Kirjoitan omasta kokemuksen koherenssista tilastojen suhteen.
Olen muuttanut saman kunnan alueella 3 kertaa (1993, 2008 ja 2015). Kunnan asukasluku on vähentynyt tuona aikana noin 3000 tuhatta asukasta, koska he ovat muuttaneet lähinnä kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle.
En ymmärrä, miten työmäärä voi asuntotoimen osalta tällaisessa tilanteessa lisääntyä. Näissä muutoissa oli kolme eri vaihetta eri työntekijäkokoonpanolla:
1. Muutto 1993. Kunnan asunnot suoraan kunnan omistuksessa ja asuntotoimea hoiti asuntosihteeri / isännöitsijä ja toimistotyöntekijä. Yhteensä 2 työntekijää.
2. Muutto 2008. Kunnan asuntotoimi oli yhtiöitetty leikkiosakeyhtöksi (ainoa osakas osakkeenomistajana oli kunta) ja tuolloin osoittautui, että asuntotoimeen oli palkattu asuntosihteeri / isännöitsijän lisäksi tekninen isännöitsijä ja toinen toimistotyöntekijä. Yhteensä 4 työntekijää.
3. Muutto 2015. Kävi ilmi, että kunta oli päättänyt, että osakeyhtiöllä pitää olla toimitusjohtaja. Kunta palkkasi uutena työntekijänä toimitusjohtajan johtamaan vuokra-asunto-osakeyhtiötä. Yhteensä 5 työntekijää ja kaikilla lisäksi asikasvastaanotto uudessa "asunto-osakeyhtiössä" vain 2 kertaa viikossa 3 tuntia. Muina aikoina huoneet ovat todella tyhjät, joten mitä he tekevät ja missä, koska saavat kuitenkin kunnalta kiinteätä kuukausipalkkaa?
Kun asukasmäärä laskee voimakkaasti, niin en ymmärrä, miten asuntotoimen hallinnollinen hoito voi kasvaa 2:sta 5:teen eli reippaasti yli kaksinkertaistua?
Toisaalta tämä on osittain linjassa kunnan virkojen lisääntymisen kanssa, koska vuodesta 1980 - 2013 kunnan virkoja tuli noin 40% lisää.
Tässä mielessä Sipilällä on ihan oikeat otteet, mutta täysin riittämättömät. Työajan pidentämisen sijaan on yksinkertaisempaa irtisanoa julkishallinnon tarpeettomat työntekijät. Omassa kunnassani pärjättäisiin loistavasti vuoden 1993 tilanteessa, mutta kunnanvaltuusto ja kunnahallitus ovat tämän tehneet vastoin kunnan asukkaiden tahtoa riippumatta asukkaiden tai kunnanvaltuuston / hallituksen puoluekannasta eri vaiheissa.
Olen muuttanut saman kunnan alueella 3 kertaa (1993, 2008 ja 2015). Kunnan asukasluku on vähentynyt tuona aikana noin 3000 tuhatta asukasta, koska he ovat muuttaneet lähinnä kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle.
En ymmärrä, miten työmäärä voi asuntotoimen osalta tällaisessa tilanteessa lisääntyä. Näissä muutoissa oli kolme eri vaihetta eri työntekijäkokoonpanolla:
1. Muutto 1993. Kunnan asunnot suoraan kunnan omistuksessa ja asuntotoimea hoiti asuntosihteeri / isännöitsijä ja toimistotyöntekijä. Yhteensä 2 työntekijää.
2. Muutto 2008. Kunnan asuntotoimi oli yhtiöitetty leikkiosakeyhtöksi (ainoa osakas osakkeenomistajana oli kunta) ja tuolloin osoittautui, että asuntotoimeen oli palkattu asuntosihteeri / isännöitsijän lisäksi tekninen isännöitsijä ja toinen toimistotyöntekijä. Yhteensä 4 työntekijää.
3. Muutto 2015. Kävi ilmi, että kunta oli päättänyt, että osakeyhtiöllä pitää olla toimitusjohtaja. Kunta palkkasi uutena työntekijänä toimitusjohtajan johtamaan vuokra-asunto-osakeyhtiötä. Yhteensä 5 työntekijää ja kaikilla lisäksi asikasvastaanotto uudessa "asunto-osakeyhtiössä" vain 2 kertaa viikossa 3 tuntia. Muina aikoina huoneet ovat todella tyhjät, joten mitä he tekevät ja missä, koska saavat kuitenkin kunnalta kiinteätä kuukausipalkkaa?
Kun asukasmäärä laskee voimakkaasti, niin en ymmärrä, miten asuntotoimen hallinnollinen hoito voi kasvaa 2:sta 5:teen eli reippaasti yli kaksinkertaistua?
Toisaalta tämä on osittain linjassa kunnan virkojen lisääntymisen kanssa, koska vuodesta 1980 - 2013 kunnan virkoja tuli noin 40% lisää.
Tässä mielessä Sipilällä on ihan oikeat otteet, mutta täysin riittämättömät. Työajan pidentämisen sijaan on yksinkertaisempaa irtisanoa julkishallinnon tarpeettomat työntekijät. Omassa kunnassani pärjättäisiin loistavasti vuoden 1993 tilanteessa, mutta kunnanvaltuusto ja kunnahallitus ovat tämän tehneet vastoin kunnan asukkaiden tahtoa riippumatta asukkaiden tai kunnanvaltuuston / hallituksen puoluekannasta eri vaiheissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Korjaus edelliseen: Asukasmäärä on laskenut vain noin 1600, mutta laskenut kuitenkin niin paljon, että, että neljästä alkuperäisistä kunnan vuokra-kerrostalosta on asukkaat häädetty muualla oleviin tyhjiin huoistoihin ja nämä kerrostalot ovat kirjaimellisesti kylmillään. Jos ulkona on -20 C niin niissä kerrostaloissa on sisällä myös -20 C. Peruslämpöä ei jätetty päälle, vaikka se olisi ollut mahdollista. Kerrostalot olivat ennen tyhjennystä hyvin hoidetun asuntotoimen ja asukkaiden ansiosta melko hyvässä kunnossa ja täysin asumiskelpoisia. Ymmärrän sen, että jos kunnassa asukkaat vähenevät esimerkiksi työttömyyden takia, mutta sitä en ymmärrä, miksi asukkaiden vähentyessä pitää palkata asuntotoimeen lisää väkeä? Aikoinaan yksi asuntosihteeri / isännöitsijä ja toimistotyöntekijä hoitivat koko homman suoraviivaisesti ja tehokkaasti (asiakasvastaanotto joka arkipäivä virka-aikana), mutta nyt tilalla on 5 työntekijää ja asiakasvastaanotto viikossa kahtena päivänä 6 tuntia.