"1. Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. 2. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen. 3. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. " http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Hebr.11.html
Usko on luottamista siihen, että on toisenkinlainen ymmärys kaikkeudesta kuin se, mihin itse kykenee ymmärtämään.
Pelkoa se on. Lapsesta asti istutettua kuoleman ja helvetin pelkoa.
Kuoleminen on maailman luonnollisin asia, useimmat mahdolliset eliöt eivät koskaan edes syntyneet. Kuoleman jälkeen molekyylit hajoavat ja siirtyvät uudelleen käytettäviksi.
Uskovaisen usko ei tee olematonta olevaiseksi, uskovaiselta vain höynäytetään lahkojen toimesta rahat ja minuus. Todisteita jumalien olemassaolosta ei kertakaikkiaan ole löytynyt vuosituhansien saatossa, jopa mahtava Thor osoittautui sähköiseksi ilmakehän ilmiöksi.
Toistaiseksi tuntemattoman ilmiön sijoittaminen jumalten teoiksi on aina johtanut ja tulee aina johtamaan umpikujaan. Useimmille asioille on jo löytynyt luonnollinen selitys ja siten onneksi jumalten leikkikenttä on muuttunut saharan kokoisesta alueesta hiekkasankoksi.
Usko on todistamattoman olemassaolon tunnustamista. Tiede voi todistaa vain mitatun, määritellyn asian todeksi. Mutta se ei pysty märittelemään mitä on todistettavien asioiden väliinjäävässä alueessa. Se ei ole tyhjää, jotain on sielä. Ateistisen tieteen selity on että sillä ei ole väliä. Uskova uskoo, että on olemassa Jumala, joka tietää myös sen ja että Usko riittää huomioimaan tämän alueen. Se ei ole meidän hallinnassa, ja siksi uskomme.
Mitä on elämä? Miten elämään tulee suhtautua? Mikä on luvallista tappamista? Vastaukset ateisti-tieteeltä on että ei väliä, se alkoisattumalta kuralammikosta, ja sillä ei ole mitään merkitystä.
Uskova pitää elämää Jumalan lahjana ja hyväksyy Jumalan oikeuden puuttua ja määrätä elämää. Ja siksi kiistää ihmisiltä oikeuden päättää vaikkapa syntymättömän ihmisen elämästä. Tai määrittää milloin vaikkapa vanhuksen saa tappaa.
Usko on valinta, se on totuuden olemassa olon tunnustamista myös tieteen käsitys rajan ulkopuolella.
Ateismi on toisten ihmisten arvon kiistämistä ja oikeuttaa ateistia vahingoittamaan oman edun perusteella.
0Äänestä
heikki.immonen
Todistamattomuus liittyy uskoon vain näennäisesti, koska mitään ei voi todistaa muutoin kuin keksityissä viitekehyksissä. Asioita voi vain kuvailla ja kokeilla.
Usko on nimenomaan todistamattoman totuuden uskomista. Onko elämä arvokasta? Jos elämän uskoo olevan Jumalasta niin niin seon arvokasta. Mutta voimmeko koskettaa elämää tai vaikkapa punnita se jotta voisi antaa kilohinnan euroina.
Uskon totuus ei ole keksittyä, sillä jos viitekehys jossa totuus on"sybtynyt muuttuuniinmyös totuus muuttuu. Jumala on, Jumala ei muutu.
Jumala merkitsee absoluuttisen totuuden olemassa oloa; kun ihminen muuttaa käsitystään jostainilmiöstä, niin totuus ei muutu, Se mithn tietoon olemmetotuuden määrittäneet muuttuu.
Ateistin tarve, mielihalu, muuttaa havainnointia, tiedon muodostamista jasiten myös ateistin totuus muuttuu.
Kristityn usko absoluutiseen tootuuteen pakottaa havainnoimaan, tiedostamaan ja pitämään totena vain sen mitä voi rehellisesti pitää tootuutena.
Ateisti voi perustella että kaikkitotuus on vain arvioijan tahdosa riippuvaista, siisjos on mahdolisuus niin totuutta voi muuttaa omanedunvuosi.
No, toki uskovakin voi "olla epärehellinen. Mutta silloin hän on myös Jumalaa vastaan epärehellinen.
