Nonnii, makunnat tulee

http://www.google.fi/url?q=http://anttiliikkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62503-sininen-paratiisi&sa=U&ei=JSdmVb79LYO7swGr-IJQ&ved=0CBYQFjAE&usg=AFQjCNEkPU5SUG6xW7gga8hVTlfF7bg4Gg

Jos sinulla oli tarkoitus kumota se että Lipposen hallitus lakkautti maakunnta, niin pieleen meni.. Kainuun maakuntamalli tehtiin kokeiluna maakuntien uusina tehtävinä samalla kun maakunnat lakkautetiin ja maaherrojen virat lopetettiin. Maakunnat olisi palautettu tuon kokeilun seurausksena mutta ilman sitä vanhaa maakuntaa. Maakunnista olisi tehty sairaanhoitopiirejä. Kainuunmalli kuitekin hajosi sen epäsuteisen rahoituksen vuoksi, Vahvat kunnat vaativat pieniltä kunnilta liian suurta rahallista osallistumista sairaanhoitopiirin rahoitukseen, koska hallinossa oli edustus kunkin kunnan asukasmäärään suhteutettu osuus. Pienet kunnat jäivät ilman riittävää sananvaltaa.

Juupajuuuu kirjoitti:

Jos sinulla oli tarkoitus kumota se että Lipposen hallitus lakkautti maakunnta, niin pieleen meni.. Kainuun maakuntamalli tehtiin kokeiluna maakuntien uusina tehtävinä samalla kun maakunnat lakkautetiin ja maaherrojen virat lopetettiin. Maakunnat olisi palautettu tuon kokeilun seurausksena mutta ilman sitä vanhaa maakuntaa. Maakunnista olisi tehty sairaanhoitopiirejä. Kainuunmalli kuitekin hajosi sen epäsuteisen rahoituksen vuoksi, Vahvat kunnat vaativat pieniltä kunnilta liian suurta rahallista osallistumista sairaanhoitopiirin rahoitukseen, koska hallinossa oli edustus kunkin kunnan asukasmäärään suhteutettu osuus. Pienet kunnat jäivät ilman riittävää sananvaltaa.

Lue lisää

Läänit Suomesta lakkautettiin, ei maakuntia. Maakunnat päinvastoin vahvistuivat 1990-luvulla, kun ne saivat virallisen luonteen ja muun muassa seutukaavaliitot yhdistettiin niihin. Maakunnat ovat keskeisessä asemassa muun muassa Euroopan unionin aluekehitysrahojen jakamisessa ja niillä on edustustot Brysselissä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Läänit Suomesta lakkautettiin, ei maakuntia. Maakunnat päinvastoin vahvistuivat 1990-luvulla, kun ne saivat virallisen luonteen ja muun muassa seutukaavaliitot yhdistettiin niihin. Maakunnat ovat keskeisessä asemassa muun muassa Euroopan unionin aluekehitysrahojen jakamisessa ja niillä on edustustot Brysselissä.

Lue lisää

Totta puhut 90-luvun uudistuksista, mutta ne uudistukset pitäisikin perua.

Silloiset läänit olisivat sopivan kokoisia terveyspalvelujen järjestäjiksi, joten ne kannattaisi palauttaa. Samalla nykyiset maakunnat voitaisiin lakkauttaa, koska niistä ei ole hyötyä muille kuin maakuntahallinnossa vaikuttaville paikallisille poliitikoille ja maakuntien hallintovirkamiehille. Sote-palvelujen järjestäjiksi ne ovat aivan liian pieniä.

Liike kirjoitti:

Totta puhut 90-luvun uudistuksista, mutta ne uudistukset pitäisikin perua.

Silloiset läänit olisivat sopivan kokoisia terveyspalvelujen järjestäjiksi, joten ne kannattaisi palauttaa. Samalla nykyiset maakunnat voitaisiin lakkauttaa, koska niistä ei ole hyötyä muille kuin maakuntahallinnossa vaikuttaville paikallisille poliitikoille ja maakuntien hallintovirkamiehille. Sote-palvelujen järjestäjiksi ne ovat aivan liian pieniä.

Lue lisää

Läänithän olivat kuninkaiden ja keisareiden kehittämiä valtion nyrkkejä kansalaisten kontrolloimiseksi. Mahtavia hallintopalatseja satapäisine henkilökuntineen joka ainoan asian valvoimiseen. Kansalaisdemokratiasta ei ollut tietoakaan.

