut niistä, mutta nähtyään tuolien kunnon, oli kiinnostus kadonnut.
– 20 vuotta istutut tuolit eivät ole kovin kaksisessa kunnossa. Hämärässä valaistuksessa niiden kuluneisuutta ei välttämättä huomaa, mutta lähemmin tarkasteltuna asia on toinen.
Tällä tavoin eteenpäin saatiin lähtemään noin 150 tuolia. Loput 1 230 lähtivät jätelavalla kaatopaikalle
– Ei kenelläkään ole sellaisia varastointitiloja, että voisivat niitä pitää. Ne eivät ole käyttötuoleja, Heikkinen sanoo.
Myös kunnostamista harkittiin
Senaatti-kiinteistöjen viestintäpäällikkö Outi Tarkka kertoo, että tuolien restaurointia harkittiin pitkään.
– Alunperin tuolien korjaamista tutkittiin aluksi aika paljonkin. Sitten kuitenkin todettiin, ettei se olisi järkevää korkean hinnan vuoksi.
Tarkan mukaan vuonna 1993 hankittujen tuolien kiinnostusta ihmisten keskuudessa saattoi vähentää se, että ne oli suunniteltu pultattavaksi lattiaan. Hän ei usko, että purku-urakasta nousee esiin enää muita design-löytöjä.
Matti Järvi
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^_
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431940796718.html
Ilta-Sanomien lukija nappasi kuvan roskiin heitetyistä tuoleista.
Kansallisooppera uusii remontissa sisustuksensa täysin. Remontin tieltä pois raivattiin myös katsomon 1 380 tuolia. Kyseessä olivat Avarten Funktus -designtuolit, joiden suunnittelija on Yrjö Kukkapuro.
Ilta-Sanomien lukija huomasi tuolit Oopperatalon ulkopuolelle jätetyllä jätelavalla.
– Ne oli heitetty sinne ja osa niistä oli mennyt rikki. Asettelun perusteella ne eivät olleet menossa uusiokäyttöön.
Samanlaisia Funktus-tuoleja myydään kirpputoreilla. Tuoleista pyydetään yli tai alle 50 euroa kappaleelta kunnosta riippuen.
Poisheitettyjä tuoleja on yhteensä 1 230. 50 euron keskihinnalla niiden arvo on 61 500 euroa.
Joutuivatko arvotuolit nyt roskiin?– Tuolit ovat purku-urakoitsijan omaisuutta, vastaa Oopperan viestintäpäällikkö Heidi Almi.
Tuolit eivät kelvanneet – ilmaiseksikaan
Oopperan purettava irtaimisto kuului kiinteistön omistajalle, Senaatti-kiinteistöille, josta ne siirtyivät urakoitsijalle Veljekset Nuutiselle. Käytäntö on purku-urakoille tyypillinen.
Projektipäällikkö Seppo Heikkinen Veljekset Nuutiselta kertoo, että osa tuoleista annettiin ilmaiseksi eteenpäin.
– Niitä tarjottiin oopperan henkilökunnalle ja kaikille muillekin mahdollisille henkilöille.
Heikkinen kertoo, että moni oli aluksi kiinnostunut niistä, mutta nähtyään tuolien kunnon, oli kiinnostus kadonnut.
– 20 vuotta istutut tuolit eivät ole kovin kaksisessa kunnossa. Hämärässä valaistuksessa niiden kuluneisuutta ei välttämättä huomaa, mutta lähemmin tarkasteltuna asia on toinen.
Tällä tavoin eteenpäin saatiin lähtemään noin 150 tuolia. Loput 1 230 lähtivät jätelavalla kaatopaikalle
– Ei kenelläkään ole sellaisia varastointitiloja, että voisivat niitä pitää. Ne eivät ole käyttötuoleja, Heikkinen sanoo.
Myös kunnostamista harkittiin
Senaatti-kiinteistöjen viestintäpäällikkö Outi Tarkka kertoo, että tuolien restaurointia harkittiin pitkään.
– Alunperin tuolien korjaamista tutkittiin aluksi aika paljonkin. Sitten kuitenkin todettiin, ettei se olisi järkevää korkean hinnan vuoksi.
Tarkan mukaan vuonna 1993 hankittujen tuolien kiinnostusta ihmisten keskuudessa saattoi vähentää se, että ne oli suunniteltu pultattavaksi lattiaan. Hän ei usko, että purku-urakasta nousee esiin enää muita design-löytöjä.
Matti Järvi
Vastaukset 6
Vanhimmat
pitäs, muiluttaa kaatopaikalle, ne saatanan elinkelvottomat eivät muualle kelpaa.
Kyllä näin... mutta rahoitusvaikeuksia on ollut ja talous kuralla monet ajat!
Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus ym. rahoittaa ja tukee, mm. mukana minä 'pelaaja' rahoitan oopperaa satoja euroja vuodessa!
--- ---- --- .
http://www.ooppera.fi/esittely/kansallisooppera_tanaan/toiminta_ja_rahoitus
Toiminta ja rahoitus
Kansallisoopperan toimintaa ohjaa Suomen Kansallisoopperan säätiö, jonka sääntöjen mukaan toimielimet ovat hallitus ja hallintoneuvosto.
Kolmivuotisella toimikaudellaan hallitus vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallintoneuvoston tehtävänä on säätiön hallinnon valvominen, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä yhteiskuntasuhteiden ylläpitäminen.
Hallituksen kokoonpano
Hallintoneuvoston kokoonpano
Johto
Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana toimii Päivi Kärkkäinen. Hänen tehtävinään ovat mm. toiminnan ja hallinnon johtaminen, budjetin seuranta, hallitusyhteistyö sekä työntekijöiden rekrytointi ja palvelussuhdeasiat.
Oopperan taiteellinen johtaja on Lilli Paasikivi ja baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve.
Johdon yhteystiedot
OLKAAPA YHTEYKSISSÄ... ja kertokaa ja neuvokaa!
– Niitä tarjottiin oopperan henkilökunnalle ja kaikille muillekin mahdollisille henkilöille....Ne eivät ole käyttötuoleja, Heikkinen sanoo."
Minulle ei tarjottu ainoatakaan, vaikka olen mahdollinen henkilö. Käyttötuoli? Mihin ooppera on tarvinnut tuolia, mikä ei sovellu istumiseen?
Onko tuo Almi jonkunlaisessa sukuvirassa?
Ooppera muutettava liikelaitokseksi eli lippujenhinnat siihen tasoon että toiminta kannattaa ilman tukia.
Juuri näin.