Linnan romaanista vielä

Linnanlukija

Näistä Linnan kaunokirjallisista "klaffivirheistä" on mainittu myös romaanin alussa kohta, jossa juopunut torppari laulaa laulua, jota ei silloin vielä ollut. Toisessa osassa Pentinkulman punaiset joutuvat mukaan Syrjäntaan taisteluun, mikä onkin ollut tärkeä kuvata juuri Pohjantähdessä. Saattaa kuitenkin olla niin, että Urjalan kaarti perääntyi eteläisempää reittiä eli nykyisen kantatie 54:n kautta Lopelle, Riihimäelle ja sieltä Lahteen. Pappilan Ilmarin häiden yhteydessä Kiviojan Late näkee Owerland Whippet-auton, mutta tehtiinkö sitä vielä tuolloin, vai oliko kyseessä saman merkin Willys-malli.
Olen sitä mieltä, että Koskelan Aleksi on rippikirkossa tarkoituksella sijoitettu istumaan juuri tulevien teloittajiensa väliin. Aleksihan on se kovan onnen poika, jota aina kohdellaan kaltoin. Kiltti, hiljainen poika, jolle elämällä ei ole muuta annettavaa kuin aiheeton kuolemantuomio. Ja senkin jälkeen häneltä varastetaan saappaat jalasta. "Oma mies" nyysii vielä takinkin päältä.

24

1047

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sepäsesee

      Niin, ja sitten vänrikki Vilho Koskela mainitsee tuhonneensa talvisodan aikana "pari maahan kaivettua tankkia" Lemetissä.( Sijaitsee jossakin Salmissa tai Suistamolla tai niiden naapuripitäjässä.)

      Eivät taineet Urjalan miehet olla talvisodassa Laatokan pohjoispuolella Lemetissä. Koskelan esikuva, nilsiäläinen Einari Kokkonen kylläkin oli.

      • Ei_aivan_kaavamaista

        Ei kaikkia saman pitäjän miehiä sijoitettu talvisodassakaan samoihin paikkoihin. En tiedä sijoituksen perusteita, mutta ikäluokka ja aselaji ainakin vaikuttivat. Ehkä myös se, olivatko miehet osallistuneet suojeluskunnan toimintaan ja arvosanansa varusmiespalveluksesta. Arvelisin että ennalta pahimpiin paikkoihin haluttiin jo siihen aikaan keskimääräistä enemmän "valiojoukkoja" ja Vilho Koskelahan kunnostautui jo varusmiesaikanaan.


      • Sepäsesee
        Ei_aivan_kaavamaista kirjoitti:

        Ei kaikkia saman pitäjän miehiä sijoitettu talvisodassakaan samoihin paikkoihin. En tiedä sijoituksen perusteita, mutta ikäluokka ja aselaji ainakin vaikuttivat. Ehkä myös se, olivatko miehet osallistuneet suojeluskunnan toimintaan ja arvosanansa varusmiespalveluksesta. Arvelisin että ennalta pahimpiin paikkoihin haluttiin jo siihen aikaan keskimääräistä enemmän "valiojoukkoja" ja Vilho Koskelahan kunnostautui jo varusmiesaikanaan.

        "Vilho Koskelahan kunnostautui jo varusmiesaikanaan."

        Minä kylläkin tarkoitin sitä, että Linnahan on omien sanojensa mukaan käyttänyt tätä Pohjois-Savon Nilsiästä kotoisin ollutta Einari Kokkosta etelähämäläiseksi mainitun Vilho Koskelan esikuvana. Saattaa olla teoriassa mahdollista, että joitain Urjalankin reserviläisiä olisi Lemetin motissa taistellut, mutta olisi ollut uskottavampaa, jos Linna olisi hoksannut kirjoittaa, että Koskela oli tuhonnut tankit siellä, missä Urjalan seudun miehet pääosin talvisotansa taistelivat.