Rajatkin oli useissa tapauksissa vedetty miten sattuu. Ihmisten ja järjestöjen luontaisia kontakteja ne vastasivat vain muutamissa Suomen itsenäisyyden aikana perustetuissa uusissa lääneissä, kuten Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, mutta vastaavasti monien historiallisen vanhojen tai muuten vahvan identiteetin omaavien maakuntien asukkaat oli pakotettu toisesta maakunnasta johdetuiksi alamaisiksi, rupusakiksi. Kun asukkailla ei ole minkäänlaista yhteenkuuluvuutta keskenään, he eivät voi saada aikaan tehokasta sote-hallintoakaan. Yhtä riitelyä ja oman edun ajamista se vain olisi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Läänithän olivat kuninkaiden ja keisareiden kehittämiä valtion nyrkkejä kansalaisten kontrolloimiseksi. Mahtavia hallintopalatseja satapäisine henkilökuntineen joka ainoan asian valvoimiseen. Kansalaisdemokratiasta ei ollut tietoakaan.

Rajatkin oli useissa tapauksissa vedetty miten sattuu. Ihmisten ja järjestöjen luontaisia kontakteja ne vastasivat vain muutamissa Suomen itsenäisyyden aikana perustetuissa uusissa lääneissä, kuten Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, mutta vastaavasti monien historiallisen vanhojen tai muuten vahvan identiteetin omaavien maakuntien asukkaat oli pakotettu toisesta maakunnasta johdetuiksi alamaisiksi, rupusakiksi. Kun asukkailla ei ole minkäänlaista yhteenkuuluvuutta keskenään, he eivät voi saada aikaan tehokasta sote-hallintoakaan. Yhtä riitelyä ja oman edun ajamista se vain olisi.

Lue lisää

Tuo nyt taas oli kepulaista hömppää. Ei meillä ollut sen kummemmin kuningasta kuin keisaria 1990-luvun alussa, mutta oli sopivan kokoiset hallintoalueet.

Yhtä hyvin voisit haukkua kunnat Venäjän keisarin nyrkeiksi, koska maalliset kunnat perustettiin maaseudulle vasta vuonna 1865 − Venäjän vallan aikana. Sitä ennen pitäjät olivat kirkkopitäjiä eli seurakuntia, jotka hoitivat useimmat vuoden 1865 lailla uusille kunnille siirretyt tehtävät.

Esimerkiksi Vaasan lääni oli aivan sopivan kokoinen suuria hankkeita, kuten vaativaa erikoissairaanhoitoa ajatellen. Kun SDP:n Jouni Backmanin ajaman lääniuudistuksen toinen osa − maakuntien perustaminen − toteutettiin, Vaasan lääni pirstottiin keinotekoisiin maakuntapaloihin, joista ei ole mitään hyötyä.

Liike kirjoitti:

Tuo nyt taas oli kepulaista hömppää. Ei meillä ollut sen kummemmin kuningasta kuin keisaria 1990-luvun alussa, mutta oli sopivan kokoiset hallintoalueet.

Yhtä hyvin voisit haukkua kunnat Venäjän keisarin nyrkeiksi, koska maalliset kunnat perustettiin maaseudulle vasta vuonna 1865 − Venäjän vallan aikana. Sitä ennen pitäjät olivat kirkkopitäjiä eli seurakuntia, jotka hoitivat useimmat vuoden 1865 lailla uusille kunnille siirretyt tehtävät.

Esimerkiksi Vaasan lääni oli aivan sopivan kokoinen suuria hankkeita, kuten vaativaa erikoissairaanhoitoa ajatellen. Kun SDP:n Jouni Backmanin ajaman lääniuudistuksen toinen osa − maakuntien perustaminen − toteutettiin, Vaasan lääni pirstottiin keinotekoisiin maakuntapaloihin, joista ei ole mitään hyötyä.

Lue lisää

Kolmen entisen Vaasan läänin alueella olevan maakunnan asukkailla ei ole paljoakaan tekemistä keskenään. "Rannikko"-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla asuu aivan erilaisia ihmisiä niin kielellisesti, murteellisesti, taloudellisesti kuin mentaalisestikin eli luonteeltaan.

