Taitaa hyvin kuvastaa suomalaista kielipolitiikkaa

"Eli suomalaisten ei tarvitse kielivarantoaan hävetä, vaan olla ylpeä siitä! Olin 90-luvulla vuoden kielikoulussa ulkomailla. Puhuin siellä saksaa, ranskaa, englantia ja ruotsia muiden oppilaiden kanssa, koska olin opiskellut niitä koulussa. Ei siellä ollut vastaavaa kielivarantoa muiden oppilaiden kohdalla."

Kerrohan hyvä pieru koska kielten pelkällä kouluopiskelulla on hankittu keskusteluun vaadittava kielitaito? Kaikki meidät johtavat poliitikkomme ja virkamiehemme ovat esim. opiskelleet ruotsia mutta kuinka moni heistä kykenee keskustelemaan kielellä?

Monen vuosikymmenen ulkosuomalaisen kokemuksella voin sanoa, että suomalainen kielitaitovaranto on yksi Euroopan kapeimpia. Ei aina pidä laskea brittejä mukaan koska heidän ei tarvitse opetella vieraita kieliä koska selviytyvät melkein aina omalla kielellään. Mutta muilta löytyy kielitaitoa. Vai etkö laske keski- ja etelä-eurooppalaisten osaamia kieliä vieraiksi kieliksi?

orvar kirjoitti:

"Eli suomalaisten ei tarvitse kielivarantoaan hävetä, vaan olla ylpeä siitä! Olin 90-luvulla vuoden kielikoulussa ulkomailla. Puhuin siellä saksaa, ranskaa, englantia ja ruotsia muiden oppilaiden kanssa, koska olin opiskellut niitä koulussa. Ei siellä ollut vastaavaa kielivarantoa muiden oppilaiden kohdalla."

Kerrohan hyvä pieru koska kielten pelkällä kouluopiskelulla on hankittu keskusteluun vaadittava kielitaito? Kaikki meidät johtavat poliitikkomme ja virkamiehemme ovat esim. opiskelleet ruotsia mutta kuinka moni heistä kykenee keskustelemaan kielellä?

Monen vuosikymmenen ulkosuomalaisen kokemuksella voin sanoa, että suomalainen kielitaitovaranto on yksi Euroopan kapeimpia. Ei aina pidä laskea brittejä mukaan koska heidän ei tarvitse opetella vieraita kieliä koska selviytyvät melkein aina omalla kielellään. Mutta muilta löytyy kielitaitoa. Vai etkö laske keski- ja etelä-eurooppalaisten osaamia kieliä vieraiksi kieliksi?

Jaa, missäköhän maassa olet viettänyt "vuosikymmenesi", voitko täsmentää, paikka ja kapupunki? Eipä vakuuta selittelysi Suomen kielivarannosta. Olen asunut Ranskassa, USA:ssa ja Thaimaassa. Ranskassa puhuttiin vain ranskaa, USA:ssa vain englantia ja Thaimaassa vain englantia "vieraana kielenä". Ei ollut kielivarantoa näissä maissa. Eli edelleen, Suomi tarjoaa kielten opiskelun mahdollisuuden vailla vertaa, jota nyt halveksitaan, vain siitä syystä, että itse ei ole halua / kykyä opiskela vieraita kieliä. Eli ketä alat syytellä ensimmäisenä, kun oma kielitaito ei riitä - ruotsinkielisiä, vai kenties itseäsi?

pantheon_ kirjoitti:

Jaa, missäköhän maassa olet viettänyt "vuosikymmenesi", voitko täsmentää, paikka ja kapupunki? Eipä vakuuta selittelysi Suomen kielivarannosta. Olen asunut Ranskassa, USA:ssa ja Thaimaassa. Ranskassa puhuttiin vain ranskaa, USA:ssa vain englantia ja Thaimaassa vain englantia "vieraana kielenä". Ei ollut kielivarantoa näissä maissa. Eli edelleen, Suomi tarjoaa kielten opiskelun mahdollisuuden vailla vertaa, jota nyt halveksitaan, vain siitä syystä, että itse ei ole halua / kykyä opiskela vieraita kieliä. Eli ketä alat syytellä ensimmäisenä, kun oma kielitaito ei riitä - ruotsinkielisiä, vai kenties itseäsi?

Olitko muuten Thaimaassa vikittelemässä pikkupoikia vai? Olen muuten ollut paljonkin Thaimaassa mutta vaimoni kanssa. Amerikoissakin olen vieraillut joitain kertoja Euroopasta nyt puhumattakaan.

