Hallituksen suunnitelmat saattavat pakottaa vasemmistoliiton puheenjohtajan muuttamaan.
Arhinmäki puolisoineen muutti Itä-Helsingissä sijaitsevaan ARA-asuntoon elokuussa 2004. (MATTI MATIKAINEN)
Juha Sipilän (kesk) luotsaama hallitus kaavailee kiristävänsä valtion korkotuella rahoitettujen ARA-asuntojen asukasvalintaa.
Hallitusohjelman asuntopolitiikkaa käsittelevässä liitteessä todetaan, että "ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat".
Välttämättömien sopeutustoimien liitteessä sanotaan yksiselitteisesti, että "valtion tukemien asuntojen asukasvalintaan palautetaan tulorajat".
- Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta, asuntopoliittisessa liitteessä yksilöidään.
Tulorajat poistettiin keväällä 2008. Aikaisemmin ARAn vuokra-asuntoon ei päässyt, jos hakijan kuukausitulot ylittivät 3 100 euroa. Hallitusohjelmassa ei mainita, mihin tuloraja tällä erää asettuisi. Hallituksen visiossa valtio säästäisi tulorajat palauttamalla toimeentulo- ja asumistuen menoja vuosittain 17 miljoonaa euroa.
Edessä häätö?
ARA-asunnot nousivat puheenaiheeksi viimeksi huhtikuussa, kun Iltalehti kertoi vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen (vas) asuvan ARAn osaomistusasunnossa.
Kun Arhinmäki muutti puolisoineen Itä-Helsingissä sijaitsevaan ARA-asuntoon elokuussa 2004, olivat hänen tulonsa 3070 euroa kuussa. Nykyisillä kansanedustajan tienesteille tulorajat mitä todennäköisimmin paukkuvat. (Hallitusohjelmassa ei täsmennetä, koskisivatko tulorajat vuokra-asuntojen lisäksi myös osaomistusasuntoja. Tällä hetkellä osaomistusasuntojen asukasvalinnat tehdään kuitenkin ARAn verkkosivujen mukaan "samoin kuin valittaessa asukkaita vuokra-asuntoihin".
- Olemme asuneet samassa osaomistustalossa yli kymmenen vuotta. Minusta on vain hyvä asia, etteivät kansanedustajat muuta pois tavallisten ihmisten taloista, kun tulevat valituksi kansanedustaksi, Arhinmäki kommentoi Iltalehden huhtikuista artikkelia Facebookissa.
Puoluejohtajan laskelmien perusteella "voisi olla kannattavampaa asua vapaarahoitteisessa talossa", mutta "meille asuminen ei ole kysymys taloudellisen hyödyn maksimoinnista".
- Moni voi kysyä, miksi emme myyneet asuntoamme pois, kun minut valittiin kansanedustajaksi ja muuttaneet vapaarahoitteiseen asuntoon.
- Jos meidät olisi pakotettu muuttamaan osaomistusasunnostamme, olisimme menettäneet nykyisen kotimme ja talon yhteisön, kiteytti Arhinmäki kirjoituksensa.
Sipilän hallituksen suunnitelmien valossa näyttää kuitenkin siltä, että Arhinmäen perheen edessä saattaa olla pakkomuutto.
"Asuintalot eriytyisivät"
Pakkaamaan voivat joutua myös kansanedustajan kohtalotoverit, joita valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen mukaan on tuhansittain.
- Helsingissä valtion tukemissa asunnoissa asuu 10 000 ja koko maassa noin 20 000 sellaista kotitaloutta, jotka kuuluvat kahteen korkeimpaan tulodesiiliin samaan aikaan, kun useilla pienituloisilla on vaikeuksia järjestää asumisensa vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla, Pekkarinen kirjasi eriävässä mielipiteessään helmikuussa julkaistun asumisraportin perään.
VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki peräänkuulutti sittemmin ARA-vuokra-asuntojen kohdistamista kaikista köyhimmille kansalaisille. Paavo Arhinmäki ei ehdotukselle tuolloinkaan lämmennyt.
- Emme kannata sellaista ajatusta, että jos tulotaso nousee, niin ihmiset pakotetaan muuttamaan kodeistaan pois, Arhinmäki linjasi vasemmistoliiton kannan.
- Hetemäen ajatus johtaisi siihen, että asuintalot eriytyisivät entistä enemmän asujien mukaan eli syntyisi pistemäistä segregaatiota.