Edes sote-piirien perustamisessa nuo kolme maakuntaa eivät sovi saman pöydän ääreen. Ruotsinkielinen Rannikko-Pohjanmaa hakee yliopistolliset sairaanhoitonsa palvelut Turusta, Etelä-Pohjanmaa Tampereelta ja Keski-Pohjanmaa Oulusta. Rannikkopohjalaisilla syynä Turkuun on kieli. Eivät olleet tyytyväisiä Tampereen yliopistollisen sairaalan kielipalveluihin, kun sinne suuntautuivat. Keskipohjalaisilla syynä Ouluun on puolta lyhyempi matka kuin Tampereelle, Turusta puhumattakaan. Ei ole syytä väheksyä etäisyyttä vaikkapa syöpäsairaan lapsen vanhempien hoitopaikkatahdon perusteena.

Ja miksi pirstoa sairaanhoitomme toimivin ja edullisin osa, keskussairaalat? Vaikka puhutaan maakuntamallista, kysymys on pohjimmiltaan sairaanhoitopiirimallista.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Läänit Suomesta lakkautettiin, ei maakuntia. Maakunnat päinvastoin vahvistuivat 1990-luvulla, kun ne saivat virallisen luonteen ja muun muassa seutukaavaliitot yhdistettiin niihin. Maakunnat ovat keskeisessä asemassa muun muassa Euroopan unionin aluekehitysrahojen jakamisessa ja niillä on edustustot Brysselissä.

Lue lisää

Niin maakunallinen hallinto purettiin. Suomesta tehtiin keskusjohtoinen hallinto, malliin Neuvostoliitto. Alueilta vietiin kaikki päätösvalta oman alueensa asioista. Viimeisen 20 vuoden aikana kaikki asiat on saneltu Helisngistä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kolmen entisen Vaasan läänin alueella olevan maakunnan asukkailla ei ole paljoakaan tekemistä keskenään. "Rannikko"-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla asuu aivan erilaisia ihmisiä niin kielellisesti, murteellisesti, taloudellisesti kuin mentaalisestikin eli luonteeltaan.

Edes sote-piirien perustamisessa nuo kolme maakuntaa eivät sovi saman pöydän ääreen. Ruotsinkielinen Rannikko-Pohjanmaa hakee yliopistolliset sairaanhoitonsa palvelut Turusta, Etelä-Pohjanmaa Tampereelta ja Keski-Pohjanmaa Oulusta. Rannikkopohjalaisilla syynä Turkuun on kieli. Eivät olleet tyytyväisiä Tampereen yliopistollisen sairaalan kielipalveluihin, kun sinne suuntautuivat. Keskipohjalaisilla syynä Ouluun on puolta lyhyempi matka kuin Tampereelle, Turusta puhumattakaan. Ei ole syytä väheksyä etäisyyttä vaikkapa syöpäsairaan lapsen vanhempien hoitopaikkatahdon perusteena.

Ja miksi pirstoa sairaanhoitomme toimivin ja edullisin osa, keskussairaalat? Vaikka puhutaan maakuntamallista, kysymys on pohjimmiltaan sairaanhoitopiirimallista.

Lue lisää

Tarkista tietosi ennen väitteiden esittämistä, niin ei tule esitettyä puppua.

Vaasan ja Seinäjoen välillä olivat nykyistä maakuntajakoa tehtäessä Laihian, Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron kunnat, jotka olivat ”niin kielellisesti, murteellisesti, taloudellisesti kuin mentaalisestikin” samanlaisia täysin suomenkielisiä eteläpohjalaiskuntia. Teennäisellä jaolla niistä Laihia ja Vähäkyrö liitettiin Pohjanmaahan, Isokyrö ja Ylistaro Etelä-Pohjanmaahan.

Nythän Vaasa on nielaissut Vähänkyrön ja Seinäjoki jo aikaisemmin Ylistaron.

Liike kirjoitti:

Tarkista tietosi ennen väitteiden esittämistä, niin ei tule esitettyä puppua.

Vaasan ja Seinäjoen välillä olivat nykyistä maakuntajakoa tehtäessä Laihian, Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron kunnat, jotka olivat ”niin kielellisesti, murteellisesti, taloudellisesti kuin mentaalisestikin” samanlaisia täysin suomenkielisiä eteläpohjalaiskuntia. Teennäisellä jaolla niistä Laihia ja Vähäkyrö liitettiin Pohjanmaahan, Isokyrö ja Ylistaro Etelä-Pohjanmaahan.

