Kertokaa, jotka tiedätte, mikä on "Vapaakirkko"?
Onko kyseessä jokin "hihhulijuttu"? Miksi ette halua kuulua Suomen ev.lut.-kirkkoon?
Ja mikä mättää valtionkirkossa, uskommehan samaan Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen.
Miksi pitäisi irtautua tavallisesta uskonnosta ja liittyä teihin?
Mikä kirkon julistamassa "Jumalan sanassa" on väärin?
Miten suhtaudutte meihin tavallisiin kansalaisiin, jotka kirkon kasteen kautta olemme kristittyjä?
Kertokaa yksi peruste, miksi tulisin teidän joukkoonne?
Onko kyseessä jokin "hihhulijuttu"? Miksi ette halua kuulua Suomen ev.lut.-kirkkoon?
Ja mikä mättää valtionkirkossa, uskommehan samaan Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen.
Miksi pitäisi irtautua tavallisesta uskonnosta ja liittyä teihin?
Mikä kirkon julistamassa "Jumalan sanassa" on väärin?
Miten suhtaudutte meihin tavallisiin kansalaisiin, jotka kirkon kasteen kautta olemme kristittyjä?
Kertokaa yksi peruste, miksi tulisin teidän joukkoonne?
Vastaukset 6
Vanhimmat
- lapsena tai aikuisena?
Pääasia että on usko, sillä uskon kautta kaste on yksi, olkoon sitten lapsena tai aikuisena!
Sillä yksi on Herra, ja yksi on usko.
Mitä tarkoitat "hihhulijutulla"?
Joidenkin mielestä ehkä ev.lut.kirkko on "hihhulijuttu"?
> Ja mikä mättää valtionkirkossa, uskommehan samaan Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen. <
Taustaa:
"Vapaakirkollisuus" oli aluksi ev.lut.kirkon sisäistä liikehdintää, ehkä voitaisiin jopa puhua luterilaisesta herätyskristillisyydestä.
Ev.lut.kirkko tavallaan itse pakotti osan kirkkoon kuuluvista kristityistä eroamaan, koska ei hyväksynyt näiden toimintakulttuuria.
Vapaakirkolliset ovat alusta asti korostaneet mm. henkilökohtaisen uskonratkaisun merkitystä: kukaan ei pelastu PELKÄN kasteen perusteella.
Alussa vapaakirkolliset eivät nousseet ev.lut.kirkon kasteopetusta vastaan sinänsä!
Pääkohta oli Jeesuksen vapaa julistaminen ja Vapahtajan esittäminen ihmisille ainoana pelastuksen tienä.
Vapaakirkollisen liikkeen syntyyn ja lopulta eroon valtionkirkosta johtivat mm. seuraavat seikat:
Ev.lut.kirkon ahdasmielinen suhtautuminen "vapaakirkollisiin".
Sitten myös näkemys, että kirkon tulisi olla erillään valtiosta.
Ja: KASTE. Kastenäkemyksessä alkuajan vapaakirkollinen liike Suomessa hyväksyi ensin sekä lapsikasteen ja myös ns. uskovien kasteen. Myöhemmin kastenäkemys vakiintui uskovien kasteeksi.
Näkemyksessä kirkon eroon valtiosta ja myös kasteessa, tulee esiin nimenomaan liikkeen herätyskristillinen ja henkilökohtaista uskonsuhdetta korostava näkemys.
Näkemyksen mukaan SEURAKUNTA on siis nimenomaan uskovien yhteys.
Siis > uskommehan samaan Jumalaan < ei pidä täysin paikkaansa!
Tarkoitan tätä:
Kun seurakuntaan liitetään lapsikasteen - ei henkilökohtaisen uskon! - perusteella, silloin kirkon jäsenyydessä väistämättä on paljon ihmisiä jotka eivät millään tavalla usko Jumalaan!
Uusi Testamentti antaa selkeitä ohjeita kristillisestä, evankeliumin mukaisesta elämästä ja myös seurakuntakurista.