0Äänestä
heikki.immonen
Kristityn on määrä uskoa Jumalaan eikä todistamattomaan, absoluuttiseen totuuteen tai johonkin muuhun potentiaaliseen epäjumalaan. Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. Heillä on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema.
0Äänestä
näin-sen-näin
heikki.immonen kirjoitti:
Kristityn on määrä uskoa Jumalaan eikä todistamattomaan, absoluuttiseen totuuteen tai johonkin muuhun potentiaaliseen epäjumalaan. Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. Heillä on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema.
>> Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. << Eli väität, että ateistit ovat ateisteja koska ovat yksinkertaisia. Ovatko YEC karismaatikot sitten mielestäsi ihmiskunnan älykkäimpiä? >> Heillä [ateisteilla] on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema. << Että me ateistitkin ollaan osa sun Jumalan suurta suunnitelmaa ja se teki meistä tarkkailijoita. Tarkkailijoita, vaikka tuo Jumala tarkkailee kaikkea koko ajan. Alkaa vaikuttaa ihan kontrollifriikiltä.
0Äänestä
heikki.immonen
näin-sen-näin kirjoitti:
>> Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. << Eli väität, että ateistit ovat ateisteja koska ovat yksinkertaisia. Ovatko YEC karismaatikot sitten mielestäsi ihmiskunnan älykkäimpiä? >> Heillä [ateisteilla] on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema. << Että me ateistitkin ollaan osa sun Jumalan suurta suunnitelmaa ja se teki meistä tarkkailijoita. Tarkkailijoita, vaikka tuo Jumala tarkkailee kaikkea koko ajan. Alkaa vaikuttaa ihan kontrollifriikiltä.
Katsomukset riippuvat henkilöhistoriasta eivät älykkyydestä. Yksinkertaisuutta on, ettei nähdä olemassaolon moniselitteisyyttä. En symppaa karismaatikkoja enkä yleensäkään uskonnollisia. Sitä paitsi älykkyyttä käytetään itsekkäästi. Suuri suunnitelma on jokin erityinen kielikuva, joka ei minulle merkinnyt kuin korkeintaan syyn ja seurauksen mekaniikkaa, mikä ei tarvitse tarkkailua. Mutta kausaliteetissa, tarkkailijassa ja suunnitelmassa vaikuttaa olevan metaforista vastaavuutta. Poliittisella tehtävällä tarkoitin putinismin vastustamista ja tarkkailuasemalla sitä, että on hyvä, että teistisen hillumisen vastapainoksi on ateistista uskonnollisuutta, koska niissä on kuitenkin poliittista vastakkaisuutta.
0Äänestä
näin-sen-näin
Uskossa jätetään stressaavimmat asiat jumalan päänsäryksi. Usko on plaseboa elämänpelkoon.
0Äänestä
sisäistäpuhetta
Usko syntyy sisäisesti Jumalan PyhänHengen vaikuttamana. Se ei ole mikään, mikä olisi ihmisen itsensä päätettävissä tai ratkaistavissa. Usko tulee kuulemisesta, siitä mitä Jumala sisäisesti "puhuu".
0Äänestä
heikki.immonen
Päätös ei tarkoita, että pystyy päättämään tai että se olisi omaa ansiota. Eri syistä lahjan vastaanottaminen on vaikeaa. Kaste ja kristityssä maassa kasvaminen eivät välttämättä riitä, koska yhteisön myötätuntoisuudesta ei ole takeita. Kommenteista välittyy, että kaikki eivät halua kuunnella tuskistaan huolimatta. Päätöksestä kirjoitin sen takia, että joidenkin mielestä pitäisi ensin olla jotain huumantunteita tai kummallisia kokemuksia, että voisi uskoa.
0Äänestä
lapsenusko
heikki.immonen kirjoitti:
Päätös ei tarkoita, että pystyy päättämään tai että se olisi omaa ansiota. Eri syistä lahjan vastaanottaminen on vaikeaa. Kaste ja kristityssä maassa kasvaminen eivät välttämättä riitä, koska yhteisön myötätuntoisuudesta ei ole takeita. Kommenteista välittyy, että kaikki eivät halua kuunnella tuskistaan huolimatta. Päätöksestä kirjoitin sen takia, että joidenkin mielestä pitäisi ensin olla jotain huumantunteita tai kummallisia kokemuksia, että voisi uskoa.
