Nöyryyden kriteeri
Profetoivan täytyy alistaa kaikki sanomansa seurakunnan arvioitavaksi.
Tämä kriteeri on kaiken todellisen profeetallisen arvovallan varsinainen koetinkivi. Oikea profeetta ei tunne jumalallisen valtuutuksensa arvon lainkaan vähenevän siitä, että hänen on alistettava voidelluimmatkin Pyhässä Hengessä saamansa sanomat kaikkien kristittyjen, vastauskoontulleidenkin, arvioitaviksi.
Profeetan tietoisuus yläpuolellaan olevasta seurakunnan auktoriteetista näkyy kyllä hänen mielenlaadustaan ja hengestään samoin kuin tämän tietoisuuden puute. Se, joka asettuu seurakunnan auktoriteetin yläpuolelle asettamatta palvelustaan ja persoonaansa tilivelvollisuuteen sen edessä, käy pian palvelukseen kelvottomaksi.
Jokaisella profeetalla on nimi ja henkilöllisyys, jonka kautta hän jäsentyy Jumalan palvelukseen ja Kristuksen ruumiiseen tuodessaan Pyhän Hengen sanomat esille. Herra ei koskaan ole antanut valtuutustaan nimettöminä esiintyville profeetoille ja heidän sanomilleen. Jeesus käski kavahtaa vääriä profeettoja, jotka voivat tehdä hyvän vaikutuksen myönteisellä ensiesiintymisellään. Siksi on syytä tarkistaa profeetan aiemman palvelun hedelmä. Kenenkään palvelusta ei pidä ottaa vastaan pelkän ulkoisen hyvyyden ja välittömän uskottavuuden lammastenvaatteiden perusteella. (Matt. 7:15-20).
Niinpä uuden profeetan ilmestyessä seurakuntaan on ensimmäiseksi kysyttävä, kuka hän on, ennen kuin kuunnellaan, mitä hän julistaa. Profeetan on aina vapaasti ja avoimesti annettava tiedustella seurakuntataustaansa, aiempaa hedelmäänsä ja suosituksiansa, ennen kuin hänen palvelustaan vastaanotetaan. Oikea profeetta elää ja toimii näin ja johtaa toisiakin toimimaan tässä Kristuksen asettamassa profeetallisessa järjestyksessä.
Profeetta, jonka kaikki seurakunnat ovat hylänneet ja jota ketkään luotettavina tunnetut hengelliset johtajat eivät kykene suosittelemaan, voi tosin joidenkin mielestä olla yksi harvoista oikeista profeetoista tai leirin ulkopuolelle joutunut totuuden julistaja. Sellaisten henkilöiden vaikutusala on käytännössä jäänyt kuitenkin kovin suppeaksi ja hengellinen hedelmä kyseenalaiseksi.
Jokainen uskova on velvollinen arvioimaan kaiken kuulemansa profetoimisen ja sananjulistuksen omakohtaisesti, ei kenenkään auktoriteetin, vaan yksin Raamatun sanan ohjaamana: "...että meistä oppisitte tämän: 'Ei yli sen, mikä kirjoitettu on', ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan." (1. Kor. 4:6).
Uuden testamentin profeetat ja profetiat eivät myöskään saa johtaa kenenkään ihmisen elämää. Jokaisen täytyy itse valita kuulemistaan profeetallisista sanomista se aines, jonka hän näkee hyväksi ottaa vastaan: "...koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan." (1. Joh. 4:1). "...profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenlaista pahaa." (1. Tess. 5:20-22).
Juudas ja Silas, jotka olivat todellisia Uuden testamentin profeettoja, vahvistivat seurakunnissa profetoimisellaan apostolien opetuksen, Jumalan sanan, eivätkä lisänneet siihen mitään uutta tai omaa. Seuraus heidän palveluksestaan oli, että suuri siunaus levisi uskovien joukkoon (Ap. t. 15:32).
7. Vanhurskauden kriteeri
Profetian on moraalisissa ja opillisissa kysymyksissä oltava Raamatun sanan mukainen. Jokainen profeetta, olipa hänellä sitten profeetallinen julistusvirka tai vain profetoimisen armolahja, on kutsuttu Jumalan sanansaattajaksi. Siksi hänen on elämässään ja julistuksessaan oltava uskollinen Jumalan sanalle, Raamatulle. Näin viimeinen kriteeri yhdistyy profetioiden koettelemisen ensimmäiseen kriteeriin, joka on Kristuksen kirkastaminen ja ihmisten johtaminen Raamatun sanan perustukselle.