Jossain vaiheissa ev.lut.kirkossa on jonkin verran näitä noudatetukin, mutta nykyään?
Erotetaanko kirkon jäsenyydestä esim. henkilö joka julkisesti liikkuu pilkkaajana ja KIELTÄÄ uskovansa Jumalaan.
Ei eroteta.
Näin uskovien ja maailman välinen ero hämärtyy - ja kuitenkin kristittyjen tulee olla tämän maailman valo ja suola, siis JEESUKSEN sanojen mukaan!
Vapaakirkolliset ovat olleet mm. pyhäkoulutyön edelläkävijöitä, perustaneet ensimmäisen naisille tarkoitetun suojakodin Helsingissä jne.
Jos olen väärässä, korjatkaa.
Muutenkin olivat sosiaalisella alalla hengellisen työn edelläkävijöitä ja kristillisen vankilatyön kehittäjiä.
VAPAAKIRKKO on alusta asti ollut "allianssi-henkinen".
Tällä tarkoitetaan että vapaakirkossa ja sen seurakunnissa on korostettu kaikkien uskovien yhteyttä, katsomatta siihen kuuluvatko nämä mihin kristilliseen kirkkokuntaan.
Ainoaksi yhteyden edellytykseksi on katsottu uudestisyntyminen eli henkilökohtainen usko Jeesukseen.
Karismaattinen liikehdintä eli suomeksi sanottuna armolahjat on tunnustettu, mutta niitä ei ole hirveästi korostettu.
Myös pyhityskristillisyyttä on pidetty esillä, eli ajatusta kokonaisvaltaisesta Jeesuksen seuraamisesta ja sen kautta hengellisestä kasvusta, joka tulee näkyviin elämäntavan muutoksena jne.
Kuitenkin on korostettu armoa ja ihmisen henkilökohtaiselle kasvulle kuten myös yksilöllisyydelle on pyritty jättämään tilaa.
Liike ei siis ole autoritäärinen, voimakkaasti hallitseva, eikä pidä itseään ainoana oikeana uskovien yhteisönä!
Useilla paikkakunnilla Vapaakirkko on ollut edelläkävijä eri kristillisten seurakuntien kutsumisessa kokoon yhteisiin tilaisuuksiin ja kokoussarjoihin. Useilla paikkakunnilla tämä näkyy mm. siinä että vapaaseurakunnassa saattaa olla vierailevana puhujana puhuja jostain aivan muusta seurakunnasta. Esimerkiksi ev.lut.kirkon pappeja (jos ovat elävässä uskossa) on käynyt ja käy puhumassa vapaaseurakuntien tilaisuuksissa.
Vapaakirkolla on oma teologinen opisto, josta valmistuu hyväksyttyjä seurakuntatyöntekijöitä ja pastoreita.
Vapaaseurakunnan pastoreilla on oikeus vihkiä, siunata lapsi (emme siis kasta vastasyntyneitä) ja myös toimia hautaustilaisuuksissa.
Vapaakirkon teologisesta opistosta valmistuneita pastoreita on töissä myös muissa seurakunnissa, esim. metodistiseurakunta.
Eroa vapaaseurakuntien keskinäisessä toiminnassa on jonkin verran eri paikkakuntien suhteen, koska Vapaakirkko antaa yksittäisille seurakunnilleen suhteellisen paljon toimintavapautta muokata omaa toimintaansa.
Tietyt puitteet ja hengellisen elämän periaatteet on, mutta niiden sisällä jokainen seurakunta itse vastaa toiminnastaan itsenäisesti.
Toisin kuin esim. helluntaisrk:ssa vapaaseurakuntaan ei liitytä kasteen kautta, vaikka liittyjältä itseltään edellytetään uskovan kastetta.
Mitä tarkoittaa?
Tarkoittaa, että vapaasrk:ssa kastetaan huolimatta siitä liittyykö henkilö seurakuntaan vai ei. Esimerkiksi helluntaiseurakunnassa ei käsittääkseni tällaista mahdollisuutta ole, vaan henkilö joka uskoon tultuaan haluaa kasteelle joutuu sitten samalla liittymään seurakuntaan?
