Onko vaikea elämä vai ei- en osaa suhteuttaa

Lapsuus 1-12v. Kuuntelin vanhempieni jatkuvaa riitelemistä, huutoa ja tappouhkauksia ja tappelua (fyysinen pahoinpitely). Sain jo 6v. ensimmäisen syvän masennukseni tämän johdosta. Minuakin pahoinpideltiin monella tapaa tuon 12v ajan. Sain ensipsykoosini 9-vuotiaana vanhempieni jatkuvan riitelyn takia- en yksinkertaisesti jaksanut enää. Sisareni kuoli ollessaan 5-vuotias.
Äitini melkein kuoli perheväkivallan takia. Olin valmis tekemään itsemurhan. Yritinkin sitä, hirttäytymällä.

Vanhempani erosivat.

12v. menin uuteen kouluun ja koska olin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä niin olin helppo kohde kiusaajille ja sain turpaani n. joka toinen päivä 2 vuoden ajan luokkani pojilta.

Sitten menin yläasteelle ja päätin että minusta tulee kaunis ettei minua enää kiusattisi ja aloin laihduttaa. Sairastuin anoreksiaan. Sairastin vakavan anoreksian kaksi vuotta. Sain sydänkohtauksia.

Aloitin myös runkkaamaan sairaalle pornolle joka päivä koulun jälkeen siis eristäydyin huoneeseeni ja harrastin tätä n. 4 vuotta.

Paranin anoreksiasta. Masennus uusiutui. Menin lukioon ja pärjäsin siellä erinomaisesti.

Pääsin lukiosta, menin yliopistoon. Yliopistolla suoriudun hyvin.

Sain ensimmäisen työpaikkani ja menetin sen.
Menin vuodeksi au-pair hommiin ja siellä vanhempi äijä heti vokotteli minua ja sain siitä syyt niskoilleni koska perhe oli ns. korkeampaan sosiaaliluokkaan kuuluva ja minä olin heidän mielestään ruma ja huonompi. Lapsetkin hyppivät silmilleni koska olin heidän mielestään "lihava ämmä."


Tulevaisuus: Todennäk. n tule saamaan omia lapsia, koska olen pilannut hedelmällisyyteni. Seksiä en halua koskaan.