Profetoivan on oltava syvästi tietoinen siitä, että rakkaus Jumalaan on se, että pidämme Hänen käskynsä (1. Joh. 5:3). Profeetallisen ilmoituksen kirkkaus on aina riippuvainen siitä, kuinka lähellä ilmoituksen lähdettä profeetta elää. Kristus sanoi profeetallisen ilmoituksen kumpuavan kuuliaisuus- ja rakkaussuhteesta Isään: "Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle." (Joh. 14:21).
Profetian luonteeseen kuuluu aina se, että Kristus ilmoittaa itsensä. Hän ilmoittaa itsensä sille, joka pitää Hänen käskynsä. Profetiaan sisältyy silloin vanhurskauden tuoma voima ja valtuus, joka murskaa pimeyden linnoituksia ja kaataa epäuskon esteitä. Vanhurskauden kriteerin täyttävä profetia kuullaan niiden profeettojen suusta, jotka ovat seisoneet Herran neuvottelussa:
"Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa." (Jer. 23:22).
http://www.saunalahti.fi/vpekki/raamattu/prof1.htm
Profetoivan täytyy alistaa kaikki sanomansa seurakunnan arvioitavaksi.
Tämä kriteeri on kaiken todellisen profeetallisen arvovallan varsinainen koetinkivi. Oikea profeetta ei tunne jumalallisen valtuutuksensa arvon lainkaan vähenevän siitä, että hänen on alistettava voidelluimmatkin Pyhässä Hengessä saamansa sanomat kaikkien kristittyjen, vastauskoontulleidenkin, arvioitaviksi.
Profeetan tietoisuus yläpuolellaan olevasta seurakunnan auktoriteetista näkyy kyllä hänen mielenlaadustaan ja hengestään samoin kuin tämän tietoisuuden puute. Se, joka asettuu seurakunnan auktoriteetin yläpuolelle asettamatta palvelustaan ja persoonaansa tilivelvollisuuteen sen edessä, käy pian palvelukseen kelvottomaksi.
Jokaisella profeetalla on nimi ja henkilöllisyys, jonka kautta hän jäsentyy Jumalan palvelukseen ja Kristuksen ruumiiseen tuodessaan Pyhän Hengen sanomat esille. Herra ei koskaan ole antanut valtuutustaan nimettöminä esiintyville profeetoille ja heidän sanomilleen. Jeesus käski kavahtaa vääriä profeettoja, jotka voivat tehdä hyvän vaikutuksen myönteisellä ensiesiintymisellään. Siksi on syytä tarkistaa profeetan aiemman palvelun hedelmä. Kenenkään palvelusta ei pidä ottaa vastaan pelkän ulkoisen hyvyyden ja välittömän uskottavuuden lammastenvaatteiden perusteella. (Matt. 7:15-20).
Niinpä uuden profeetan ilmestyessä seurakuntaan on ensimmäiseksi kysyttävä, kuka hän on, ennen kuin kuunnellaan, mitä hän julistaa. Profeetan on aina vapaasti ja avoimesti annettava tiedustella seurakuntataustaansa, aiempaa hedelmäänsä ja suosituksiansa, ennen kuin hänen palvelustaan vastaanotetaan. Oikea profeetta elää ja toimii näin ja johtaa toisiakin toimimaan tässä Kristuksen asettamassa profeetallisessa järjestyksessä.
Profeetta, jonka kaikki seurakunnat ovat hylänneet ja jota ketkään luotettavina tunnetut hengelliset johtajat eivät kykene suosittelemaan, voi tosin joidenkin mielestä olla yksi harvoista oikeista profeetoista tai leirin ulkopuolelle joutunut totuuden julistaja. Sellaisten henkilöiden vaikutusala on käytännössä jäänyt kuitenkin kovin suppeaksi ja hengellinen hedelmä kyseenalaiseksi.
Jokainen uskova on velvollinen arvioimaan kaiken kuulemansa profetoimisen ja sananjulistuksen omakohtaisesti, ei kenenkään auktoriteetin, vaan yksin Raamatun sanan ohjaamana: "...että meistä oppisitte tämän: 'Ei yli sen, mikä kirjoitettu on', ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan." (1. Kor. 4:6).