Vapaaseurakunnan tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki kristityt.
Vapaaseurakunnissa ei yleensä painosteta liittymään "meidän porukkaamme". Jos joku tulee uskoon vapaaseurakunnan tilaisuudessa, yleensä rukoillaan että Herra johdattaisi hänelle juuri sen seurakunnan, johon hänen tulisi liittyä, eli paikan jossa hän parhaiten kokee olevansa omalla paikallaan uskovien suuressa perheessä.
Mikäli vapaaseurakunnan tilaisuudessa uskoon tullut kuuluu ev.lut.kirkkoon, ei häntä (yleensä) painosteta sieltä eroamaan, vaan toimimaan siellä omalla paikallaan uskovana jos niin hyväksi kokee!
Yksittäisten vapaaseurakuntien johto eli Raamatullisesti vanhemmistot muodostuvat tähän tehtävään valituista henkilöistä.
Tässäkin on sikäli ero esim. helluntailiikkeeseen, että siellä toimikaudet vanhemmistoveljillä eivät välttämättä ole rajattuja.
Vapaaseurakunnassa jokaisen vanhemmistojäsenen toimikausi on rajattu ja nämä jäsenet valitsee seurakunta virallisessa, vain seurakuntaan kuuluville avoimessa kokouksessaan.
Vanhemmistojäseniä voidaan seurakunnan päätöksellä myös erottaa.
Näin seurakunnan johtajat ovat ikäänkuin tilivelvollisia seurakunnalle. Tämä estää vallankäytön yksipuolistumista ja vääristymistä.
Itse kuulun vapaaseurakuntaan. Olen vapaaseurakunnan tilaisuudessa tullut uskoon eli löytänyt Jeesuksen, tai oikeastaan Jeesus löysi minut. :)
Kävin useita kuukausia tilaisuuksissa, sitten menin kasteelle omasta aloitteestani ja mielestäni Pyhän Hengen kehotuksesta. En silloin vielä liittynyt srk:ntaan, myöhemmin liityin.
Mielestäni voisin yhtä hyvin kuulua johonkin toiseen kristilliseen seurakuntaan, jossa perusasiat ovat kohdallaan, mutta mielestäni tämä oli Herran johdatus minun suhteeni.
Tunnen ihania uskovia mm. ev.lut.kirkosta!
Olen ollut kutsuttuna puhujana monissa ev.lut.kirkon tilaisuuksissa ja tunnen henkilökohtaisesti monia ev.lut.kirkon pappeja.
> Miten suhtaudutte meihin tavallisiin kansalaisiin, jotka kirkon kasteen kautta olemme kristittyjä? <
Ainakin itse suhtaudun tällä tavalla:
Jumala sinun sydämesi tietää ja tuntee.
Hän sen näkee ja ratkaisee kuka todellisesti Jeesukseen uskoo ja kuka ei.
Minun kastenäkemykseni ei ole se ev.lut.kirkon kastenäkemys että esim. kastamaton pikkulapsi joutuu vääjäämättä helvettiin. Tähänhän perustuu mm. hätäkaste eli sairas vastasyntynyt pyritään kastamaan heti jotta ei kuolisi ennen kastetta.
En kuitenkaan ryhdy kasteasiasta saarnaamaan ev.lut.kirkon tilaisuuksissa vaan kunnioitan teidän vapauttanne uskoa omalla tavallanne.
Tärkeintä on että uskoo JEESUKSEEN. Usko kasteeseen (olkoon sitten lapsikaste tai ns. uskovien kaste) ei ketään pelasta!
Ehtoollinen on vapaaseurakunnissa avoin KAIKILLE USKOVILLE. Ei tarvitse kuulua vapaakirkkoon. Esimerkiksi ev.lut.kirkko hyväksyy ehtoollisyhteyden vain jäsenilleen? Onneksi tässä ei ev.lut.kirkon puolellakaan enää olla ehdottoman jyrkkiä, niinpä minäkin olen siellä usein ehtoollisella käynyt.
