paljon vastustajia.
Kokemuksesta Stadin ammattiopiston lehtorina tiedän, että tehostamisvaraa on paljonkin. Ammattikoulussa opiskellaan kolme vuotta asioita jotka voisi oppia kahdessakin.
Yksi huoli tuntuu olevan, että kahden vuoden opinnoilla valmistuttaisiin alaikäisiä. Totta, mutta onko koulu oikea paikka säilöä oppilaita. Ainakin tuon säilöntä vuoden kulut pitäisi olla muualla kuin opetusmenoissa. Opintojen venytys aiheuttaa lisäksi suurelle osalle oppilaista turhautumista hitaaseen tahtiin.
Aikanaan amis muutettiin kolmevuotiseksi jotta sieltä olisi mahdollisuus hakea tekuun. Mutta ei amisopetus vastaa matikan ja äikän lukioopetusta, joten ei ammattikorkeaan pääse ilman lisäopintoja.
Opiskelussa on varmasti joka tasolla tehostamismahdollisuus jopa velvollisuus.
Kokemuksesta Stadin ammattiopiston lehtorina tiedän, että tehostamisvaraa on paljonkin. Ammattikoulussa opiskellaan kolme vuotta asioita jotka voisi oppia kahdessakin.
Yksi huoli tuntuu olevan, että kahden vuoden opinnoilla valmistuttaisiin alaikäisiä. Totta, mutta onko koulu oikea paikka säilöä oppilaita. Ainakin tuon säilöntä vuoden kulut pitäisi olla muualla kuin opetusmenoissa. Opintojen venytys aiheuttaa lisäksi suurelle osalle oppilaista turhautumista hitaaseen tahtiin.
Aikanaan amis muutettiin kolmevuotiseksi jotta sieltä olisi mahdollisuus hakea tekuun. Mutta ei amisopetus vastaa matikan ja äikän lukioopetusta, joten ei ammattikorkeaan pääse ilman lisäopintoja.
Opiskelussa on varmasti joka tasolla tehostamismahdollisuus jopa velvollisuus.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ammattikoulutuksen palauttaminen kaksivuotiseksi on paikallaan. Tuossa avauksessa kolmivuotistaminen tuli selvitettyä; kahden vuoden opinnot venytettiin kolmeen vuoteen mitään lisäämättä. Tuo näkyy amiskojen lyhennettynä vuotena ja viikkona, perjantai tuntuu olevan pääsääntöisesti vapaapäivä.
Jep, tuo ammattiopistojen koulutuksen keinotekoinen pidentäminen on aivan totta ja hullua. Toteutettiin muistaakseni 1980-luvun lihavina vuosina ehkä joistakin ulkomaisista malleista innostuen.
Silloin työpaikkoja valmistuville oli luvissa vielä hyvin, eikä ilmeisesti aavistettu, että lukuisia ammatteja tulee jo seuraavalla vuosikymmenellä kuolemaan, mutta ei sitäkään, että tilalle syntyy uusia ammatteja. Arveltiin että kerran opitulla ammatilla porskutetaan eläkkeelle asti, eikä mikään koulutus mene hukkaan.
Ammattikoulutusjärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaisuudessaan tiedostamalla, että koulutukseen sisälle tulevat nuoretkin joutuvat todennäköisesti vaihtamaan ammattiaan jopa useita kertoja elämänsä aikana. Tästä lähtökohdasta nuoresta ei pyritä tekemään kerralla huippumestaria alalleen, mutta kylläkin tiedonhaluinen ja kehittymiskelpoinen työntekijä. Vastaavasti panostetaan enemmän jo työelämässä olevien täydennyskoulutukseen tai uudelleenkoulutukseen riittävän ajoissa. Kun ihminen on potkittu pellolle, hänen kouluttautumisensa uudelleen voi olla jo liian myöhäistä.
Sitä minäkin olen ihmetellyt. Omat lapset on nyt kaikki koulutettu. Viimeinen valmistui perjantaina.
Ammattikoulun voisi suorittaa kahdessa vuodessa niin kuin ennenkin. Koulutuksden siäsltö ei ole muuttunut mitebnkään mutta muutaman vuosikymmenen koulu on kestänyt kahden vuoden sijasta kolme vuotta. Minun laposet on joskus menneet oppilaasuntolaan asumaan, mutta muuttaneet sieltä aika nopeasti omaan vuora-asuntoon sen vuiksi kun siellä on niitä "joutilaita" opiskelijoita joilla ei ole muuta tekemistä kuin häiriköidä.
Ammattikoulussa saattaa maanantaina aamupäivällä kolme tuntia opiskelua Keskiviikkona iltapäivällä kaksi tuntia ja perjanataina iltapäivällä yksi tunti. Asunnolle pitää mennä sunnuntaiiltana odottamaan sitä komen tunnin opiskelua. Siellä pitää sitten odottaa maanantai loppupäivä ja tiistai ja keksiviikoon iltapäivälle sitä kahden tunnin opiskelua. Sitten tas odottaa tortai ja perjantain aamupäivä. Sitten kun piätisi poerjantaimna lähteä linja-autoon ja kotiin on se yksi tunti iltapoäivällä koulua ja sen yhden tunnin vuoksi ei ehdi viikonlopun kotimatkalle linja-autoon. Se poerjanatin yksi tai kaksi tuntia on vakio.
Pitkämatkalaiset opiskelijat yleensä pyytävät tuon poerjantain iltapäiväön vieklä vapaaksi ehtiäkseen kotimatkalle.