        Talvisodan aikaisessa liikekannallepanossa joukko-osastot muodostettiin samojen pitäjien toisilleen tutuista miehistä. Tästä luovuttiin jatkosodassa, koska joidenkin pitäjien kohdalle tuli suuria miestappioita. Nämä Lemetissä taistelleet Nilsiän miehetkin kokivat valtavat tappiot siellä Petäjäsaaressa, kun eversti Hägglund ei antanut lupaa poistua piiritetyksi joutuneesta saaresta. Einari Kokkonen oli niitä harvoja pelastuneita. Kun näiden taustatekijöiden jälkeen yrittää kuvitella, että harvojen pelastuneiden joukossa olisi ollut joku urjalalainenkin, tulee tarinasta entistä vähemmän uskottava.

        No, tämä on tällaista spekulointia, jota lasketellessa pitää muistaa, että kysehän oli kaunokirjallisesta teoksesta. Ei ne Linnan muutamat pinnallisemmat virkkeet teosten arvoa sinänsä latista.


    • kgugukkkghk

      Riitaoja on sankarini. Tunnistan hänessä itseni. Kaikkien halveksima (mutta nerokas) mies, joka on täysin väärässä paikassa väärään aikaan.

      • Sankarivainaja

        Yhdessä toisessa kirjassa sanotaan: "He olivat väärässä paikassa väärään aikaan. Tietenkin heistä tuli sankareita."


    • fsfafa

      Lotta Lundgren oli saanut jo suuseksi kokemusta saksalaisilta, mutta ei uskaltanut Fanny Luukkosen pelossa sitä majuri Sarastiehen.

    • Linnanlukija

      Kysymys Valtun isästä jää kyllä pahasti auki. Olen miettinyt onko vastaus siinä Salpakarin siunauspuheessa, kun hän toistuvasti mainitsee "Sinä äiti ja sinä isoisä, ette ole surussanne yksin." Jospa kirjailija tässä osoittaa papin itse olevan toinen isoisä.
      Salpakarien ja Leppästen yhteinen jälkeläinen ainakin sopisi hyvin Linnan vastakohtien yhteensaattamisen teemaan.

      • Noinkohan_kuitenkaan

        Mielenkiintoinen havainto, mutta luulisi Linnan sisällyttäneen vähintään Salpakarin puheeseen jonkun lipsahduksen, joka olisi selkeästi paljastanut, mitä tämän ajatuksissa pyöri. Linna kun sortui teostensa suorissa kerrontaosuuksissakin turhan usein vääntämään rautalangasta, mitä jo muutenkin loistavasti kirjoitettujen repliikkiensä lausujan mielessä oli. Sitä paitsi kyllä se Valtun todennäköinen isä taisi lukijalle hahmottua siellä jo aiemmin.


      • Jalmari_Kolu

        No Ilmari Salpakari oli Valtun isä, se kyllä kävi selväksi kirjasta mutta rovasti Salpakari sen sijaan ei tiennyt että hän Pentinkulman ensimmäistä sankarivainajaa siunatessaan siunasi oman pojanpoikansa.

        Kohta "sinä äiti ja sinä isoisä, ette ole surussanne yksin" sen sijaan tarkoittaa sitä että koko Pentinkulma suri kylän ensimmäistä kaatunutta. Kirjassahan sanotaan sekin että Aune sai tuosta Valtun kuolemasta hiukan sädekehää päänsä päälle mutta sitten kun vainajia rupesi Pentinkulmalle tulemaan enemmän, niin Aunenkin glooria himmeni.


      • Anonyymi
        Jalmari_Kolu kirjoitti:

        No Ilmari Salpakari oli Valtun isä, se kyllä kävi selväksi kirjasta mutta rovasti Salpakari sen sijaan ei tiennyt että hän Pentinkulman ensimmäistä sankarivainajaa siunatessaan siunasi oman pojanpoikansa.

        Kohta "sinä äiti ja sinä isoisä, ette ole surussanne yksin" sen sijaan tarkoittaa sitä että koko Pentinkulma suri kylän ensimmäistä kaatunutta. Kirjassahan sanotaan sekin että Aune sai tuosta Valtun kuolemasta hiukan sädekehää päänsä päälle mutta sitten kun vainajia rupesi Pentinkulmalle tulemaan enemmän, niin Aunenkin glooria himmeni.