Uuden testamentin profeetat ja profetiat eivät myöskään saa johtaa kenenkään ihmisen elämää. Jokaisen täytyy itse valita kuulemistaan profeetallisista sanomista se aines, jonka hän näkee hyväksi ottaa vastaan: "...koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan." (1. Joh. 4:1). "...profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenlaista pahaa." (1. Tess. 5:20-22).
Juudas ja Silas, jotka olivat todellisia Uuden testamentin profeettoja, vahvistivat seurakunnissa profetoimisellaan apostolien opetuksen, Jumalan sanan, eivätkä lisänneet siihen mitään uutta tai omaa. Seuraus heidän palveluksestaan oli, että suuri siunaus levisi uskovien joukkoon (Ap. t. 15:32).
7. Vanhurskauden kriteeri
Profetian on moraalisissa ja opillisissa kysymyksissä oltava Raamatun sanan mukainen. Jokainen profeetta, olipa hänellä sitten profeetallinen julistusvirka tai vain profetoimisen armolahja, on kutsuttu Jumalan sanansaattajaksi. Siksi hänen on elämässään ja julistuksessaan oltava uskollinen Jumalan sanalle, Raamatulle. Näin viimeinen kriteeri yhdistyy profetioiden koettelemisen ensimmäiseen kriteeriin, joka on Kristuksen kirkastaminen ja ihmisten johtaminen Raamatun sanan perustukselle.
Profetoivan on oltava syvästi tietoinen siitä, että rakkaus Jumalaan on se, että pidämme Hänen käskynsä (1. Joh. 5:3). Profeetallisen ilmoituksen kirkkaus on aina riippuvainen siitä, kuinka lähellä ilmoituksen lähdettä profeetta elää. Kristus sanoi profeetallisen ilmoituksen kumpuavan kuuliaisuus- ja rakkaussuhteesta Isään: "Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle." (Joh. 14:21).
Profetian luonteeseen kuuluu aina se, että Kristus ilmoittaa itsensä. Hän ilmoittaa itsensä sille, joka pitää Hänen käskynsä. Profetiaan sisältyy silloin vanhurskauden tuoma voima ja valtuus, joka murskaa pimeyden linnoituksia ja kaataa epäuskon esteitä. Vanhurskauden kriteerin täyttävä profetia kuullaan niiden profeettojen suusta, jotka ovat seisoneet Herran neuvottelussa:
"Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa." (Jer. 23:22).
http://www.saunalahti.fi/vpekki/raamattu/prof1.htm
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jeesus varoitti, että Hänen tulonsa edellä meillä on erityinen vaara tinkiä raittiudestamme, niin fyysisestä kuin hengellisestäkin, sekä murehtia ajallisesta toimeentulosta niin, että Herran tulemus yllättää meidät äkkiarvaamatta (Luuk. 21:34). Oikeat Herran profeetat saavat ahneuden mielentilassa elävät ihmiset kavahtamaan epäjumalanpalvelijoita kohtaavaa tuomiota - eivät odottamaan ylimalkaista Herran siunausta liiketoimilleen. Pyhän Hengen vaikuttamat profetiat nostavat esiin ja murskaavat panettelujen ja juorupuheiden käärmeet - eivät julista Jumalan mielisuosiota ja rauhaa ulospäin ystävällisesti hymyileville pahanpuhujille seurakunnassa.
Aito profeetallinen ääni vahvistaa miehen ja naisen välistä avioliittoa ja sen pyhyyttä - ei julista siunausta irtonaisten sukupuolisuhteiden ja avioerojen ylle. Profeetallisen sanan miekka leikkaa sielut irti median tarjoaman väkivaltaviihteen, siveettömyyden, irstauden, okkultismin ja jumalanpilkan ääreltä tuoden ne Kristuksen kasvojen eteen, Hänen, jonka edessä me kaikki pian seisomme tekemässä tiliä sisäisestä ja ulkoisesta elämästämme.
Profeettojensa kautta Herra ohjaa meitä armoistuimelle jo ennen kuin Hän tulee ja me joudumme Kristuksen tuomioistuimen eteen. Hänen tahtonsa on, että me puhdistuisimme, eheytyisimme ja uudistuisimme uskossamme.