Iltalehti ei ole lauantaina tavoittanut Arhinmäkeä kommentoimaan asiaa.
Arhinmäki puolisoineen muutti Itä-Helsingissä sijaitsevaan ARA-asuntoon elokuussa 2004. (MATTI MATIKAINEN)
Juha Sipilän (kesk) luotsaama hallitus kaavailee kiristävänsä valtion korkotuella rahoitettujen ARA-asuntojen asukasvalintaa.
Hallitusohjelman asuntopolitiikkaa käsittelevässä liitteessä todetaan, että "ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat".
Välttämättömien sopeutustoimien liitteessä sanotaan yksiselitteisesti, että "valtion tukemien asuntojen asukasvalintaan palautetaan tulorajat".
- Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta, asuntopoliittisessa liitteessä yksilöidään.
Tulorajat poistettiin keväällä 2008. Aikaisemmin ARAn vuokra-asuntoon ei päässyt, jos hakijan kuukausitulot ylittivät 3 100 euroa. Hallitusohjelmassa ei mainita, mihin tuloraja tällä erää asettuisi. Hallituksen visiossa valtio säästäisi tulorajat palauttamalla toimeentulo- ja asumistuen menoja vuosittain 17 miljoonaa euroa.
Edessä häätö?
ARA-asunnot nousivat puheenaiheeksi viimeksi huhtikuussa, kun Iltalehti kertoi vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen (vas) asuvan ARAn osaomistusasunnossa.
Kun Arhinmäki muutti puolisoineen Itä-Helsingissä sijaitsevaan ARA-asuntoon elokuussa 2004, olivat hänen tulonsa 3070 euroa kuussa. Nykyisillä kansanedustajan tienesteille tulorajat mitä todennäköisimmin paukkuvat. (Hallitusohjelmassa ei täsmennetä, koskisivatko tulorajat vuokra-asuntojen lisäksi myös osaomistusasuntoja. Tällä hetkellä osaomistusasuntojen asukasvalinnat tehdään kuitenkin ARAn verkkosivujen mukaan "samoin kuin valittaessa asukkaita vuokra-asuntoihin".
- Olemme asuneet samassa osaomistustalossa yli kymmenen vuotta. Minusta on vain hyvä asia, etteivät kansanedustajat muuta pois tavallisten ihmisten taloista, kun tulevat valituksi kansanedustaksi, Arhinmäki kommentoi Iltalehden huhtikuista artikkelia Facebookissa.
Puoluejohtajan laskelmien perusteella "voisi olla kannattavampaa asua vapaarahoitteisessa talossa", mutta "meille asuminen ei ole kysymys taloudellisen hyödyn maksimoinnista".
- Moni voi kysyä, miksi emme myyneet asuntoamme pois, kun minut valittiin kansanedustajaksi ja muuttaneet vapaarahoitteiseen asuntoon.
- Jos meidät olisi pakotettu muuttamaan osaomistusasunnostamme, olisimme menettäneet nykyisen kotimme ja talon yhteisön, kiteytti Arhinmäki kirjoituksensa.
Sipilän hallituksen suunnitelmien valossa näyttää kuitenkin siltä, että Arhinmäen perheen edessä saattaa olla pakkomuutto.
"Asuintalot eriytyisivät"
Pakkaamaan voivat joutua myös kansanedustajan kohtalotoverit, joita valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen mukaan on tuhansittain.
- Helsingissä valtion tukemissa asunnoissa asuu 10 000 ja koko maassa noin 20 000 sellaista kotitaloutta, jotka kuuluvat kahteen korkeimpaan tulodesiiliin samaan aikaan, kun useilla pienituloisilla on vaikeuksia järjestää asumisensa vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla, Pekkarinen kirjasi eriävässä mielipiteessään helmikuussa julkaistun asumisraportin perään.
VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki peräänkuulutti sittemmin ARA-vuokra-asuntojen kohdistamista kaikista köyhimmille kansalaisille. Paavo Arhinmäki ei ehdotukselle tuolloinkaan lämmennyt.
- Emme kannata sellaista ajatusta, että jos tulotaso nousee, niin ihmiset pakotetaan muuttamaan kodeistaan pois, Arhinmäki linjasi vasemmistoliiton kannan.
- Hetemäen ajatus johtaisi siihen, että asuintalot eriytyisivät entistä enemmän asujien mukaan eli syntyisi pistemäistä segregaatiota.
Iltalehti ei ole lauantaina tavoittanut Arhinmäkeä kommentoimaan asiaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.