        Ilmari ei voi olla Valtun isä,koska Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915.Valtu suntyi touko-
        kuussa 1916.Aunen raskauden alkaessa Ilmari oli ollut jo puoli-vuotta saksassa! Kirjan kol-
        mannessa osassa (sivu 421)kartanon rouva kysyy Aunelta: Kuinka vanha poikanne oli? Jo-
        hon Aune vastraa: Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24-vuotta. Valtuhan kaatiu joulukuussa
        1939. Ilmari on auttamattomasti poissa Valtun isä-ehdokkaista.


    • 68486

      EmakkoPojan evakkopojallahan äitillähän oli 87 kiloa painava kultainen arkikruunu. Sitä kannatti 8 varmasti korkkaamatonta neitsykäistä! Kruunussa oli 5 kiloa tavallisia timantteja ja karjalan vaakuna tehty vain parhaista Karjala-timanteista. Pyhäkruunu oli platinaa ja painoi timantteineen 178 kiloa ja sitä kannatti EmakkoPojan äidin pään päällä airueitten takana viheriän liiton homopojat. Sinne ne Putinille jäi, kun ei jaksettu Suomeen tuoda 1944!

    • LUZ9

      Huomasin, että Tuntemattoman ja "Pohjantähden henkilögallerioissa olevilla henkilöillä on paljon samankaltaisuuksia keskenään. Luonteessa, toimintatavoissa ja kehityksessä. Esimerkiksi Hietanen ja Janne Kivivuori. Molemmat kehittyvät vitsailevista koiranleuoista vastuuntuntoisiksi henkilöiksi kehityskaarensa aikana. Toinen joukkueenjohtajaksi ja toinen kansanedustajaksi ja oikeistodemariksi, joka yllättää jopa oikeistopiirit ryhtymällä vastustamaan kommunismia sodan jälkeen. Kansalaissodassa Janne pysyi erossa taisteluista ja jotenkin on sellainen tunne, että jos Hietanen olisi syntynyt parikymmentävuotta aiemmin, hänkään ei vuonna 1918 olisi lähtenyt pyssysille. Hietanenhan oli pienviljelijän poika Varsinais-Suomesta, mutta missään vaiheessa ei kerrota oliko hän torpasta, vai oliko kotitila itsenäinen.
      Toinen kaksikko, josta löytyy selvästi yhtymäkohtia toisiinsa on Yllö ja Sarastie. Molemmat ovat omien yhteisöjensä, toinen pienen maalaiskylän ja toinen armeijan pataljoonan vaikutusvaltaisempia henkilöitä. He ovat tietyssä määrin ankaria, mutta kuitenkin oikeudenmukaisia, joilla järki ja moraali ovat mukana päätöksenteossa. Yllö esti Kivivuoren Jannen ampumisen ja yritti säästää Akselin veljet kuolemantuomiolta. Tuntemattomassa Sarastie ymmärtää, toisin kuin Lammio, että on turhaa ja tarpeetonta lähettää Rokkaa sotaoikeuteen senvuoksi että tämä oli kieltäytynyt puhdistamasta komentopaikan ympäristöä ja koristelemasta korsupolkujen reunoja pyöreillä kivillä.
      Lehto-Laurila. Synkkiä, kireitä, aggressiivisia miehiä. Lehto oli orpopoika ja katulapsi. Anttoon menneisyys jää hämäränpeittoon, mutta voisi kuvitella sen olevan samanaltainen kuin Lehdolla. "Se oli hilkulla, ettei toinen meistä lähtenyt sairaalaan ja toinen linnaan", Lehto toteaa, kun Lammio on määrännyt hänet Määtän ja Rahikaisen seisomaan kovennettua. Nuo sanat sopisivat aivan täysin Laurilan suuhun häädön yhteydessä.
      Lisäksi ovat vielä Kiviojan Vikki ja Rahikainen, kaupantekijöitä. Hevoskaupoilla, tai kaupanteolla ylipäätään Rahikainenkin itsensä varmasti siviilissä elätti. Sekä Leppäsen Preeti ja Riitaoja. Hieman arkoja ja saamattomia tyyppejä.

      • assujassu

        Kiitos LUZ9 tästä kirjoituksesta! Mielenkiintoisia asioita olet huomannut.


      • Antoooooo

        " Anttoon menneisyys jää hämäränpeittoon, mutta voisi kuvitella sen olevan samanaltainen kuin Lehdolla."

