On monia seikkoja, jotka kahlehtivat meitä - mutta eivät olleet ensimmäisen ihmisen "kuristimena".
Ensimmäisenä minulle tulee mieleen hänen vapautensa kapitalismin ikeestä . Kapitalismi näyttää olevan sitä - sekä sen ylä, että alapäässä- kahlitsija , koska onhan sen hedelmien "hamuajakin" orjuutettu (rahanhimonsa riivaama) - ja sitten on tietenkin riistetty raataja.
Yleensäkin koko työ - sen tekeminen - alkoi vasta kirouksenalaisuudessa - ennen sitä -harmoonisessa puutarhassa - ei uurastettu rahan, tai orava-nahan eteen. Kaikki oli mukavasti saatavilla. (Oikeastaan minusta näyttää tässä samalla siltä, että Aadam ei ollut mikään lihaskimppu, koska hänellä oli lokoisat oltavat - suuret lihakset yhdistyvät yleensä raskaan työn tulokseen - Aadam oli elegantti mies - siro mahdollisesti?).
No niin,
minä(huomatkaa minä) näen, että ihminen ei ollut tarkoitettu aluksi raadantaan ollenkaan - ei minkäänlaiseen tuskalliseen ponnisteluun - Aadam lepäsi. Se oli lepoa. Jos hän kehitti itseään - ei se ollut vaivan-näköä - se oli nautintoa. Luther ehkä ei olisi kanssani näistä asioista samaa mieltä - mutta en minä siitä masennu. Uskon, että taivas on levon paikka. "Levon uupunelle Jeesus luonaan antaa" ja : "Kultakaupunkiin mun sydämeni kaipaa..". Nii. levon paikkaan - ilman, että minun hermojani ja ruumistani revitään kapatalistisella "ruoskalla". Sinne minä kaipaan - kultakaupunkiin. Ja sellainen paikka on olemassa. Se on avaruudessa.
Ensimmäisenä minulle tulee mieleen hänen vapautensa kapitalismin ikeestä . Kapitalismi näyttää olevan sitä - sekä sen ylä, että alapäässä- kahlitsija , koska onhan sen hedelmien "hamuajakin" orjuutettu (rahanhimonsa riivaama) - ja sitten on tietenkin riistetty raataja.
Yleensäkin koko työ - sen tekeminen - alkoi vasta kirouksenalaisuudessa - ennen sitä -harmoonisessa puutarhassa - ei uurastettu rahan, tai orava-nahan eteen. Kaikki oli mukavasti saatavilla. (Oikeastaan minusta näyttää tässä samalla siltä, että Aadam ei ollut mikään lihaskimppu, koska hänellä oli lokoisat oltavat - suuret lihakset yhdistyvät yleensä raskaan työn tulokseen - Aadam oli elegantti mies - siro mahdollisesti?).
No niin,
minä(huomatkaa minä) näen, että ihminen ei ollut tarkoitettu aluksi raadantaan ollenkaan - ei minkäänlaiseen tuskalliseen ponnisteluun - Aadam lepäsi. Se oli lepoa. Jos hän kehitti itseään - ei se ollut vaivan-näköä - se oli nautintoa. Luther ehkä ei olisi kanssani näistä asioista samaa mieltä - mutta en minä siitä masennu. Uskon, että taivas on levon paikka. "Levon uupunelle Jeesus luonaan antaa" ja : "Kultakaupunkiin mun sydämeni kaipaa..". Nii. levon paikkaan - ilman, että minun hermojani ja ruumistani revitään kapatalistisella "ruoskalla". Sinne minä kaipaan - kultakaupunkiin. Ja sellainen paikka on olemassa. Se on avaruudessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kiitos Ultrakerationisti että palasit palstalle terävine kommentteinesi avustamaan. Olenkin tästä lähdössä makeammille kalavesille koralliriutoille pyydystämään kultakaloja
Ai että makeanveden koralliriutoille :D Missäköhän sellaisiakin on.
Näikö?
http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0CAcQjRw&url=http://fi.wikipedia.org/wiki/Heidelberginihminen&ei=wNxuVZrQK8vLygONt4LgDg&bvm=bv.94911696,d.bGQ&psig=AFQjCNGCVAIzUSZEoZ3y9PRbZylWt25AXw&ust=1433415222641771
Kuvat alkuihmisistä eivät ole valokuvia - ainoastaan epämääräisiä luuu tai kivettymäjäännöksiä on kuvattu. Sellaisenaan muodot, joita linkin kuvassa näkyy, ovat aika ihmismäisen näköisiä; on monennäköisiä ihmisiä. Mutta minusta ei esitykseni kohdalla ole tärkeintä, miltä Aadam näytti - vaan se, että hän asusti Paratiisissa tilassa ja ympäristössä, joka oli alkuperäinen Jumalan ihmiselle tarkoittama onnen tila, joka (nähdäkseni) oli vapaa työn rasituksista. Tietysti voi olla joillakin houkutus ajatella, että Aadam olisi ollut jonkinlainen "nukkemies" mutta jotenkin itse en kuitenkaan koe noin. Aadam oli kyllä täydellinen ihminen, mutta emme voi olla varmoja, onko meillä kenelläkään objektiivista näkemystä, mitä tuo asia kokonaisuudessaan tarkoittaa; ainakin itse olen(mielestäni) oppinut, että ulkonaisen täydellisyyden määritteet ovat aika hankala puristaa yhden muotin näköiseksi. Aadam oli varmasti luonnollisen terveenoloinen kaveri. Vaimonsa valmistamisen jälkeen hänellä oli kylkiluita vähemmän kuin yleensä ihmisillä. Se ei ehkä ole enää täydellisyyttä, mutta ei tuo seikka kuitenkaan "tahtia haitannut" siellä puistossa. Muut asiat koituivat synkeäksi kohtaloksi.
