Kantaväestön muutto vanhoilta asuinalueiltaan maahanmuuton seurauksena voi alkaa paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin tähän asti on kuviteltu, kertoo tuore ruotsalaistutkimus.
Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin.
Neuman selvitti maahanmuuton vaikutuksia kantaväestön asuinpaikkavalintoihin 12 suurella ruotsalaispaikkakunnalla 1990–2007.
Hän sanoo Forskning & Framsteg -lehdelle, että 1990-luvun alussa kipupiste oli alempi kuin myöhemmin. Hän arvelee, että kantaväestön suvaitsevaisuus on ajan myötä jonkin verran lisääntynyt.
Tähän asti on uskottu, että maahanmuuttajien osuuden pitäisi nousta selvästi suuremmaksi ennen kuin ”valkoinen pako” alkaa.
– Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään, onko olemassa jokin sellainen raja-arvo, joka laukaisisi kantaväestön paon tai kiihdyttäisi sitä. Minun tietääkseni ei ole pystytty osoittamaan 20 prosentin kynnystä tai mitään muutakaan raja-arvoa, sanoi Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen tutkija Hanna Dhalmann kaupunkilehti Helsingin Uutisille vuonna 2013.
Emma Neumanin mukaan ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää.
Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.
Ilmiöllä on Neumanin mukaan negatiivisia vaikutuksia ennen muuta maahanmuuttajille. Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen ja sosiaalinen erityminen heikentää maahanmuuttajalasten taloudellista pärjäämistä, kun he aikuistuvat.
Alueellinen segregaatio lisää myös riippuvuutta sosiaalituista ja vähentää maahanmuuttajalasten etenemistä korkeakouluihin.
Sosiologi Maja Lilja sanoo, että julkisessa puheessa maahanmuuttoa ylistetään Ruotsissa yhä kulttuuria rikastuttavana ilmiönä.
Käytännössä ruotsalaisperheet tekevät valintojaan kuitenkin itsekkäämmin. He miettivät tarkkaan esimerkiksi sitä, mihin kouluihin he lapsensa laittavat.
Lilja syvähaastatteli väitöskirjaansa 19 ruotsalaista perheenäitiä, ja paljastui, että vanhempien mielestä koulun pitää olla ”riittävän ruotsalainen”, jotta lapsi voi valmistuttuaan päästä osaksi ruotsalaista keskiluokkaa.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/290692-kipupiste-jo-3-4-prosentissa-uusi-tutkimus-valkoisesta-paosta-hatkahdyttaa
Linné-ylipiston tutkija Emma Neuman havaitsi, että kantaväestö alkaa kartella vanhoja asuinalueita jo siinä vaiheessa, kun alueelle Euroopan ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien osuus nousee 3–4 prosenttiin.
Neuman selvitti maahanmuuton vaikutuksia kantaväestön asuinpaikkavalintoihin 12 suurella ruotsalaispaikkakunnalla 1990–2007.
Hän sanoo Forskning & Framsteg -lehdelle, että 1990-luvun alussa kipupiste oli alempi kuin myöhemmin. Hän arvelee, että kantaväestön suvaitsevaisuus on ajan myötä jonkin verran lisääntynyt.
Tähän asti on uskottu, että maahanmuuttajien osuuden pitäisi nousta selvästi suuremmaksi ennen kuin ”valkoinen pako” alkaa.
– Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään, onko olemassa jokin sellainen raja-arvo, joka laukaisisi kantaväestön paon tai kiihdyttäisi sitä. Minun tietääkseni ei ole pystytty osoittamaan 20 prosentin kynnystä tai mitään muutakaan raja-arvoa, sanoi Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen tutkija Hanna Dhalmann kaupunkilehti Helsingin Uutisille vuonna 2013.
Emma Neumanin mukaan ilmiön syynä näyttäisi olevan ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien karttaminen. Vastaavaa efektiä ei havaittu, kun maahanmuuttajat olivat eurooppalaista syntyperää.