        En ole vuosikymmeniin lukenut kyseisiä kirjoja, mutta muistelen sen Laurilan Anttoon olleen sukua sille torppansa isännälle, eli Töyrylle. Eikös Anttoo ollut jonkun Töyryn suvun isännän avioton poika?


      • LUZ9
        Antoooooo kirjoitti:

        " Anttoon menneisyys jää hämäränpeittoon, mutta voisi kuvitella sen olevan samanaltainen kuin Lehdolla."

        En ole vuosikymmeniin lukenut kyseisiä kirjoja, mutta muistelen sen Laurilan Anttoon olleen sukua sille torppansa isännälle, eli Töyrylle. Eikös Anttoo ollut jonkun Töyryn suvun isännän avioton poika?

        Itseasiassa taisi olla niin, että Anttoon isoäiti vai oliko isoisoäiti oli omaa sukua Töyry. Pentinkulman "anarkisti" Susi-Kustaa sen sijaan oli Kalle Töyryn isän avioton poika.


    • YHSL

      Yksi asia on aina mietityttänyt Täällä pohjantähden alla kirjassa. Oliko Halme homoseksuaali? Ja oliko hänellä ja Leppäsen Valantilla, jonka Halme siis otti luokseen asumaan, salainen suhde? Ja en puhu nyt millään "vitun homot"-äänensävyllä. Halmeella ja vaimollaan Emmallahan ei ollut lapsia. Ja kirjassa mainitaan, etteivät edes nukkuneet samassa vuoteessa. Kulissiliitolta vaikuttaa. Valentista muistaakseni sanottiin, ettei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta tyttöjä kohtaan. Sitä ei pidä luulla, etteikö tuohon aikaan homoja olisi ollut. Mutta ilmapiiri asiaa kohtaan oli täysin erilainen kuin nykypäivänä. Laskettiinko asia jopa rikokseksi? Varsinkin pienessä maalaiskylässä, tiiviissä yhteisössä, jossa kaikki tunsivat kaikki, asia on varmasti pidetty visusti salassa.

      • Älä_kuvittelekaan

        Luuletko, että Linna olisi tyytynyt vain vihjailemaan, jos olisi Halmeelle ja Valentinille halunut homon roolin antaa, kun koko teos perustuu kyläyhteisön tunteiden tarkalle peilaamiselle asiassa kuin asiassa ja Linna kuvaa aikansa kirjailijaksi seksiasioitakin varsin suorasukaisesti. Ja mitä homoseksuaalisuuteen lain edessä tulee, rikos se oli siihen aikaan.


    • y5yy5y54

      Hei mielettömät evakot!

    • Linnanlukija

      Kuinka monta ihmistä Laurilan uuno surmasi? Luultavasti ainakin 3, sillä Syrjäntaan taistelussa hän ampui pakenevan saksalaissotilaan. Ja Akseli surmasi ainakin yhden, kun hän valtasi valkoisilta konekiväärin Lempäälän taistelussa.

      • köjkjjiji

        Satakunnassa paikkakunnan miehille osoitettiin suota ja korpea raivattavaksi 1945 - 55 välillä. Evakot saivat jo rakennettujen teiden varsilta osaksi viljeltyjä peltoja, vesistörantoja, sekä hakkuuoikeuksia suuriin yhteismetsiin seurakunnilta, suurilta tiloilta ja valtion omistuksesta.
        Nyt niiden äpärät täällä itkee, että "kaikki meni pianojen mukana kartanossa Kurkiojassa". Ne pitäisi seuloa erilleen ja lähettää Somaliaan itkemään!


      • LUZ79

        Ketunmäellä tapahtunut puukotus. Vinnikö uhrin nimi oli. Kalle Töyryn ampuminen sisällissodan päätyttyä ja se saksalaissotilas. Töyryn murhan esikuvana pidetään yleisesti Urjalassa 1918 tapahtunutta talollinen Kustaa Hollon murhaa. Mielenkiintoista olisi tietää oliko Hollo Töyryn esikuva noin muutenkin.