Tilastollisesti suomalaiset osaavat kohtalaista englantia ja olemattoman huonoa ruotsia ja muita kieliä ei käytännössä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta sitten osatakaan. Tämä on tilastollinen totuus vaikka tämä nimimerkki "prokielet" yrittää toista vakuutella. Tai sitten tämä meitin prokielet on sellainen kielinero joka kertoo, että "Puhuin siellä saksaa, ranskaa, englantia ja ruotsia muiden oppilaiden kanssa, koska olin opiskellut niitä koulussa." Selvennykseksi prokielelle, että kaikkihan meillä opiskelee ruotsiakin mutta hyvin harva sillä "keskustelee" kun tilaisuus tulee. Kuuntelehan meidän johtavia poliitikkojamme ja virkamiehiämme niin ehkä ymmärrät mistä minä sinua valistan.

Jos halutaan tehostaa kielenopetusta, niin oppilaat pitäisi ehdottomasti jakaa osaamistason mukaisiin ryhmiin, että kaikki voisivat opiskella omalla tasollaan. Jos ruotsi säilytetään, niin se voisi mun mielestä hyvin olla paljon lyhyempi kieli, etenkin niille joilla ei motivaatio riitä, vaikkapa vain 2-3 vuotta.

Ja ei tarvitse olla kielinero oppiaakseen puhumaan ruotsia, kun sen opiskelu kestää peräti 6 vuotta, joten en ihan ymmärrä pointtiasi.

Toivottavasti loputkin FINNTOLLOT tajuavat!

Käy kateeksi suruja.

Mihin ikinä suru meneekin, hän pärjää maassa kuin maassa omalla äidinkielellään
LOL :-)

Me suomenkieliset ressukat joudumme puhumaan englantia joka paikassa mutta suru se puhuu ympäri maailman ruotsia :-))

Kaikki ne ovat ressukoita, jotka kuvittelevat, että heidän tankeroenglantinsa korvaa kaikkien muiden kielten opiskelun. Ongelman ydin ei ole pakkorupotsin poisto, vaan haluttomuus oppia kieliä ylipäänsä.

Valtiosihteeri Pertti Torstila:

"Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. ”The Nordic brand” on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla.

Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %).

Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia 1100 luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin."

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=222978&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannattaa lukea koko esitelmä.

Totta puhut.

Haluaisin lisätä tähän vielä sen seikan, että Ruotsin vallan aika yhtenäisti suomalaiset heimot: lait ja asetukset laadittiin koskemaan koko Suomen alueella olevia asukkaita. Tästä johtuu, että Suomessa ei ole koskaan ollut heimosotia läntisen ja itäisen Suomen välillä, mikä olisi ollut todennäköistä, jos täällä olisi ei olisi ollut yhtenäistä hallintoa. Moni ei tule ajatelleeksi tällaisia asioita, ja meillä on tapana lähinnä kauhistella Afrikassa tapahtuvia etnisiä sotia.

ankdam kirjoitti:

Valtiosihteeri Pertti Torstila:

"Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. ”The Nordic brand” on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla.

Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %).

Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia 1100 luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin."

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=222978&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannattaa lukea koko esitelmä.

Kun joku kirjoittaa puhdasta propagandaa on se hyvä tunnistaa. Historian kanssa kyseisellä tekstillä ei ole mitään tekemistä.

Fennonmaa kirjoitti:

Kun joku kirjoittaa puhdasta propagandaa on se hyvä tunnistaa. Historian kanssa kyseisellä tekstillä ei ole mitään tekemistä.

Kaikki se, mitä nettifenno ei halua nähdä, hyväksyä tai ymmärtää, on hänelle propagandaa. Hauskinta on se, että nettifenno on itse opiskellut täydellisen ruotsin, jotta voi seurata tätä propagandaa paremmin :):):):)

kdäkjdkljfdkäj kirjoitti:

Totta puhut.

Haluaisin lisätä tähän vielä sen seikan, että Ruotsin vallan aika yhtenäisti suomalaiset heimot: lait ja asetukset laadittiin koskemaan koko Suomen alueella olevia asukkaita. Tästä johtuu, että Suomessa ei ole koskaan ollut heimosotia läntisen ja itäisen Suomen välillä, mikä olisi ollut todennäköistä, jos täällä olisi ei olisi ollut yhtenäistä hallintoa. Moni ei tule ajatelleeksi tällaisia asioita, ja meillä on tapana lähinnä kauhistella Afrikassa tapahtuvia etnisiä sotia.