Nythän Vaasa on nielaissut Vähänkyrön ja Seinäjoki jo aikaisemmin Ylistaron.

Lue lisää

Laihia ja Vähäkyrö tosiaan liittyivät Pohjanmaan ruotsinkielisenemmistöiseen maakuntaan ja niiden asukkaat muodostavat siinä kielivähemmistön yhdessä Vaasan kaupungin asukkaiden enemmistön kanssa. Lyhyt matka Vaasaan ja seudullinen yhteistyö Vaasan kanssa oli kaiketi perusteluna, kun noiden kahden kunnan päättäjät päättivät maakunnastaan. Asukkaiden kannasta en tiedä. Arvelisin että heitä pännii päättäjiensä valinta, mikäli se kostautuu niin, että joutuvat viimeistään sote-piirien muodostamisen jälkeen kulkemaan Turussa asti yliopistollisessa sairaanhoidossa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Laihia ja Vähäkyrö tosiaan liittyivät Pohjanmaan ruotsinkielisenemmistöiseen maakuntaan ja niiden asukkaat muodostavat siinä kielivähemmistön yhdessä Vaasan kaupungin asukkaiden enemmistön kanssa. Lyhyt matka Vaasaan ja seudullinen yhteistyö Vaasan kanssa oli kaiketi perusteluna, kun noiden kahden kunnan päättäjät päättivät maakunnastaan. Asukkaiden kannasta en tiedä. Arvelisin että heitä pännii päättäjiensä valinta, mikäli se kostautuu niin, että joutuvat viimeistään sote-piirien muodostamisen jälkeen kulkemaan Turussa asti yliopistollisessa sairaanhoidossa.

Lue lisää

Eipä taida olla kovin suurta merkitystä, missä yliopistollisessa sairaalassa joutuu käymään silloin harvoin, kun on tarvetta niin harvinaiseen hoitoon. Tampere ei ole oleellisesti Turkua lähempänä Vaasan seudulla asuville. Sitä paitsi potilaita kuljetetaan nykyäänkin pitkin ja poikin valtakuntaa, jos on tarvetta sellaiselle hoidolle, jonka erityisen hyvin osaavia lääkäreitä on vain yhdessä tai kahdessa sairaalassa. Esimerkkeinä vaikkapa tukirangan hermojen korjausleikkaukset ja irtileikkautuneiden jäsenten kiinnittäminen niin, että ne saadaan toimimaan.

Monet hoidot riippuvat nytkin viranomaisten päätöksistä. Siitä saatiin tuntumaa, kun aluehallintovirasto vaati viime kesänä Vaasan keskussairaalaa palkkaamaan oman virkalääkärin sydänleikkauksia varten ostopalvelun sijasta. Sen päätöksen takia sydänleikkaukset jouduttiin keskeyttämään puoleksi vuodeksi, kunnes ne saatiin aloitettua uudelleen tämän vuoden tammikuussa.

http://yle.fi/uutiset/sydanleikkaukset_aloitettu_jalleen_vaasassa/7750312

Jutun oleellinen kohta on sanoissa: ”Sydänkirurginen toiminta lakkasi viime kesänä, kun aluehallintovirasto vaati toimintaan omaa lääkäriä ostopalvelujen sijaan”.

Liike kirjoitti:

Eipä taida olla kovin suurta merkitystä, missä yliopistollisessa sairaalassa joutuu käymään silloin harvoin, kun on tarvetta niin harvinaiseen hoitoon. Tampere ei ole oleellisesti Turkua lähempänä Vaasan seudulla asuville. Sitä paitsi potilaita kuljetetaan nykyäänkin pitkin ja poikin valtakuntaa, jos on tarvetta sellaiselle hoidolle, jonka erityisen hyvin osaavia lääkäreitä on vain yhdessä tai kahdessa sairaalassa. Esimerkkeinä vaikkapa tukirangan hermojen korjausleikkaukset ja irtileikkautuneiden jäsenten kiinnittäminen niin, että ne saadaan toimimaan.