Kun ajattelee lapsenuskoa. Onko siinä minkäänlaisia tuntemuksia, kokemuksia ja humahduksia. Lapsi luottaa siihen, mitä sanotaan, ei epäile, järkeile tai päättele. Hän uskoo aidosti, luottaa ja turvautuu siihen.
0Äänestä
kui22
Uskominen yliluonnolliseen vain on tai sitten sitä ei ole. Se vain on koska ajatusmaailmaan vain sopii/istuu se, että kaikkeen ei ihmisen järkikään välttämättä ylety ja kuinka voiskaan eikä sellaista voi ihmisen laittein tms. selvittää. Ja mitä sen ulkopuolelle jää on salassa.
Miksi kaiken pitäisi välttämättä olla ihmisjärjen ymmärrettävissä ja jos ei ole niin sitä ei voi olla, en ymmärrä.. semmostakaan.
ei se usko tietoisesti päättämällä tai tahtomalla häviä jossakin siellä kaiken alla se kuitenkin on jos on, eikä sitä samoin tietoisesti päättämällä tai väkisin pusertamalla itsestään irti saada jos sitä kerran ei ole.
Ja sittenhän se on tietenkin sen kulttuurin ja kasvuympäristön, vaikutteiden ja kms. aikaansaannosta että miten ja mihin ja millä volyymilla, miten rajaava määrävä/määrittelevä /määritelty/hallitseva se on, se usko tai miten se ulospäin ilmenee, välttämättä ei aina niin kuin odotettaisi ja kaikkea ms.
Jotakin tälläistä, joku vain uskoo ja toinen ei usko. Useimmat ihmiset uskovat tavalla taikka toisella yliluonnollisen ja selittämättömän mahdolliseksi.
0Äänestä
heikki.immonen
Yliluonnolliseen uskominen on kultti kuten todistamattomaan ja absoluuttiseen totuuteen uskomiset ja koko kirjo. Eikö olisi parempi uskoa siihen, mikä on nimenomaan tarkoitettu uskomiseen ja keskittyä asiallisiin hommiin, arkeen ja välillä juhlimiseen. Pakettiin kuuluu tietysti asioita, mutta sen sisällön viilaaminen ei ole itse sisältöä vaan opillisuutta. Eli pelkkää muodon hiomista ja jälleen yksi vetovoimaisista kulteista. Tuotteilla, opeilla ja aatteilla on omat tehtävänsä.
0Äänestä
yliluonnollista
heikki.immonen kirjoitti:
Yliluonnolliseen uskominen on kultti kuten todistamattomaan ja absoluuttiseen totuuteen uskomiset ja koko kirjo. Eikö olisi parempi uskoa siihen, mikä on nimenomaan tarkoitettu uskomiseen ja keskittyä asiallisiin hommiin, arkeen ja välillä juhlimiseen. Pakettiin kuuluu tietysti asioita, mutta sen sisällön viilaaminen ei ole itse sisältöä vaan opillisuutta. Eli pelkkää muodon hiomista ja jälleen yksi vetovoimaisista kulteista. Tuotteilla, opeilla ja aatteilla on omat tehtävänsä.
Tuota mietin, yliluonnollinen, mitä Se oikeastaan on. Voisiko olla niin, että toisilla on herkempi kuudes aisti. He aistivat sellaista, mitä eivät toiset aisti. Miksi esim. jotkut aistii tulevia tapahtumia, näkee enneunia, toisilla intuitio on vahvempi kuin toisilla, telepatiat sun muut kokemukset ovat toisilla vahvempina. Jotkut ovat sanoneetkin, että yliluonnollista ei ole, toiset ovat vaan vajaampia aistimaan niitä.
0Äänestä
hengellisesti
Minusta yliluonnollinen ja hengellinen ovat eri asioita. Yliluonnollista voi olla ihan luonnollisestikin, mutta hengellinen syntyy vain PyhänHengen vaikutuksesta.