Kantaväestön poismuuton syyksi Neuman luettelee muun muassa huolen asuntohintojen laskusta ja koulujen tason heikentymisestä.
Ilmiöllä on Neumanin mukaan negatiivisia vaikutuksia ennen muuta maahanmuuttajille. Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen ja sosiaalinen erityminen heikentää maahanmuuttajalasten taloudellista pärjäämistä, kun he aikuistuvat.
Alueellinen segregaatio lisää myös riippuvuutta sosiaalituista ja vähentää maahanmuuttajalasten etenemistä korkeakouluihin.
Sosiologi Maja Lilja sanoo, että julkisessa puheessa maahanmuuttoa ylistetään Ruotsissa yhä kulttuuria rikastuttavana ilmiönä.
Käytännössä ruotsalaisperheet tekevät valintojaan kuitenkin itsekkäämmin. He miettivät tarkkaan esimerkiksi sitä, mihin kouluihin he lapsensa laittavat.
Lilja syvähaastatteli väitöskirjaansa 19 ruotsalaista perheenäitiä, ja paljastui, että vanhempien mielestä koulun pitää olla ”riittävän ruotsalainen”, jotta lapsi voi valmistuttuaan päästä osaksi ruotsalaista keskiluokkaa.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/290692-kipupiste-jo-3-4-prosentissa-uusi-tutkimus-valkoisesta-paosta-hatkahdyttaa
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lieksassa samat prosentit?
Lieksan juntit voisivatkin muuttaa "maalimalle", niin oppisivat edes vähän elämästä.
Suosittelen sinullekkin mennä kokeilemaan, mitä on asua mamulähiössä, niin olisit varmaan hiljaa. Ja jos sinulla olisi esim. omistusasunto jonka hinta suorastaan romahtaa, kun naapuriin alkaa tulla muslimeita. Niin olisitko tyytyväinen?
Tuli aiemmin asuttua parissa ns. ghetto-lähiössä Tukholmassa, ja kyllä niistä oli ruotsalaiset pitkälti kadonneet jo 90-luvun alussa. Kyllä sen ymmärtää hyvin, sillä ei niissä paikoissa ole valkoisen mukava asua, varsinkaan lapsiperheiden. Hyysärien kannattaisi itse mennä kokeilemaan, että mitä se todellisuudessa on. Kyllä silmät avautuisi.
Mita opettaisit maailmasta maailmaa nahneelle miehelle, Kylla kaikki rodut ovat erilaisia ja toiset rodut naapureina ovat hyvinkin hyokkaavia ja uhkaavia eri rotuisia kohtaan juuri nyt 2015 ihmisten maailmassa patee myos viidakon lait , tata ainakin joutuu maailmalla suvaitsemaan.
Myöskään toimittajat jotka kehuvat mamuja ja monikulttuurisuutta maasta taivaisiin, eivät halua asua mamulähiöissä.
http://rahmispossu.net/2015/06/02/tuore-ruotsalaisselvitys-taalla-toimittelijat-eivat-asu/
Ei kiinnosta asua mamujen parissa, mutta muuten ollaan kyllä puolustelemassa niitä - naurettavaa.
Kyllä se rosentti on 93, koska minäkään en halua!
noin 3000 vastausta, joista 2700 ei tahdo maahanmuuttajia naapuriinsa. minäkään en tahdo ja silti minun naapurissa asuu somppuja. miksi!
Sinä olet tehnyt luokkaretken alaspäin. Hanki työ ja osta asunto sieltä missä ei ole ongelmia.
Miksi mamuja vaikka vastustus on noin suuri?
Muuttakaa muualle, jos ette viihdy. Pois Liekasta.
Minä en haluu naapuriin lieksalaista pitkäaikaistyötöntä juoppoa.
En halua lieksalaista mihinkään muualle, pysykööt siellä junttilassa,
Tunuusta vaan että et halua somppuja naapuriisi - sinäkään.