Luin tänään tyrmistyneenä, että hallitus olisi lähtemässä elvyttämään 1,6 miljardilla. Hallitus siis viis veisaa lamasta ja haluaa ilmeisesti jopa syventää sitä lähtemällä elvytyslinjalle, joka on vasemmiston taloudellista uskomushoitoa.
Elvyttäminen siis tarkoittaa, että valtio lisää kulutustaan, esimerkiksi rakentamisprojektien muodossa, ja teoreettisesti tämä lisääntynyt kulutus sitten luo työpaikkoja ja lisää valtion tuloja.
Toisin sanoen kyseessä on taloudellinen ikiliikkuja, joka on yhtä mahdoton kuin todellinen, fyysinen ikiliikkuja. Kuka tahansa järkevä konemekaanikko tietää, että koneen hyötysuhde on aina vähemmän kuin yksi, toisin sanoen kone tuottaa ulos vähemmän energiaa kuin sinne menee sisään. Samoin talous (kone) tuottaa valtiolle vähemmän rahaa (energia) kuin mitä menee sisään elvytyksen Moolokin kitaan.
Lisääntynyt elvyttäminen tietää näissä oloissa valtion velan lisäämistä ja ilmeisesti myös kiristyvää verotusta. Molemmat lisäävät myös inflaatiota ja siten syövät taloutta, jota olisi tarkoitus elvyttää.
Näissä taloudellisissa oloissa elvytyshanat pitäisi lyödä ehdottomasti kiinni ja pitää ne kiinni. Verotusta pitäisi alentaa jotta yksityinen sektori saa tilaisuuden elpyä, eikä se ole mahdollista vasemmistolaisilla talouden uskomushoidoilla.
Elvyttäminen siis tarkoittaa, että valtio lisää kulutustaan, esimerkiksi rakentamisprojektien muodossa, ja teoreettisesti tämä lisääntynyt kulutus sitten luo työpaikkoja ja lisää valtion tuloja.
Toisin sanoen kyseessä on taloudellinen ikiliikkuja, joka on yhtä mahdoton kuin todellinen, fyysinen ikiliikkuja. Kuka tahansa järkevä konemekaanikko tietää, että koneen hyötysuhde on aina vähemmän kuin yksi, toisin sanoen kone tuottaa ulos vähemmän energiaa kuin sinne menee sisään. Samoin talous (kone) tuottaa valtiolle vähemmän rahaa (energia) kuin mitä menee sisään elvytyksen Moolokin kitaan.
Lisääntynyt elvyttäminen tietää näissä oloissa valtion velan lisäämistä ja ilmeisesti myös kiristyvää verotusta. Molemmat lisäävät myös inflaatiota ja siten syövät taloutta, jota olisi tarkoitus elvyttää.
Näissä taloudellisissa oloissa elvytyshanat pitäisi lyödä ehdottomasti kiinni ja pitää ne kiinni. Verotusta pitäisi alentaa jotta yksityinen sektori saa tilaisuuden elpyä, eikä se ole mahdollista vasemmistolaisilla talouden uskomushoidoilla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Tässä mielessä tulevat eduskuntavaalit ei välttämättä sisälläkään vasemmistoliiton tapaista vaihtoehtoa elvytykselle. Kaikki puheenjohtajat vain kertovat, että valtion talouspolitiikka sanellaan EKP:n päämajasta Frankfurtista. Lait tulevat Brysselistä ja maksumääräykset Luxemburgista.
Hyvä säästövinkki tässä tilanteessa onkin peruttaa tulevat eduskuntavaalit. Kallista puuhaa, ja turha niitä vaalikampanjahenkilöitä on räntäsateessa seisotuttaa tyhjän vuoksi."
"Sellainen huomio, että EKP toki jo puuttuu euomaiden finanssipolitiikkaan. EKP on yhtenä osana entisessä "troikassa" (nyk. "instituutiot") vaatimassa Kreikan eläkeleikkauksia.
Olisi mielenkiintoista nähdä suomalaisten eläkeläisten reaktiot, kun eläkkeitä pudotettaisiin EKP:n vaatimuksesta maksimissaan 300 euroon kuukaudessa. Voisi Ilaskiveltäkin tihkua kirjoitus."
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195721-draghilta-jalleen-tosiasioita-tiskiin
"Koska EU toimii järeästi yksityisten liikepankkien ja suuryhtiöiden etujen puolesta kansalaisiaan vastaan, eikä todennäköisesti muuta kurssiaan, Suomen ainoa mahdollisuus on irrottautua eurosta ja myös EUsta, ellei euron hajoaminen muuta EUta sellaiseksi, mikä sen pitäisi olla: kansojen yhteisyyttä ja yhteistyötä ajava liitto. Sitä 1994 kyllä-äänestäjille luvattiin, ja se lupaus on muuttunut omaksi irvikuvakseen.
EU on demokratian irvikuva siksi, että se haluaa piirtää valtionrajat uusiksi – ei enää maantieteellisinä, vaan häivyttää nykyiset kokonaan ja tehdä uudet pankkien ja suuryritysten omistusten pohjalta. Jäljelle jäisi ehkä kansalliset liput ja kansantanssit – ei paljon muuta."
Elvyttämisen puolesta ei puhu pelkästään vasemmisto, vaan myös monet ulkomaiset ekonomistit. Toki velkarahalla elvyttäminen on myös riski. Mutta niin ovat leikkauksetkin. Lasku leikkauksien aiheuttamista vahingoista jää myös jälkipolvien maksettavaksi. Ajatellaanpa vaikka mielenterveystyön kustannuksia versus hoitamatta jättämisen kustannuksia - koulutuksen leikkaamisesta puhumattakaan. Mitään kasvua ei ole koskaan syntynyt säästämällä vaan investoimalla. Investointeja kannattaa usein tehdä myös velkarahalla. Valtio voi niin halutessaan tehdä myös investointeja, jotka tuovat takaisin enemmän kuin lainan kustannukset.
Pidän jokatapauksessa todennäköisempänä että yksityistalouksien tukeminen elvyttävällä politiikalla ja samalla ostovoiman kasvulla luo enemmän työpaikkoja kuin elinkeinoelämän vastikkeeton ja sokea tukeminen. Yritykset saivat jo valtavan tulonsiirron yhteisöveron alennuksen myötä, eikä sillä ole ollut mitään selvää positiivista vaikutusta työllisyyteen tai valtion talouteen. Kaikki elinkeinoelämän tukeminen pitää olla jatkossa vastikkeellista. Jos ei tuella synny työpaikkoja, sitä ei anneta, tai otetaan takaisin korkeampana verotusasteena.
Sitä paitsi taloutta ei voi verrata koneeseen. Tai jos vertaa niin se todellakin on ikiliikkuja. Jollei olisi se olisi jo romahtanut ajat sitten ja ihminen olisi kuollut sukupuuttoon ennen kuin kerkisi ihmislajiksi kehittyä. Voit ajatella hyötysuhdetta esim. niin että maanviljelijä pystyy tuottamaan ravintoa pienemmällä energiamäärällä kuin tuottamiseen kuluu. Samalla tavalla talous pystyy tuottamaan enemmän kuin siihen sijoitetaan. (Tosin usein ikävä kyllä liian usein uusiutumattomia luonnonvaroja kuluttamalla.)
Suomen vientiteollisuuden ongelmat johtuvat pikemminkin osaamisen (ja uskalluksen) puutteesta, niin innovatiivisuudessa kuin myyntityössä. Läntisessä naapurissamme osataan nämä huomattavasti paremmin.