Kielibarometri 2012-tutkimuksen mukaan palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on suhteellisen hyvä kaupungeissa, joissa kielivähemmistön osuus on vähintään 25 %. Vantaalla ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus (2,7%) ja myös maantieteellinen jakautuminen asettavat haasteita kaupungin ruotsinkielisen toiminnan ja palveluiden suunnittelulle, kun tarve ja kysyntä näille vaihtelevat.
Ruotsinkielisten palveluiden taso on ruotsinkielisten asukkaiden mukaan pysynyt viime vuosina ennallaan. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutetuissa asukaskyselyssä vähintään puolet vastaajista on arvioinut saa- vansa palvelua ruotsiksi harvoin tai ei koskaan. (Osaavat suomea erinomaisesti). Kielibarometri-tutkimusten avoimissa vastauksissa korostui ruotsinkielisten tapa käyttää tämän vuoksi suomen kieltä asioidessaan kaupungin viranomaisten kanssa. Näi- den tulosten ja myös ruotsinkielisiltä asukkailta saadun muun palautteen perusteella kaupungin kaksikieli- syyden tukemiselle näyttää olevan selkeä tarve (lisävaroja valtion budjetista?).
Ruotsinkielisten palveluiden taso on ruotsinkielisten asukkaiden mukaan pysynyt viime vuosina ennallaan. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutetuissa asukaskyselyssä vähintään puolet vastaajista on arvioinut saa- vansa palvelua ruotsiksi harvoin tai ei koskaan. (Osaavat suomea erinomaisesti). Kielibarometri-tutkimusten avoimissa vastauksissa korostui ruotsinkielisten tapa käyttää tämän vuoksi suomen kieltä asioidessaan kaupungin viranomaisten kanssa. Näi- den tulosten ja myös ruotsinkielisiltä asukkailta saadun muun palautteen perusteella kaupungin kaksikieli- syyden tukemiselle näyttää olevan selkeä tarve (lisävaroja valtion budjetista?).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen vantaalainen ja tiedän hyvin kielitodellisuuden täällä. Vantaan "ruotsinkieliset" ovat kaikki täysin kaksikielisiä. LISÄKSI suuri osa heistä on enemmän suomenkielistä kuin ruotsinkielistä. Se tulee hyvin ilmi "surujemme" käyttämässä sekakielessä, jossa vaikeat sanat korvataan suomenkielisillä vastineilla.
Eräs kaupungin virkailija nousi kapinaan ja tuomitsi ruotsinkielisten palveluiden ylimitoituksen verrattuna muiden kielisin palveluihin. Ruostinkielisiä palveluita tarjotaan, vaikka niille ei ole kysyntää. Muunkielisiä palveluja ei tarjota, vaikka niille olisi kysyntää.
Tämähän on tätä arkitodellisuuta svekokratiasamme...
Perkele sentään mitä touhua.
Vantaan kaksikielisyys on järjen köyhyyden huipentuma. Se, että suomalaiset alentuvat sietämään sen, kilpailee myös samasta tittelistä.
Jossain vuosia sitten tutkimuksessa Vantaan ruotsinkielisistä 7,5% oli sitä mieltä että panostetaan liian vähän ruotsinkieliseen palveluun kun taas 60% sanoi olevansa tyytyväisiä. Lopuilla ei ollut mielipidettä.
Ja kun surut ovat "tyytyväisiä" kielipalveluihinsa, tarkoittaa se tunnetusti sitä, että ne ovat ylimitoitetut!
Vantaasta tehtävä vain suomenkielinen.
Sitähän se suurimmalta osalta onkin, noin käytännössä.
Kuinka monta % Vantaan virastojen työvoimasta on suruja? Ylessä väitetään suruja olevan n. 60% työvoimasta!
Eiköhän valtion ja kunnan viroissa jokseenkin samansuuntainen prosentti kun toi virkamiesruotsi lainsäädäntö on mitä on.
Eihän ruotsia käytännön työssä tarvii kuin murto-osa, olikos nyt sisäministeriössä 6% virkamiehistä jotka käytti viikottain/päivittäin ruotsinkieltä ja loput noin kerran vuodessa:-)
Virkamiesruotsi on surujen työllistäjä numero 1, sen jälkeen kaiketi tulee ammattitaito.
Vantaalla asuu enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä ihmisiä. Ainoastaan ruotsinkielisillä on palveluja omalla kielellä.