Lähestulkoon kaikki maat ovat onnistuneet yhtenäistämään valtionsa ennemmin tai myöhemmin aivan itsenäisesti. Esimerkiksi saksalaiset onnistuivat yhtenäistämään heimonsa Itävalta pois lukien niinkin aikaisin kun 1800-luvulla. Tuskin tämä kumminkaan tarkoittaa että esimerkiksi ranskalaisten vallan alla saksa olisi yhdistynyt jo 1100-luvulla.

Fennonmaa kirjoitti:

Lähestulkoon kaikki maat ovat onnistuneet yhtenäistämään valtionsa ennemmin tai myöhemmin aivan itsenäisesti. Esimerkiksi saksalaiset onnistuivat yhtenäistämään heimonsa Itävalta pois lukien niinkin aikaisin kun 1800-luvulla. Tuskin tämä kumminkaan tarkoittaa että esimerkiksi ranskalaisten vallan alla saksa olisi yhdistynyt jo 1100-luvulla.

Suomea tuskin voi verrata alueena Keski-Euroopan alueella oleviin maihin; historiallinen kehitys ja väestötiheys on ollut K-Euroopassa jotain aivan muuta kuin Suomessa.

autsista kirjoitti:

Kaikki se, mitä nettifenno ei halua nähdä, hyväksyä tai ymmärtää, on hänelle propagandaa. Hauskinta on se, että nettifenno on itse opiskellut täydellisen ruotsin, jotta voi seurata tätä propagandaa paremmin :):):):)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäsuomalaiset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota

Esimerkkejä suomalaisten saamasta hyödystä ruotsin vallan alla.

näinonnäreet kirjoitti:

Suomea tuskin voi verrata alueena Keski-Euroopan alueella oleviin maihin; historiallinen kehitys ja väestötiheys on ollut K-Euroopassa jotain aivan muuta kuin Suomessa.

Ja miksi ei?

Fennonmaa kirjoitti:

Ja miksi ei?

Miksi itse vertaat Suomea Keski-Eurooppan maihin? Kerro ensin, mihin pyrit? Millä tavalla esim. 1500-luvun "Suomi" ja 1500-luvun "Saksa" muistuttivat toisiaan alueina ja mikä oli niiden hallinnoinnissa yhteistä?

autsista kirjoitti:

Kaikki se, mitä nettifenno ei halua nähdä, hyväksyä tai ymmärtää, on hänelle propagandaa. Hauskinta on se, että nettifenno on itse opiskellut täydellisen ruotsin, jotta voi seurata tätä propagandaa paremmin :):):):)

Suomalaisilla oli vaan paremmat olot Venäjän vallan aikaan - kuin ruotsin.

ankdam kirjoitti:

Valtiosihteeri Pertti Torstila:

"Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. ”The Nordic brand” on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla.

Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %).

Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia 1100 luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin."

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=222978&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannattaa lukea koko esitelmä.

Herra elää edellisellä vuosisadalla. EU:n kaikki yhteistyö pitää käydä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. Ruotsalaiset eivät vaadi ulkomaalaisia puhumaan ruotsia. Tanskalaisen kanssa pitää ehdottomasti puhua englantia väärinymmärrysten välttämiseksi. Skandinaviska nimistä kieltä ei ole olemassakaan.
Ruotsissa on jo niin paljon mamuja , että siellä vaaditaan mahdollisuutta käydä koulu englanniksi. Tulevaisuudessa suomalainen, joka on päntännyt ruotsia saattaa tavata ruotsalaisen, joka ei ruotsia puhu.
On vain ajan kysymys, koska Ruotsi muuttuu kaksikieliseksi englanti/ruotsi.
Käytännössä näin on jo, vain virallinen vahvistus puuttuu.
Pohjoisaissa on kaikissa erittäin vahva englannin osaaminen, joka vain vahvistuu.
Suomessa ei voida vaatia, että mamut opiskelisivat ruotsia. Heidän on kuitenkin päästävä virkamiehiksi ja mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Pohjoismainen yhteistyö ei voi olla rasistista ja kielellisesti syrjivää.
Suomea ei hyväksytä yhteistyökieleksi, joten suomalaisten ja balttien tulee vaatia käytettävän englantia.
Valtiosihteeri on ilmeisesti toimessaan, kuin lintulauta. Pidetään ulkona.
Puolustusyhteistyötä ollaan lisäämässä Ruotsin kanssa. Asetegnologia on pääosin englanniksi, joten yhteistyö kielen on oltava englanti.
Kansainväliset rauhanturvaamisoperaatiot vaativat englannin käytön.
Sotilasyhteistyön on kielellisesti oltava Nato yhteensopivaa.