Ainoa edellytys ehtoolliselle osallistumiseen on siis henkilökohtainen usko. Tätä uskoa emme kuitenkaan mittaile kenenkään kohdalla. Mainitsemme että ehtoollinen on tarkoitettu uskoville - ja sitten jokainen saa itse kohdallaan päättää osallistuuko vai ei.
Mielestämme on kyse yksilön ja Herran suhteesta ja jokainen itse on Jumalan edessä tämän asian kanssa ja sen päättää.
Yksi peruste miksi tulisit joukkoomme?
Määrittelit itse tuon perusteen kirjoituksesi alussa:
Koska uskomme samaan Jumalaan ja Jeesukseen.
Olet vapaa tulemaan kokouksiimme ja rakentumaan yhteisestä uskosta, mekin käymme ev.lut.kirkon tilaisuuksissa ja rakennumme yhteisestä uskosta.
Että tällaista "hihhuliporukkaa".
on tänä syksynä ehdottanut ruotsin helluntaikirkolle yhdistymistä.
liekö tuo nyt uskovien yhteyden konkereettinen aloitus, kukapa tietää.
en tunne kovin tarkkaan ruotsin tilannetta, mutta täkäläisestä näkövinkkelistä katsoen yhdistymiselle ei liene kummasia esteitä.
oma mielipiteeni yhditymisestä:
olisi se hienoa! ja uskon sen olevan Jumalan tahtokin, sitäpaitsi.
Voiko Vapaaseurakuntaan kuulua ilman aikuiskastetta?
Haluaisin erota evl.kirkosta sen maallistumisen ja teologisen harhaan suuntautumisen vuoksi, mutta toisaalta en voi hyväksyä uudestikastamista. ("Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste...")
Mikä neuvoksi?
Voit sinä kuulua vaikka mihinkä kirkkoon, mutta kirkon oppien mukainen kaste on otettava jos haluaa liittyä kirkon jäseneksi.
Tässäkin tulee esille se, että jos haluat liittyä yhteisöön on sinun oltava yhteisön ja siinä toimivien ihmisten oppien mukaisesti elävä ja ajateltava, ei riitä pelkkä usko Jeesukseen vaan aina on hyväksyttävä yhteisön normit jos haluaa kuulua tiettyyn yhteisöön.
Eri herätysliikkeiden tilaisuuksissa saa käydä ilman että kuuluu kyseiseen liikkeeseen tai kirkkoon.
Jo tunnet että evl.lut kirkko ei ole kotisi voit käydä missä tahansa seurakunnassa ja niiden tilaisuuksisa ja ottaa kasteen siinä vaiheessa kun tunnet , että se seurakunta on kotisi tai sitten pitää lapsikasteen ja käydä tilaisuuksissa.
Minä itse olen ratkaissut asian sillä tavalla, että pidän lapsikasteeni ja jäsenyyteni ev.lut.kirkkoon, mutta käyn vapaiden suuntien tilaisuuksissa kovin usein sillä siellä saa usein todellista hengen sanomaa, sekä ihmiset jotka kuuluvat kyseisiin liikkeisiin ovat usein myös niitä, jotka välittävät aidosti lähimmäisestä.
Mutta seurakunnasta ja kirkosta ei ole tarvinnut luopua, enkä todennäköisesti aio edes luopua, sillä se mihin kirkkoon/lahkoon kuuluu ei ole tärkein asia uskossa vaan itse usko ja Jeesuksen sanoma, armo ja rakkaus.
On se vaan niin sääli, että kirkkomme on luopiokirkko...
En minäkään aio mennä aikuiskasteelle, sillä koen, että Jumalan tekoon ei pidä ihmisen lisätä omiaan. Jumalan teot ovat täydelliset.
Tietääkseni on sama mistä kirkosta joku haluaa muiden kanssa rukoilla Jumalaa, ja kuulla Jumalan sanaa, jos niistä Raamatun jutuista ei mitään poisteta eikä lisäillä!