Monet hoidot riippuvat nytkin viranomaisten päätöksistä. Siitä saatiin tuntumaa, kun aluehallintovirasto vaati viime kesänä Vaasan keskussairaalaa palkkaamaan oman virkalääkärin sydänleikkauksia varten ostopalvelun sijasta. Sen päätöksen takia sydänleikkaukset jouduttiin keskeyttämään puoleksi vuodeksi, kunnes ne saatiin aloitettua uudelleen tämän vuoden tammikuussa.

http://yle.fi/uutiset/sydanleikkaukset_aloitettu_jalleen_vaasassa/7750312

Jutun oleellinen kohta on sanoissa: ”Sydänkirurginen toiminta lakkasi viime kesänä, kun aluehallintovirasto vaati toimintaan omaa lääkäriä ostopalvelujen sijaan”.

Lue lisää

Vaikkapa syöpäsairaan lapsen tai vanhuksen omaisille on hyvinkin suuri merkitys sillä, onko yliopistolliseen sairaalaan esimerkiksi 200 vai 450 kilometriä. Tällaisia etäisyyseroja tuolla pitkulaisella entisen Vaasan läänin alueella on. Lyhyempi matka on juuri sellainen, että omaistaan katsomassa käyvät ehtivät samana päivänä takaisinkin, jälkimmäisellä etäisyydellä se ei onnistu.

Vielä vähemmän ihmiset hyväksyisivät sen, että keskussairaaloita ryhdytään lopettamaan perusteella, ettei saman sote-alueen sisällä voi olla kuin yksi nykyisen palvelutason keskussairaala.

Molemmissa tapauksissa yhteiskunnalle tulisi tavattoman kalliiksi potilaiden siirto ambulansseilla sairaaloihin, joissa riittävä palvelutaso on. Itselleni ambulanssikuljetusten kalleus tuli yllätyksenä vasta muutama vuosi sitten. Kuljetuskustannusten takia yhä useammassa keskussairaalassa on ryhdytty suorittamaan muun muassa pallolaajennuksia. Tulee kuulemma halvemmaksi sen lisäksi, että potilaan henki säilyy varmemmin.

Ostopalvelut ovat mielestäni aivan OK silloin kun ne ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä.

Se vain, että automatka Vaasasta Tampereelle on 243 km ja Turkuun 334 km - ero on siis huomattavasti pienempi kuin ehdottamiesi 200 ja 450 kilometrin välillä.

Toki matka riippuu siitä, miltä paikkakunnalta lähdetään, mutta pohjoispohjalaisethan käyvätkin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Onko jossakin suunnitelmassa ehdotettu, että kullakin sote-alueella saisi olla vain yksi keskussairaala? En ole nähnyt moista, mutta sehän on toki mahdollista, jos sote-alueet muodostetaan vain nykyisten mini-maakuntien kokoisiksi.

Liike kirjoitti:

Se vain, että automatka Vaasasta Tampereelle on 243 km ja Turkuun 334 km - ero on siis huomattavasti pienempi kuin ehdottamiesi 200 ja 450 kilometrin välillä.

Toki matka riippuu siitä, miltä paikkakunnalta lähdetään, mutta pohjoispohjalaisethan käyvätkin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Onko jossakin suunnitelmassa ehdotettu, että kullakin sote-alueella saisi olla vain yksi keskussairaala? En ole nähnyt moista, mutta sehän on toki mahdollista, jos sote-alueet muodostetaan vain nykyisten mini-maakuntien kokoisiksi.

Lue lisää

Keski-Pohjanmaan pääkaupungista Kokkolasta on Ouluun 201 kilometriä ja Turkuun 450 kilometriä. "Rannikko"-Pohjanmaan Kristiinankaupungista on Turkuun 235 kilometriä ja Ouluun 420 kilometriä.

Keskustelummehan lähti liikkeelle siitä, että sinun mielestäsi nykyiset maakunnat ovat liian pieniä sote-alueiksi ja kun esimerkkinä puheeksi tuli tuo entinen Vaasan lääni, jossa on kolme maakuntaa, ehdotuksesi tarkoittaisi, että myös sille alueelle tulisi vain yksi sote-alue. Siitä nuo pidemmät matkaesimerkit sen mukaan, joutuisivatko kokkolalaiset hoidettaviksi Turkuun ja kristiinankaupunkilaiset Ouluun.

Liike kirjoitti:

Se vain, että automatka Vaasasta Tampereelle on 243 km ja Turkuun 334 km - ero on siis huomattavasti pienempi kuin ehdottamiesi 200 ja 450 kilometrin välillä.