Taloudellinen yhteistyö kasvaa lähinna Saksan kanssa. Saksan kielen taitoa Suomessa puuttuu.
Kriisin jälkeen maailman luonnonvaroiltaan rikkain maa Venäjä alkaa kasvaa
erittäin ripeää vauhtia. Venäjänkielen taitoisia Suomessa on vähän.
Ruotsia äidinkielenään puhuvia Suomessa on paljon. Suomenkielisen ei kannata aikaansa ruotsiin uhrata. Ruotsi on Suomessa auringonlaskun kieli. Mantereella ei ole enää yhtään ruotsinkielistä kuntaa.
Torstila lienee eläkeikää lähentelevä virkamies, jonka aivotoiminta on käytön puutteessa kalkkeutunut, kuten Lipposella. Keskittykää hapansilakan syömiseen kiikkustuolissa ja jättäkää asiat nuoremmille ja fiksummille.

vastaaensin kirjoitti:

Miksi itse vertaat Suomea Keski-Eurooppan maihin? Kerro ensin, mihin pyrit? Millä tavalla esim. 1500-luvun "Suomi" ja 1500-luvun "Saksa" muistuttivat toisiaan alueina ja mikä oli niiden hallinnoinnissa yhteistä?

1500-luvun alussa suomen virallinen hallitsija oli tanska kalmarin unionin kautta. 1500-luvulla suurinta osaa siitä mitä nykyisin kutsutaan keski-euroopaksi hallitsi pyhän saksalaisen keisarikunnan kulloinenkin hallitsija, alueeseen kuului paljon muitakin kieliä kuin saksa. Yhteistä oli se että ei ollut kansallisvaltioita oli vain alueita joita joku hallitsi ja nämä olivat uskollisia kenelle parhaaksi näkivät.

Peruskansalainen kirjoitti:

Herra elää edellisellä vuosisadalla. EU:n kaikki yhteistyö pitää käydä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. Ruotsalaiset eivät vaadi ulkomaalaisia puhumaan ruotsia. Tanskalaisen kanssa pitää ehdottomasti puhua englantia väärinymmärrysten välttämiseksi. Skandinaviska nimistä kieltä ei ole olemassakaan.
Ruotsissa on jo niin paljon mamuja , että siellä vaaditaan mahdollisuutta käydä koulu englanniksi. Tulevaisuudessa suomalainen, joka on päntännyt ruotsia saattaa tavata ruotsalaisen, joka ei ruotsia puhu.
On vain ajan kysymys, koska Ruotsi muuttuu kaksikieliseksi englanti/ruotsi.
Käytännössä näin on jo, vain virallinen vahvistus puuttuu.
Pohjoisaissa on kaikissa erittäin vahva englannin osaaminen, joka vain vahvistuu.
Suomessa ei voida vaatia, että mamut opiskelisivat ruotsia. Heidän on kuitenkin päästävä virkamiehiksi ja mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Pohjoismainen yhteistyö ei voi olla rasistista ja kielellisesti syrjivää.
Suomea ei hyväksytä yhteistyökieleksi, joten suomalaisten ja balttien tulee vaatia käytettävän englantia.
Valtiosihteeri on ilmeisesti toimessaan, kuin lintulauta. Pidetään ulkona.
Puolustusyhteistyötä ollaan lisäämässä Ruotsin kanssa. Asetegnologia on pääosin englanniksi, joten yhteistyö kielen on oltava englanti.
Kansainväliset rauhanturvaamisoperaatiot vaativat englannin käytön.
Sotilasyhteistyön on kielellisesti oltava Nato yhteensopivaa.

Taloudellinen yhteistyö kasvaa lähinna Saksan kanssa. Saksan kielen taitoa Suomessa puuttuu.
Kriisin jälkeen maailman luonnonvaroiltaan rikkain maa Venäjä alkaa kasvaa
erittäin ripeää vauhtia. Venäjänkielen taitoisia Suomessa on vähän.
Ruotsia äidinkielenään puhuvia Suomessa on paljon. Suomenkielisen ei kannata aikaansa ruotsiin uhrata. Ruotsi on Suomessa auringonlaskun kieli. Mantereella ei ole enää yhtään ruotsinkielistä kuntaa.
Torstila lienee eläkeikää lähentelevä virkamies, jonka aivotoiminta on käytön puutteessa kalkkeutunut, kuten Lipposella. Keskittykää hapansilakan syömiseen kiikkustuolissa ja jättäkää asiat nuoremmille ja fiksummille.

Torstila on eläkkeellä. Hän on siis entinen valtiosihteeri.
Eli ajatukset ovat jumittuneet täysin. Sanaristikkoja ratkomalla ajatustoiminta ei kalkkeudu eläkkeelläkään.
Vanhat hyvät ajat tietysti palaavat mieleen, mutta presidentit eivät enää ole Kekkosia, eikä pääministeri Lipponen.