0Äänestä
näin-sen-näin
yliluonnollista kirjoitti:
Tuota mietin, yliluonnollinen, mitä Se oikeastaan on. Voisiko olla niin, että toisilla on herkempi kuudes aisti. He aistivat sellaista, mitä eivät toiset aisti. Miksi esim. jotkut aistii tulevia tapahtumia, näkee enneunia, toisilla intuitio on vahvempi kuin toisilla, telepatiat sun muut kokemukset ovat toisilla vahvempina. Jotkut ovat sanoneetkin, että yliluonnollista ei ole, toiset ovat vaan vajaampia aistimaan niitä.
>> Miksi esim. jotkut aistii tulevia tapahtumia, näkee enneunia, toisilla intuitio on vahvempi kuin toisilla, telepatiat sun muut kokemukset ovat toisilla vahvempina. << Suuri osa yliluonnllisista uskomuksista ei liity uskontoon mitenkään, mutta mitään telepatiaa tai muutaluonnonakeja rikkovaa yliluonnollista ei ole todistettu olevan olemassa. Ihmisen mieli keksii kaikenlaista sellaistakin, mitä ei ole olemassa ja jumalusko on yksi todiste tuollaisista uskomuksista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=L9gyquOCvLM
"1. Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
2. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.
3. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. "
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Hebr.11.html
Usko on luottamista siihen, että on toisenkinlainen ymmärys kaikkeudesta kuin se, mihin itse kykenee ymmärtämään.
Pelkoa se on. Lapsesta asti istutettua kuoleman ja helvetin pelkoa.
Kuoleminen on maailman luonnollisin asia, useimmat mahdolliset eliöt eivät koskaan edes syntyneet. Kuoleman jälkeen molekyylit hajoavat ja siirtyvät uudelleen käytettäviksi.
Uskovaisen usko ei tee olematonta olevaiseksi, uskovaiselta vain höynäytetään lahkojen toimesta rahat ja minuus. Todisteita jumalien olemassaolosta ei kertakaikkiaan ole löytynyt vuosituhansien saatossa, jopa mahtava Thor osoittautui sähköiseksi ilmakehän ilmiöksi.
Toistaiseksi tuntemattoman ilmiön sijoittaminen jumalten teoiksi on aina johtanut ja tulee aina johtamaan umpikujaan. Useimmille asioille on jo löytynyt luonnollinen selitys ja siten onneksi jumalten leikkikenttä on muuttunut saharan kokoisesta alueesta hiekkasankoksi.
"Usko on luottamista siihen, että on toisenkinlainen ymmärys kaikkeudesta kuin se, mihin itse kykenee ymmärtämään."
Tuo on hyvä kiteytys.
Mitä on kaikkeus? Usko/ kaikkeus...määrittele käsitteet
Usko taitaa olla epäuskoa, kamppailua ateismin, agnostisuuden ja heikon uskon, paremminkin toiveen jostain paremmasta, välillä.
Kaikki usko on tottelemista. Mutta Jumalaan uskominen on vakaa, tietoinen päätös. Myötätuntoa on vaikea säilyttää ilman selkeää päätöstä.
Usko on todistamattoman olemassaolon tunnustamista. Tiede voi todistaa vain mitatun, määritellyn asian todeksi. Mutta se ei pysty märittelemään mitä on todistettavien asioiden väliinjäävässä alueessa. Se ei ole tyhjää, jotain on sielä. Ateistisen tieteen selity on että sillä ei ole väliä. Uskova uskoo, että on olemassa Jumala, joka tietää myös sen ja että Usko riittää huomioimaan tämän alueen. Se ei ole meidän hallinnassa, ja siksi uskomme.
Mitä on elämä? Miten elämään tulee suhtautua? Mikä on luvallista tappamista? Vastaukset ateisti-tieteeltä on että ei väliä, se alkoisattumalta kuralammikosta, ja sillä ei ole mitään merkitystä.
Uskova pitää elämää Jumalan lahjana ja hyväksyy Jumalan oikeuden puuttua ja määrätä elämää. Ja siksi kiistää ihmisiltä oikeuden päättää vaikkapa syntymättömän ihmisen elämästä. Tai määrittää milloin vaikkapa vanhuksen saa tappaa.