Toki matka riippuu siitä, miltä paikkakunnalta lähdetään, mutta pohjoispohjalaisethan käyvätkin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Onko jossakin suunnitelmassa ehdotettu, että kullakin sote-alueella saisi olla vain yksi keskussairaala? En ole nähnyt moista, mutta sehän on toki mahdollista, jos sote-alueet muodostetaan vain nykyisten mini-maakuntien kokoisiksi.

Lue lisää

>>>Onko jossakin suunnitelmassa ehdotettu, että kullakin sote-alueella saisi olla vain yksi keskussairaala?<<<

Olen ymmärtänyt, että Etelä-Savon sote-alueelle jäisi nykyisistä kahdesta keskussairaalasta (Mikkeli ja Savonlinna) vain toinen. Samoin Lapin kahdesta keskussairaalasta (Rovaniemi ja Kemi) jäisi jäljelle vain toinen. Muissa maakunnissa keskussairaaloita onkin vain yksi.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Keski-Pohjanmaan pääkaupungista Kokkolasta on Ouluun 201 kilometriä ja Turkuun 450 kilometriä. "Rannikko"-Pohjanmaan Kristiinankaupungista on Turkuun 235 kilometriä ja Ouluun 420 kilometriä.

Keskustelummehan lähti liikkeelle siitä, että sinun mielestäsi nykyiset maakunnat ovat liian pieniä sote-alueiksi ja kun esimerkkinä puheeksi tuli tuo entinen Vaasan lääni, jossa on kolme maakuntaa, ehdotuksesi tarkoittaisi, että myös sille alueelle tulisi vain yksi sote-alue. Siitä nuo pidemmät matkaesimerkit sen mukaan, joutuisivatko kokkolalaiset hoidettaviksi Turkuun ja kristiinankaupunkilaiset Ouluun.

Lue lisää

Takerruit mielestäni epäoleelliseen yksityiskohtaan siitä, missä yliopistollisessa sairaalassa miltäkin paikkakunnalta kuljetaan.

Yliopistosairaaloiden ympärillehän on muodostettu erva-alueet, jotka eivät ole millään muulla tavalla kytköksissä sairaanhoitopiirien tai maakuntien kanssa kuin että erva-alueiden rajat on piirretty kulkemaan sairaanhoitopiirien ja maakuntien rajojen mukaan. Uusien sote-alueiden muodostamisen jälkeen kunkin kunnan asukkaille voidaan osoittaa mikä tahansa yliopistosairaala.

Nykyinen jako: http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/Sivut/default.aspx

Tuon sivun oikeassa yläkulmassa on linkki erva-karttaan.

Kukaan ei vielä tiedä, millainen uusi soteratkaisu tulee olemaan, koska sitä aletaan vasta valmistella - taas kerran. Siksi emme myöskään tiedä, tulevatko nykyiset erva-alueet säilymään, joten on hedelmätöntä väitellä kullekin kansalaiselle osoitettavasta yliopistosairaalasta tässä vaiheessa.

Sitä paitsi sotea tuskin voidaan tehdä tälläkään kaudella maakuntamallin pohjalta, elleivät uudet perustuslakivaliokunnan jäsenet ole aivan eri kannalla kuin viimekautiset. Silloinhan yksi este Rehulan johdolla valmistellulle sotelle oli valiokunnan mielestä sotealueiden oman rahoituksen puuttuminen - siis verotusoikeuden tai suoran valtionavun. Nyt perustuslakivaliokuntaa johtaa Johannes Koskisen sijasta Annika Lapinitie ja muutkin jäsenet ovat vaihtuneet, joten lausunto voi olla erilainen. Uudessa lautakunnassa on erikoisuutena pitkästä aikaa myös aatelisjäsen ...

Nimenomaan pelkkä hallintohimmeli siitä tulee, jos byrokratian purkamisen sijasta tehdäänkin aivan uusi hallinnon taso kuntien ja valtion välille. Siitä ei ole kansalaiselle yhtään mitään hyötyä.

Varmaan ne maakuntavaalit vielä järjestettäisiin eri aikaan kuin presidentin-, eduskunta-, kunta- ja EU-vaalit.

Liike kirjoitti:

Nimenomaan pelkkä hallintohimmeli siitä tulee, jos byrokratian purkamisen sijasta tehdäänkin aivan uusi hallinnon taso kuntien ja valtion välille. Siitä ei ole kansalaiselle yhtään mitään hyötyä.