Siinäpä ne opiskeluviikot sitten menee aika säännöllisetsi vajan yhden päivän opiskelulla varsinkin ensimmäisenä vuotena kun sitä käytännön työtäkään ei vielä niin paljon harjoitella.,
Opiuntitueta voisi saada suoraan kolmasosan säästö lyhentämällä opiskeluaika kahteen vuoteen. Hyvin ehtisi käydä samat asiat läpi kuin nykyisellä kolmivuotisella.
Loistavaa tekstiä.
Vaikka "opiuntitueta" voisi saadakin kolmasosan säästön...kannattaako se, osaavatko ihmiset enää edes suomen kieltä. Kirjoittamisesta puhumattakaan. 650 miljoonaa on niin suuri raha, että se tuntuu ja vaikuttaa. Oli kuinka kepulainen tahansa.
Kirjoittaminen ja näppäinten halinta on kaksi eri asiaa. Toisilla se sormimotoriikka ei toimi niin hyvin että sormet sattuisivat aina oikeille näppäimille.
Kuitenki luin tuon oman tejstini niin kyllä se on ihan ymmärrettävää.
mutta kun asiasta on eri miletä eikä korvien väli pysty tuottamaan tekstiä vastaväitteseen niin puututaan tuollaiseen lillukanvarsi arvosteluun. Kirjoitusasua voi aina arvostella vaikka asiaan ei pyty vastaamaankaan.
Kolmivuoitinen ammattikoulu opettaa vain opiskelijat laiskoiksi. Se kai sen tarkoituskin on.
Eliittiopiskelijat "raivoaa". kaikki mullehetieliitin kannattaisi ottaa vähän malttia ja tehdä asioita ajan kanssa.
Ensimmäiset arvostelijat olivat...ketäpä muutakaan...Professorit Yliopistoista... Sitten niiden professoriopiskelijat eliittiopistoista...
Työvoimakoutuksessa samat asiat opetetaan 10 kuukauden kurssilla. Tuokin sisältää kuukuaden kesäloman.
Tässä olisi hyvä selvittää asia aika monelta tasolta. Yksi olisi mitä työnantaja haluaa jopa paikkakunta kohtaisesti. On turhaa kouluttaa edes sitä kahta vuotta jos sei ei riitä työpaikan saantiin. Nykyisin kun työpaikalla on niin vähän porukkaa ei siellä ole kellään aikaa olla opettamassa ja kun sinne mielellään tarvitaan heti osaava eikä harjoittelijaa. Myöskin tämä Sipilän hieno insinööri sanonta digitalisointi ei ainakaan ihan mene tuosta vaan. Valtiolla on hyviä esimerkkiä vähän joka paikassa miten on ostettu yksityiseltä kallis ohjelma joka ei toimi sitä kahta vuotta kun käyttöjärjestelmät kehittyy ja näin ei ole yhteensopivia keskenään. Eli ne pari henkeä jotka sai potkut olisi Excelillä hoitanut samat asiat paljon halvemmalla. Totuushan on että nykyaikana vanhakin on vanha ja siinä on sitä kestävyysvajetta kullakin itsellä ja minusta se nuori töihin ja kuusikymppiset eläkkeelle ja siihen semmoinen sopimus että tarvittaessa opastamaan töihin eläkerahalla.
Avauksessani toin esiin yhden koulutuksen, sen jonka parissa itse teen työtäni. Olen varma siitä, että jos tutkitaan kaikki koulutusmuodot niin tehostettavaa löytyy joka puolella.
Eräs tuttuni pitkitti gradunsa valmistumista koska ei halunnut valmistua työttömänä, vaan odotti kunnes työpaikka löytyi ja jätti gradunsa vasta sitten.
Jos koululaitos on nuorten säilöntäpaikka kukut siitä ei kuulu opetusministeriön momentille. Niille olisi hyvä saada eri momentti niin nähtäisiin paljonkko rahaa tähän tyhjäkäyntiin kuluu.
Justnäin.
Lisäksi humanistisessa ja yhteiskunnallisessa koulutuksessa vaadittiin ainakin ennen aivan järjettömän paljon aikaa vieviä graduja. Tai jos ei alunperin vaadittu, opinnäytetyöstä yksinkertaisesti vain ajauduttiin lähes väitöskirjatasolle asti. Käytännöllisesti suuntautuneet eivät pääse gradunteossa eteenpäin ja monen opinnot siihen vaiheeseen tyssäävätkin. Sillekään enemmistölle, joka lopulta valmistuu, gradukokemuksesta ei ole enimmäkseen mitään hyötyä käytännön työelämässä. Tulevat tiedemiehet erottuvat valtavirrasta muutenkin.
Mielenkiintoista nähdä miten insinööri pärjää johtajana verrattuna humanisteihin.
Se on kuitenkin jo nähty miten humanistit ovat tätä maata johtaneet neljä vuotta.
Kaikissa valtion ja kuntien touhuissa on paljon tehostamista niin löysää ja kallista joutenoloa siellä tehdään se on fakta asia,hallitus on aivan oikeassa kun myös siellä tehostetaan kuten tehdään sosiaalipuolellakin ja vielä paljon enemmän ei esim. koulutuspuoli tee mitään poikkeusta.
Suuri osa kuitenkin valmistuisi 18 vuotiaina. Ne jotka valmistuisivat alle 18 vuotiaina on korkeintaan puoli vuotta siihen että täyttää 18. Voihan 17 vuotiaskin olla töissä.
2 vuotinen ammattikoulu mahdollistaisi senkin että opintotuella ja lainalla pärjäisi. Lainamääräkään ei nousisi liian korkeaksi. Se kolmannen vuoden opintolainakin on ihan turhaa velkaa nuorelle.
Opintotukeakin olisi vara jopa pikkuisen nostaakin jos rahaa ei tuhlattaisi siihen turhaan kolmanteen vuoteen.