      • KuormallaKokoa

        Siinä elokuvaversiossa se Uuno pakottaa Töyryn isännän huutamaan: "Eläköön vallankumous!". Sitä katsoessa minua jäi nuorena maalaispoikana vaivaamaan muuan seikka. Hevosen rekeen oli kuormattu punakaartilaisten takavarikoimia viljasäkkejä todella mittava määrä. Töyryn isäntä komennettiin muistaakseni sen kuorman päälle sitä vallankumouksen ylistystä huutamaan. No, kuorma oli niin valtava, että mielestäni se olisi seisahtunut hevosen vetämänä ensimmäiseen vastarinteeseen, jos yleensäkään olisi liikkeelle lähtenyt. Viljalajeista ainakin ruis painaa lähes yhtä paljon, kuin kuiva hiekka. Mutta pitihän sen kuorman olla korkea jo elokuvan tarvitseman tehostevaikutuksenkin takia.

        Toinen mieleen painunut erikoisuus oli Töyryn isännän käyttämä murre. Olin erottavinani, että hän sanoi savolaisittain "eläköön vallankummous". Ja myöhemmin minulle on paljastunut, että Töyryn isäntää näytteli Edvin Laineen Iisalmessa kasvanut velipoika. Että siitä se savolaiskorostus.


      • Hyvä_huomio
        KuormallaKokoa kirjoitti:

        Siinä elokuvaversiossa se Uuno pakottaa Töyryn isännän huutamaan: "Eläköön vallankumous!". Sitä katsoessa minua jäi nuorena maalaispoikana vaivaamaan muuan seikka. Hevosen rekeen oli kuormattu punakaartilaisten takavarikoimia viljasäkkejä todella mittava määrä. Töyryn isäntä komennettiin muistaakseni sen kuorman päälle sitä vallankumouksen ylistystä huutamaan. No, kuorma oli niin valtava, että mielestäni se olisi seisahtunut hevosen vetämänä ensimmäiseen vastarinteeseen, jos yleensäkään olisi liikkeelle lähtenyt. Viljalajeista ainakin ruis painaa lähes yhtä paljon, kuin kuiva hiekka. Mutta pitihän sen kuorman olla korkea jo elokuvan tarvitseman tehostevaikutuksenkin takia.

        Toinen mieleen painunut erikoisuus oli Töyryn isännän käyttämä murre. Olin erottavinani, että hän sanoi savolaisittain "eläköön vallankummous". Ja myöhemmin minulle on paljastunut, että Töyryn isäntää näytteli Edvin Laineen Iisalmessa kasvanut velipoika. Että siitä se savolaiskorostus.

        Luulisi Edvin Laineen asian itsekin tajunneen tai ainakin kuulleen siitä heiton kuvausryhmässä. Ylisuuri se oli jopa kuvaustehollisesti. Tuo "vallankummous" on aina ottanut minunkin korvaani. Ei sillä, että olisin mikään murreasiantuntija, mutta kyllähän se poikkesi elokuvan yleisestä murteesta. Mahtoiko Aarne Laineella olla vastaavia savolaisuuksia muissakin kohdissa?


      • KuormallaKokoa
        Hyvä_huomio kirjoitti:

        Luulisi Edvin Laineen asian itsekin tajunneen tai ainakin kuulleen siitä heiton kuvausryhmässä. Ylisuuri se oli jopa kuvaustehollisesti. Tuo "vallankummous" on aina ottanut minunkin korvaani. Ei sillä, että olisin mikään murreasiantuntija, mutta kyllähän se poikkesi elokuvan yleisestä murteesta. Mahtoiko Aarne Laineella olla vastaavia savolaisuuksia muissakin kohdissa?

        Se Aarne Laine esiintyi mielestäni siinä veljensä, Edvin Laineen "Tuntematon sotilas" elokuvassa komppanian vääpeli Korsumäen roolissa. Siihen hän tuntui sopivan hyvinkin luontevasti. Ei tosin ole valittamista senkään Töyryn isännän näyttelemisestä. Ja muutenkin tämä Aarne Laine tuntuu näissä elokuvien näyttelijäsuorituksissaan paljon paremmalta tyypiltä, kuin hänen kuuluisampi veljensä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      3810
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      78
      2017
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      544
      1617
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      85
      1288
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1087
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1018
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      214
      898
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      873
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      854
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      798
    Aihe