Varmaan ne maakuntavaalit vielä järjestettäisiin eri aikaan kuin presidentin-, eduskunta-, kunta- ja EU-vaalit.

Lue lisää

Kuntavaalien yhteydessä ne sote-vaalit järjestetään.

Heh ei maakuntia ole mihinkään lakkautettu ikinä. Läänit on.Mutta Kepuloiset ovat niin tyhmää porukkaa etteivät tajua.

Kepulaisten tyhmyys ja tietämättömyys on jotain käsittämätöntä.

Liike kirjoitti:

Nimenomaan pelkkä hallintohimmeli siitä tulee, jos byrokratian purkamisen sijasta tehdäänkin aivan uusi hallinnon taso kuntien ja valtion välille. Siitä ei ole kansalaiselle yhtään mitään hyötyä.

Varmaan ne maakuntavaalit vielä järjestettäisiin eri aikaan kuin presidentin-, eduskunta-, kunta- ja EU-vaalit.

Lue lisää

:D

Nytkin on olemassa hallinto. Sairaanhoitopiirit:D

Oletteko ollenkaan huomanneet että nuo sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja sama määrä, tai vähemmän hallintoon tulee ihmisiä kuin noissa piireissä on hallintoa.

Sairaanhoitopiirit suurenevat nyt tuon maakuntamallin toteutuksessa, "hallintohimmeleitä" tulee vähemmän. Lisäksi jatkossa noille samoille "himmeleille" tulee lisää tehtäviä.

Kokoomuksen ja Demareiden osalta tilanne hirvittää. Kun tulee maakunnallinen hallinto se vähentää kokoomuksen demareiden vahvojen alueiden päätösvaltaa ja samalla noiden puolueiden valtaa. Maakunnat pääsevät vähän päättömään millä tavalla niiden asukkaita asioista. Kokoomuksen ja Demareiden keskusjohtoisuus heikkenee. Isot kaupungit ei enää sanele miten lähiympäristön ihmisiä hoidetaan ja millä tvalla sosiaalitoimi järjestetään.

Siksi se maakuntahallinto on niin kitkerää niellä. Kyse on ainoastaan valtapolitiikasta.

Samaan aikaan järjestettävässä kunta ja maakuntavaalissa Alueen isossa kaupungissa Kokoomuksen kannatus voi olla 20%, mutta saman alueen maakunassa kannatus voikin olla 10%. Silloin sote-asioissa Kokoomus on menettänyt valtaansa. Muut puolueet on saaneet lisää päätösvaltaa.

Sama päätösvallan puolueiden välinen tasoittuminen tapahtuu koko Suomessa ns. valtapuolueiden osalta. Myös Keskusta menettää joillakin alueilla valtaansa.

Tuon valossa näyttää siltä että Keskusta on ainoa puolue jolle ei ole niin väliä mikä puolue päättää kunhan päätökset on hyviä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kuntavaalien yhteydessä ne sote-vaalit järjestetään.

Eri vaalithan ne ovat joka tapauksessa, vaikka ehdokkaat ovat luultavasti samat.

Se nyt vielä puuttuisi, että maakuntavaalit järjestettäisiin eri aikaan kuin mitkään muut vaalit, jotta palaisi entistä enemmän rahaa pelkkään vaalien pitämiseen.

NäinoN--- kirjoitti:

:D

Nytkin on olemassa hallinto. Sairaanhoitopiirit:D

Oletteko ollenkaan huomanneet että nuo sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja sama määrä, tai vähemmän hallintoon tulee ihmisiä kuin noissa piireissä on hallintoa.

Sairaanhoitopiirit suurenevat nyt tuon maakuntamallin toteutuksessa, "hallintohimmeleitä" tulee vähemmän. Lisäksi jatkossa noille samoille "himmeleille" tulee lisää tehtäviä.

Kokoomuksen ja Demareiden osalta tilanne hirvittää. Kun tulee maakunnallinen hallinto se vähentää kokoomuksen demareiden vahvojen alueiden päätösvaltaa ja samalla noiden puolueiden valtaa. Maakunnat pääsevät vähän päättömään millä tavalla niiden asukkaita asioista. Kokoomuksen ja Demareiden keskusjohtoisuus heikkenee. Isot kaupungit ei enää sanele miten lähiympäristön ihmisiä hoidetaan ja millä tvalla sosiaalitoimi järjestetään.

