Uusi hallitus otti ohjelmassaan vahvasti kantaa biotalouden kasvun vauhdittamisen puolesta ja hyvä niin. Metsäteollisuus on biotaloutta parhaimmillaan. Kun raaka-aine saadaan metsistä tehtaille ja tuotteiksi kilpailukykyisin kustannuksin, se tuottaa yhteiskuntaan lisäarvoa moninkertaisesti.
Metsäteollisuudella on käynnissä ja suunnitteluilla yhteensä 1,7 miljardin investoinnit, joiden toteutumiseen vaikuttaa vahvasti myös vakaa ja luotettava toimintaympäristö. Siksi hallituksen selkeä kanta purkaa sääntelyä ja keventää lupamenettelyjä on lupaus paremmasta.
Hallitusohjelmassa todetaan, että puuta on saatava liikkeelle jopa 15 miljoonaa mottia enemmän ja metsästä tehtävä uusia tuotteita. Tällä hetkellä metsäpinta-alasta neljännes on ollut koskemattomana viimeiset 30 vuotta. Aktiivisen puukaupan vauhdittamiseen tarvitaan pikaisesti konkreettisia keinoja, jotta massiivisten investointien raaka-ainehuolto varmistetaan.
LASTUJA
Suomi on syvässä kuopassa ja sieltä ylös nouseminen vie aikaa. Metsäteollisuuden kestävät ja uusiutuvat tuotteet, Suomen mittavat metsävarat ja alan osaaminen on suuri vahvuus. Biotalouden avulla Suomi voidaan vielä nostaa takaisin menestyjien joukkoon, jos toimintaympäristöstämme ja kilpailukyvystämme pidetään huolta.
Metsäteollisuudella on käynnissä ja suunnitteluilla yhteensä 1,7 miljardin investoinnit, joiden toteutumiseen vaikuttaa vahvasti myös vakaa ja luotettava toimintaympäristö. Siksi hallituksen selkeä kanta purkaa sääntelyä ja keventää lupamenettelyjä on lupaus paremmasta.
Hallitusohjelmassa todetaan, että puuta on saatava liikkeelle jopa 15 miljoonaa mottia enemmän ja metsästä tehtävä uusia tuotteita. Tällä hetkellä metsäpinta-alasta neljännes on ollut koskemattomana viimeiset 30 vuotta. Aktiivisen puukaupan vauhdittamiseen tarvitaan pikaisesti konkreettisia keinoja, jotta massiivisten investointien raaka-ainehuolto varmistetaan.
LASTUJA
Suomi on syvässä kuopassa ja sieltä ylös nouseminen vie aikaa. Metsäteollisuuden kestävät ja uusiutuvat tuotteet, Suomen mittavat metsävarat ja alan osaaminen on suuri vahvuus. Biotalouden avulla Suomi voidaan vielä nostaa takaisin menestyjien joukkoon, jos toimintaympäristöstämme ja kilpailukyvystämme pidetään huolta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ottaa todella aikansa. Yrityksiltä poistettiin ensin Kela-maksu ja sitten yritysverotusta alennettiin ja osinkoverotusta muutettiin yritysten omistajille mieluisemmaksi. Näidenkin kohdalla vakuutettiin, että vain tällä tavoin saadaan työpaikat taattua ja työttömyys laskuun. Miten on mahtanut käydä tämän kanssa? Investointien sijaan rahaa on kylvetty lisää osinkoihin. Sekö oli tarkoitus?
Jos edelleen kilpailukykyä halutaan parantaa palkansaajien ja veronmaksajien kustannuksella, niin eikö nyt jo olisi sentään korkea aika panna saajillekin jokin tulosvastuu siitä, mitä tällä kaikella saadaan aikaan, ettei taas jonkun ajan päästä vaadita lisää leikkauksia ja yksipuolista talkoohenkeä.
Biotalouden avulla Suomi voidaan nostaa. Tässä on hyvä muistaa, että paino on sanalla "voidaan", vaikka kilpailukykyä kuinka parannettaisiin. Yhtä hyvin Suomi voidaan nostaa synnyttämällä uusi Nokia. Siinäkin on paino sanalla "voidaan".
Sinä pidät sellaista natinaa että kerroppa nyt ihan konkreettisesti miten nämä ongelmat ratkaisataisiin Sinun reseptilläsi!! Sitten voidaan arvioida miten se auttaisi. Sinä vain natiset koko ajan etkä kerro mitään vaihtoehtoa.
Tarvitsemme toki leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia. Sote-uudistuksessa pitäisi tavoitella mittavia taloudellisia säästöjä ja taata palvelut. Kaikkinainen hallinnon kasvattaminen kuten maakuntahallinto on tässä kohdin turhaa. Kuntarakenneuudistus pitäisi saattaa loppuun samalla asenteella eli tavoitella pitkän aikavälin säästöjä ja unohtaa välittömästi ajatus siitä, että koko Suomi pitää olla asuttuna joka niemeen, notkoon, rotkoon ja suonsilmäkkeeseen saakka. Kunta- ja soteuudistuksella on mahdollista säästää useita miljardeja. Kuntapuolella haja-asutus maksaa meille suomalaisille maltaita, koska se edellyttää hirveiden kilometrimäärien teitä ja kaapaleita joka paikkaan.
Valtion menojen leikkaukset olisi pitänyt kohdentaa toisin. Leikkausten suuruusluokan oikeasuhteisuutta en kykene ilman tarkempia laskelmia arvioimaan, mutta oletetaan, että vvm:n laskelma on lähtökohtana. Oltaisiin voitu leikata yritystuista ja poistaa kansallinen maataloustuki. Näillä olisi jo heti säästetty noin 3 miljardia. Verotuksen progressiota olisi voitu kiristää ja saattaa myös pääomatulojen verotus progressiivisemmaksi. Hintakilpailua pitäisi edistää poistamalla kaupankäynnin esteitä kuten maataloustuki ja pyrkimällä suosimaan vähittäiskaupan kilpailua. Missään tapauksessa koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ei saisi säästää mitään muuta kuin mahdollisia päällekkäisyyksiä. Kuntien valtionsouuksia tulee vähentää ja samalla voidaan vähentää myös kuntien lakisääteisiä tehtäviä.
Tässä nyt vähän alkuun. Yksityiskohtia on tietysti paljon, mutta edellyttäisivät tarkempaa fundeeraamista. Yleisesti voi sanoa, ettei tavoitteena pitäisi olla kansan jakaminen kahtia kuten Sipilän hallitus kovaa vauhtia tekee.