Usko on valinta, se on totuuden olemassa olon tunnustamista myös tieteen käsitys rajan ulkopuolella.
Ateismi on toisten ihmisten arvon kiistämistä ja oikeuttaa ateistia vahingoittamaan oman edun perusteella.
Todistamattomuus liittyy uskoon vain näennäisesti, koska mitään ei voi todistaa muutoin kuin keksityissä viitekehyksissä. Asioita voi vain kuvailla ja kokeilla.
Usko on nimenomaan todistamattoman totuuden uskomista. Onko elämä arvokasta? Jos elämän uskoo olevan Jumalasta niin niin seon arvokasta. Mutta voimmeko koskettaa elämää tai vaikkapa punnita se jotta voisi antaa kilohinnan euroina.
Uskon totuus ei ole keksittyä, sillä jos viitekehys jossa totuus on"sybtynyt muuttuuniinmyös totuus muuttuu. Jumala on, Jumala ei muutu.
Jumala merkitsee absoluuttisen totuuden olemassa oloa; kun ihminen muuttaa käsitystään jostainilmiöstä, niin totuus ei muutu, Se mithn tietoon olemmetotuuden määrittäneet muuttuu.
Ateistin tarve, mielihalu, muuttaa havainnointia, tiedon muodostamista jasiten myös ateistin totuus muuttuu.
Kristityn usko absoluutiseen tootuuteen pakottaa havainnoimaan, tiedostamaan ja pitämään totena vain sen mitä voi rehellisesti pitää tootuutena.
Ateisti voi perustella että kaikkitotuus on vain arvioijan tahdosa riippuvaista, siisjos on mahdolisuus niin totuutta voi muuttaa omanedunvuosi.
No, toki uskovakin voi "olla epärehellinen. Mutta silloin hän on myös Jumalaa vastaan epärehellinen.
Kristityn on määrä uskoa Jumalaan eikä todistamattomaan, absoluuttiseen totuuteen tai johonkin muuhun potentiaaliseen epäjumalaan. Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. Heillä on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema.
>> Eikä ateistiakaan estä uskomasta Jumalaan mikään muu kuin yksinkertaisuus. <<
Eli väität, että ateistit ovat ateisteja koska ovat yksinkertaisia. Ovatko YEC karismaatikot sitten mielestäsi ihmiskunnan älykkäimpiä?
>> Heillä [ateisteilla] on kuitenkin tarpeellinen poliittinen tehtävä ja tarkkailuasema. <<
Että me ateistitkin ollaan osa sun Jumalan suurta suunnitelmaa ja se teki meistä tarkkailijoita. Tarkkailijoita, vaikka tuo Jumala tarkkailee kaikkea koko ajan.
Alkaa vaikuttaa ihan kontrollifriikiltä.
Katsomukset riippuvat henkilöhistoriasta eivät älykkyydestä. Yksinkertaisuutta on, ettei nähdä olemassaolon moniselitteisyyttä. En symppaa karismaatikkoja enkä yleensäkään uskonnollisia. Sitä paitsi älykkyyttä käytetään itsekkäästi. Suuri suunnitelma on jokin erityinen kielikuva, joka ei minulle merkinnyt kuin korkeintaan syyn ja seurauksen mekaniikkaa, mikä ei tarvitse tarkkailua. Mutta kausaliteetissa, tarkkailijassa ja suunnitelmassa vaikuttaa olevan metaforista vastaavuutta. Poliittisella tehtävällä tarkoitin putinismin vastustamista ja tarkkailuasemalla sitä, että on hyvä, että teistisen hillumisen vastapainoksi on ateistista uskonnollisuutta, koska niissä on kuitenkin poliittista vastakkaisuutta.
Uskossa jätetään stressaavimmat asiat jumalan päänsäryksi.
Usko on plaseboa elämänpelkoon.
Usko syntyy sisäisesti Jumalan PyhänHengen vaikuttamana.
Se ei ole mikään, mikä olisi ihmisen itsensä päätettävissä tai ratkaistavissa. Usko tulee kuulemisesta, siitä mitä Jumala sisäisesti "puhuu".