Miepä elänkin sitten siis paratiisissa. Työttömän ei tarvitse raataa.
Vaikka en tie, aika tylsää tää välillä on. Onneks evokkitiedemiehet on kehittäneet tietokoneen ja kaikkia muitakin mukavuuksia lekottelua helpottamaan.
Totuus ihmisen osasta on kuitenkin sellainen, että syntiinlankeemuksen jälkeen mukavuudet ja elinmahdollisuudet edellyttivät ankaraa ponnistelua - ja edellyttävät edelleenkin; lopulta voi olla vieläkin kovempaa saada elintaso. Joku tekee työn. Joku maksaa. Mitään nykypäivän paratiisia ei voi kuvitella omistavansa edes rikkain maailman ihminen - koska mammonan omistaminen on myös rasite - koska sen säilyttämisestä tulee tuskallistakin ponnistelua; tuo ilmiö on huomattavissa niistä, jotka ovat saaneet vaurautta; harvoin heille se alituinen pörssikurssien vahtaaminen on jotain paratiisillista herkkua.
Aadam oli kaikesta tästä rasitteesta vapaa. Jumala oli luonut hänen ympärilleen olosuhteet, jotka eivät edellyttäneet häneltä samankaltaista hermojen venytystä kuin syntisen maailman alaisuudessa selvitymistä yrittävät joutuvat kokemaan. Se on ero - meidän ja ensimmäisen ihmisen välillä. Aadamin hyvinvoinnin takia kukaan ei joutunut kärsimään, eikä kukaan myöskään joutunut "jäädyttämään sydäntään" kapitalistisen kirjanpidon toiminnassa.
Eihän mulla mitään mammonaakaan ole jota pitäisi säilytellä ja pelätä sen häviämistä. Ei siis tarvitse senkään eteen ponnistella.
Parasta kuitenkin on, ettei tarvitse palvella ja palvoa mitään jumalaa, ei edes sadistista Raamatun Jumalaa.
Katsos,
on sinulla oltava jonkun varoista lähtevää euro-hyvinvointia - tai, jos olet ns. kolmannen sektorin varassa, ja et asu missään (ja tietokoneesi on kirjaston),niin silloinkin - noissa vimeksimaintuissakin mahdollisuuksissa - on raha se kaiken tarjoaja (ovathan avustusorganisaatioiden ylijäämätkin olleet tuotantoyhtiöiden liikevaihtopanostusta, mutta sillä kohdin on tapahtunut sekaannusta, ja tuon, sinänsä huonon asian takia, se on - vanhan, mutta syömäkelpoisen ruoan tarjolla-olo - vastaanottajalle koitunut kuitenkin siunaukseksi). No niin. Aadam oli viljelijä, mutta hän ei ollut kapitalistisen idean vanki. "Viljeleminen ja vaaliminen" tietysti oli sinällänsä työskentelyä - mutta, kun puhun työnteosta, niin tarkoitan orjuuttavan työn tekemistä voitonhakuisessa kapitali-kytkennössä - en varsinaisesti pidä yleensä reipasta(kaan) työ- toimintaa jotenkin kauheana asiana - kyllä me sitä kaipaamme - ja tärkeää on myös meille olla hyödyllisiä - mutta historia osoittaa, että, vaikka jotkut kristityt opettajat näkevät "ettei työn tekeminen ketään tapa", niin eihän se ole totta - koska liialliseen työrasitukseen on kuollut paljon ihmisiä - varsinkin aikaisemmin, kun tekniikka ei palvellut keventävänä apurina työntekijää.
Mutta, nähkäämme, nyt tämä asian ydin: Aadam ei ollut puristettu hirveään suoritusvelvoitteeseen sillä tavalla, että häntä Taivaallinen Isä olisi nöyryyttänyt ja kohdellut julmasti pahimman "tuotanto-valvojan" tavoin - vaan isällinen ymmärrys ylhäältä hiveli Aadamin hermostoa hänen laittaessa vaikka siementä maahan, tai kohentaessa värikkäiden kukkiensa ulko-asua. Ei se tuolainen revi ihmistä - kun sen rauhassa saa tehdä. Silti se - toiminta - vaalii ja valvoo alempiakin olentoja siinä samalla. Se oli se tasapaino, mikä syntiinlankeemuksessa kadotettiin. Mutta tuo harmonia on saavutettavissa vielä takaisin. Ja se saavutetaan - kyllä niin.
Eikös Adamikin asunut Jumalan mailla, ei omillaan. Minä voin asua myös paratiisissa jonkun toisen talossa. Mitä eroa?
Ei mulla ole mitään suoritusvelvoitteita, Adamilla oli: hänen piti palvoa Jumalaa. Minun ei tarvitse palvoa ketän.
Ja mikä tärkeintä: saan syödä ja juoda kotonani ihan mitä haluan ilman että minut karkotettaisiin kotoani tai että kukaan vakoilisi tekemisiäni. Olen siis oikeasti paljon vapaampi kuin Adam. Adamhan asui oikeastaan vankilassa (sielläkään ei tarvitse tehdä mitään ja ruokahuolto pelaa, mutta kokoajan on joku "ylempi kyttäämässä").