Oikeustieteen tutkimusaloja voidaan määritellä sen mukaan, millaisiin teoreettisiin perusolettamuksiin niiden tutkimuksessa nojaudutaan. Näiden olettamusten avulla määritellään mm. tutkimusalan käsitys oikeuden olemuksesta ja tutkimuksen menetelmistä.
Keskeisin oikeustieteen tutkimusaloista on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Sen kohteena on oikeus normikoostumana. Se selvittää tietyssä oikeusyhteisössä voimassa olevaa oikeutta tulkinnallisin menetelmin oikeuslähteistä saatavan tiedon avulla. Sen näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäiseksi.
Vertailevan oikeustieteen näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäisen ja ulkoisen näkökulman väliseksi. Sen kohteena on jonkin toisen oikeusyhteisön oikeus, jota se tutkii sekä tulkinnallisin, kokemustietoon nojautuvin että historiallisin menetelmin.
Ulkoisesta näkökulmasta oikeutta tarkastelevat mm. oikeussosiologia, oikeushistoria ja oikeustaloustiede. Oikeussosiologia tutkii oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja sen säännönmukaisuuksia. Sen tutkimus perustuu kokemustietoon ja havainnointiin. Oikeushistorian kohteena on oikeus muuttuvana ilmiönä ja siinä käytetään historiantutkimuksen menetelmiä. Oikeustaloustieteessä tutkimuksen kohteena on oikeus taloudellisena ilmiönä. Se käyttää taloustieteen menetelmiä, kuten todellisuuden mallintamista numeeristen mallien ja muuttujien avulla.
Keskeisin oikeustieteen tutkimusaloista on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Sen kohteena on oikeus normikoostumana. Se selvittää tietyssä oikeusyhteisössä voimassa olevaa oikeutta tulkinnallisin menetelmin oikeuslähteistä saatavan tiedon avulla. Sen näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäiseksi.
Vertailevan oikeustieteen näkökulmaa oikeuteen voidaan luonnehtia sisäisen ja ulkoisen näkökulman väliseksi. Sen kohteena on jonkin toisen oikeusyhteisön oikeus, jota se tutkii sekä tulkinnallisin, kokemustietoon nojautuvin että historiallisin menetelmin.
Ulkoisesta näkökulmasta oikeutta tarkastelevat mm. oikeussosiologia, oikeushistoria ja oikeustaloustiede. Oikeussosiologia tutkii oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja sen säännönmukaisuuksia. Sen tutkimus perustuu kokemustietoon ja havainnointiin. Oikeushistorian kohteena on oikeus muuttuvana ilmiönä ja siinä käytetään historiantutkimuksen menetelmiä. Oikeustaloustieteessä tutkimuksen kohteena on oikeus taloudellisena ilmiönä. Se käyttää taloustieteen menetelmiä, kuten todellisuuden mallintamista numeeristen mallien ja muuttujien avulla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikset juristi vastaa?