Päätös ei tarkoita, että pystyy päättämään tai että se olisi omaa ansiota. Eri syistä lahjan vastaanottaminen on vaikeaa. Kaste ja kristityssä maassa kasvaminen eivät välttämättä riitä, koska yhteisön myötätuntoisuudesta ei ole takeita. Kommenteista välittyy, että kaikki eivät halua kuunnella tuskistaan huolimatta. Päätöksestä kirjoitin sen takia, että joidenkin mielestä pitäisi ensin olla jotain huumantunteita tai kummallisia kokemuksia, että voisi uskoa.
Kun ajattelee lapsenuskoa. Onko siinä minkäänlaisia tuntemuksia, kokemuksia ja humahduksia. Lapsi luottaa siihen, mitä sanotaan, ei epäile, järkeile tai päättele. Hän uskoo aidosti, luottaa ja turvautuu siihen.
Uskominen yliluonnolliseen vain on tai sitten sitä ei ole. Se vain on koska ajatusmaailmaan vain sopii/istuu se, että kaikkeen ei ihmisen järkikään välttämättä ylety ja kuinka voiskaan eikä sellaista voi ihmisen laittein tms. selvittää. Ja mitä sen ulkopuolelle jää on salassa.
Miksi kaiken pitäisi välttämättä olla ihmisjärjen ymmärrettävissä ja jos ei ole niin sitä ei voi olla, en ymmärrä.. semmostakaan.
ei se usko tietoisesti päättämällä tai tahtomalla häviä jossakin siellä kaiken alla se kuitenkin on jos on, eikä sitä samoin tietoisesti päättämällä tai väkisin pusertamalla itsestään irti saada jos sitä kerran ei ole.
Ja sittenhän se on tietenkin sen kulttuurin ja kasvuympäristön, vaikutteiden ja kms. aikaansaannosta että miten ja mihin ja millä volyymilla, miten rajaava määrävä/määrittelevä /määritelty/hallitseva se on, se usko tai miten se ulospäin ilmenee, välttämättä ei aina niin kuin odotettaisi ja kaikkea ms.
Jotakin tälläistä, joku vain uskoo ja toinen ei usko. Useimmat ihmiset uskovat tavalla taikka toisella yliluonnollisen ja selittämättömän mahdolliseksi.
Yliluonnolliseen uskominen on kultti kuten todistamattomaan ja absoluuttiseen totuuteen uskomiset ja koko kirjo. Eikö olisi parempi uskoa siihen, mikä on nimenomaan tarkoitettu uskomiseen ja keskittyä asiallisiin hommiin, arkeen ja välillä juhlimiseen. Pakettiin kuuluu tietysti asioita, mutta sen sisällön viilaaminen ei ole itse sisältöä vaan opillisuutta. Eli pelkkää muodon hiomista ja jälleen yksi vetovoimaisista kulteista. Tuotteilla, opeilla ja aatteilla on omat tehtävänsä.
Tuota mietin, yliluonnollinen, mitä Se oikeastaan on. Voisiko olla niin, että toisilla on herkempi kuudes aisti.
He aistivat sellaista, mitä eivät toiset aisti.
Miksi esim. jotkut aistii tulevia tapahtumia, näkee enneunia, toisilla intuitio on vahvempi kuin toisilla, telepatiat sun muut kokemukset ovat toisilla vahvempina. Jotkut ovat sanoneetkin, että yliluonnollista ei ole, toiset ovat vaan vajaampia aistimaan niitä.
Minusta yliluonnollinen ja hengellinen ovat eri asioita.
Yliluonnollista voi olla ihan luonnollisestikin, mutta hengellinen syntyy vain PyhänHengen vaikutuksesta.
>> Miksi esim. jotkut aistii tulevia tapahtumia, näkee enneunia, toisilla intuitio on vahvempi kuin toisilla, telepatiat sun muut kokemukset ovat toisilla vahvempina. <<
Suuri osa yliluonnllisista uskomuksista ei liity uskontoon mitenkään, mutta mitään telepatiaa tai muutaluonnonakeja rikkovaa yliluonnollista ei ole todistettu olevan olemassa. Ihmisen mieli keksii kaikenlaista sellaistakin, mitä ei ole olemassa ja jumalusko on yksi todiste tuollaisista uskomuksista.