Siksi se maakuntahallinto on niin kitkerää niellä. Kyse on ainoastaan valtapolitiikasta.

Samaan aikaan järjestettävässä kunta ja maakuntavaalissa Alueen isossa kaupungissa Kokoomuksen kannatus voi olla 20%, mutta saman alueen maakunassa kannatus voikin olla 10%. Silloin sote-asioissa Kokoomus on menettänyt valtaansa. Muut puolueet on saaneet lisää päätösvaltaa.

Sama päätösvallan puolueiden välinen tasoittuminen tapahtuu koko Suomessa ns. valtapuolueiden osalta. Myös Keskusta menettää joillakin alueilla valtaansa.

Tuon valossa näyttää siltä että Keskusta on ainoa puolue jolle ei ole niin väliä mikä puolue päättää kunhan päätökset on hyviä.

Lue lisää

Avaisitko ajatuskulkuasi tuon kohdan osalta: ”Alueen isossa kaupungissa Kokoomuksen kannatus voi olla 20%, mutta saman alueen maakunassa kannatus voikin olla 10%. Silloin sote-asioissa Kokoomus on menettänyt valtaansa.”?

Millä tavalla tilanne muuttuu, jos maakunnan kaikki asukkaat äänestävät edustajiaan yhtäläisissä vaaleissa? Sen suuren kaupungin asukasluku ja samalla äänioikeutettujen lukumäärähän pysyy entisellään, samoin maaseutukuntien asukasmäärä. Siksi puolueiden voimasuhteet maakuntavaltuustossa (tai mikä sen nimi tulevaisuudessa onkaan) pysyvät suunnilleen samoina.

NäinoN--- kirjoitti:

:D

Nytkin on olemassa hallinto. Sairaanhoitopiirit:D

Oletteko ollenkaan huomanneet että nuo sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja sama määrä, tai vähemmän hallintoon tulee ihmisiä kuin noissa piireissä on hallintoa.

Sairaanhoitopiirit suurenevat nyt tuon maakuntamallin toteutuksessa, "hallintohimmeleitä" tulee vähemmän. Lisäksi jatkossa noille samoille "himmeleille" tulee lisää tehtäviä.

Kokoomuksen ja Demareiden osalta tilanne hirvittää. Kun tulee maakunnallinen hallinto se vähentää kokoomuksen demareiden vahvojen alueiden päätösvaltaa ja samalla noiden puolueiden valtaa. Maakunnat pääsevät vähän päättömään millä tavalla niiden asukkaita asioista. Kokoomuksen ja Demareiden keskusjohtoisuus heikkenee. Isot kaupungit ei enää sanele miten lähiympäristön ihmisiä hoidetaan ja millä tvalla sosiaalitoimi järjestetään.

Siksi se maakuntahallinto on niin kitkerää niellä. Kyse on ainoastaan valtapolitiikasta.

Samaan aikaan järjestettävässä kunta ja maakuntavaalissa Alueen isossa kaupungissa Kokoomuksen kannatus voi olla 20%, mutta saman alueen maakunassa kannatus voikin olla 10%. Silloin sote-asioissa Kokoomus on menettänyt valtaansa. Muut puolueet on saaneet lisää päätösvaltaa.

Sama päätösvallan puolueiden välinen tasoittuminen tapahtuu koko Suomessa ns. valtapuolueiden osalta. Myös Keskusta menettää joillakin alueilla valtaansa.

Tuon valossa näyttää siltä että Keskusta on ainoa puolue jolle ei ole niin väliä mikä puolue päättää kunhan päätökset on hyviä.

Lue lisää

>>>Sairaanhoitopiirit suurenevat nyt tuon maakuntamallin toteutuksessa<<<

No jaa, sairaanhoitopiirien määrä on 21 ja maakuntien 19. Olennaisempaa on, ettei joka kunnassa enää sättäillä päällekkäin sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen parissa. Sehän on aivan turhaa, koska laki määrää hyvin tarkasti, miten palvelut on järjestettävä.

Tämä nyt ei olekaan paha asia:D

"asuntojen hinnat romahtaa," Asumiskustannukset alenee.

Rakennettu kupla saakin puhjeta.,

MIjhäpä laitan tämän talteen ja tuon tämän esille neljän vuoden päästä juuri ennen vaaleja. Katsotaan missä ollaan.