Muistakaa kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia. Ei edes virkamiehen!

Lukiolaislikka kirjoitti:

Muistakaa kenenkään ei ole pakko puhua ruotsia. Ei edes virkamiehen!

Ei ketään muuta kuin nettifennoa tartte muistutella tällä tavalla. Kaikki muut suhtautuvat vieraisiin kieliin ilman mitään ylimääräistä kiihkoa ja pelkoa.

pelkopois_ kirjoitti:

Ei ketään muuta kuin nettifennoa tartte muistutella tällä tavalla. Kaikki muut suhtautuvat vieraisiin kieliin ilman mitään ylimääräistä kiihkoa ja pelkoa.

Miksi hurrit sitten pelkäävät suomenkieltä? Luulisi olevan rikkaus puhua sen maan enemmistökieltä jossa asuu. Koko "ruotsin" (hurrien solkotus ei ole ruotsinkieltä nähnytkään" jokeltaminen on pelkkää tärkeilyä. Jos kielitaito on rikkaus nii on sitä maan oman kielen osaaminenkin. Eller hur?

ankdam kirjoitti:

Valtiosihteeri Pertti Torstila:

"Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. ”The Nordic brand” on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla.

Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %).

Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia 1100 luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin."

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=222978&contentlan=1&culture=fi-FI

Kannattaa lukea koko esitelmä.

Taisi Torstilan esitelmä olla suoraan Paavo Lipposen kynästä niin samanlaisia olivat argumentit.

Peruskansalainen kirjoitti:

Herra elää edellisellä vuosisadalla. EU:n kaikki yhteistyö pitää käydä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi. Ruotsalaiset eivät vaadi ulkomaalaisia puhumaan ruotsia. Tanskalaisen kanssa pitää ehdottomasti puhua englantia väärinymmärrysten välttämiseksi. Skandinaviska nimistä kieltä ei ole olemassakaan.
Ruotsissa on jo niin paljon mamuja , että siellä vaaditaan mahdollisuutta käydä koulu englanniksi. Tulevaisuudessa suomalainen, joka on päntännyt ruotsia saattaa tavata ruotsalaisen, joka ei ruotsia puhu.
On vain ajan kysymys, koska Ruotsi muuttuu kaksikieliseksi englanti/ruotsi.
Käytännössä näin on jo, vain virallinen vahvistus puuttuu.
Pohjoisaissa on kaikissa erittäin vahva englannin osaaminen, joka vain vahvistuu.
Suomessa ei voida vaatia, että mamut opiskelisivat ruotsia. Heidän on kuitenkin päästävä virkamiehiksi ja mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Pohjoismainen yhteistyö ei voi olla rasistista ja kielellisesti syrjivää.
Suomea ei hyväksytä yhteistyökieleksi, joten suomalaisten ja balttien tulee vaatia käytettävän englantia.
Valtiosihteeri on ilmeisesti toimessaan, kuin lintulauta. Pidetään ulkona.
Puolustusyhteistyötä ollaan lisäämässä Ruotsin kanssa. Asetegnologia on pääosin englanniksi, joten yhteistyö kielen on oltava englanti.
Kansainväliset rauhanturvaamisoperaatiot vaativat englannin käytön.
Sotilasyhteistyön on kielellisesti oltava Nato yhteensopivaa.

Taloudellinen yhteistyö kasvaa lähinna Saksan kanssa. Saksan kielen taitoa Suomessa puuttuu.
Kriisin jälkeen maailman luonnonvaroiltaan rikkain maa Venäjä alkaa kasvaa
erittäin ripeää vauhtia. Venäjänkielen taitoisia Suomessa on vähän.
Ruotsia äidinkielenään puhuvia Suomessa on paljon. Suomenkielisen ei kannata aikaansa ruotsiin uhrata. Ruotsi on Suomessa auringonlaskun kieli. Mantereella ei ole enää yhtään ruotsinkielistä kuntaa.
Torstila lienee eläkeikää lähentelevä virkamies, jonka aivotoiminta on käytön puutteessa kalkkeutunut, kuten Lipposella. Keskittykää hapansilakan syömiseen kiikkustuolissa ja jättäkää asiat nuoremmille ja fiksummille.

Hieno esitelmä! Taidanpa myös luottaa näissä kielitaitoasioissa enemmän pitkän elämäntyön ulkoministeriössä tehneeseen diplomaattiin, ja moninkertaiseen entiseen suurlähettilääseen kuin netti fennoon. Luennon viesti tukee myös omia kokemuksiani.

Syytökset historiattomuudesta allekirjoitan myös.