Onko sellaista? Tai patriarkaattia? Georgia? Bulgaria?
Ei-ekumeeninen paikalliskirkko?
Llklkllllllluiiooooottr
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Alkuperäisestä Konstantinopolin patriarkaatista omiksi autokefalisiksi kirkoiksi ovat aikojen kuluessa eronneet:
Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti (1589)
Kreikan ortodoksinen kirkko (1850)
Serbian patriarkaatti (1879)
Romanian patriarkaatti (1885)
Puolan ortodoksinen kirkko (1924 / 1948)
Bulgarian patriarkaatti (1945)
Albanian autokefalinen ortodoksinen kirkko (1937)
Tšekin ja Slovakian ortodoksinen kirkko (1959 / 1998)
Bulgarian ortodoksinen kirkko - Bulgarian patriarkaatti on yksi ortodoksisen kirkon autokefalisista paikalliskirkoista. Se toimii lähinnä Bulgariassa ja siihen kuuluu noin kahdeksan miljoonaa henkeä.
Kirkon johdossa on vuodesta 2013 Sofian Metropoliitta ja Bulgarian patriarkka Neofit. Häntä edelsi vuosina 1971-2012 patriarkka Maksim.
Historiallisesti Bulgarian patriarkaatti on yksi viidestä niin sanotusta uudesta patriarkaatista, jotka ovat ajan myötä eronneet niin sanotuista vanhoista patriarkaateista (Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem). Konstantinopoli tunnusti Bulgarian kirkon autokefalisena patriarkaattina ensimmäisen kerran jo vuonna 927, mutta se on välillä menettänyt itsenäisen asemansa.
Tottakai!
Sinä Jumala ja mielisairaalan yksiö.
Ottaen huomioon harhaoppisen ja katolisen opetuksen saaneen patriarkkamme joka työskentelee CIA:n taskuun ja ampuu koko ajan omaan nilkkaansa alaisuudessansa olevien paikallisseurakuntien kurmottamisessa, Pariisin ja New Yorkin seminaarien alennustilan ja kuolonkorinan, en ihmettele kysymystäsi. Valitettavasti pelkään pahoin että todellista ortodoksiaa ilman ekumenia-harhaopin vaikutusta ei liene enää missään, sillä athoksen veljetkin ovat EP:n alla, vaikka tietävät tilanteen varsin hyvin. Pelkäävät vain esphigmenoun kohtaloa...
Eikös kristinusko nimenomaan julistaudu universaaliksi sanomassaan ja raamatussa?
Ei raamatussa ole mitään eri uskontokuntia puhutaan vain hengellisistä ihmisistä.Kaikki uskontokunnat ovat myöhempien aikojen ihmiskeksintöjä ja lisäyksiä.
Jos raamattua luetaan niin kyllä siellä vain se ekumenia monessakin kohtaa tulee esille nimenomaan lähimmäisen rakastamisena.Sitävastoin tuomitseminen luetaan synniksi.
Tämä ekumeniaviha on yliopistoissa aivonsa hapattaneiden teologien eli fariseusten ongelma.Se onkin jännää miten he raamattua lukevat ja uskonnon ymmärtävät, luulisi kirjoja kahlaavan näkevän nenäänsä pidemmälle ja huomaavan mistä hengellisyydessä on kyse.
Ehkä he on aivopestyjä tai heitä ajaakin maalliset tarpeet ja hyväksytyksi tuleminen tai kunnianhimo.
Tosi ortodoksi näkee vihollisen juonien läpi ja tässä, kuten muussakin tapauksessa Diaballein on nimensä mukainen, hajota ja hallitse. Ensin kertoo kuinka Jumala on lempeä, rakastava ja anteeksiantava ja kun toinen on mennyt paulaan kertookin Hänen olevan, julma, tuomitseva ja kostonhimoinen. Ekumenia nimistä kaikkien harhaoppisen äitiä kuvastaa hyvin antikristuksen luonne, toinen kirkko, toinen evankeliumi, toinen Kristus, toiset sakramentit. Kaikki vierasta ja kauhistus tosi Kirkolle. Jumala aina yhdistää ja kokoaa MUTTA ja tämä isolla!! vanhurskaudessa, pyhyydessä ja totuudessa, vihollinen aina pirstoo, erottaa, jakaa JA TUHOAA! Valheiden isä on ekumenisminkin takana, mutta hänen valkeutensa sokaisee vain uskottoman.
Ekumenia harhaopin ydin on 180 astetta Kirkkoa vastaan, sillä se lähtee paholaisen viljelemättä ajatuksesta ettei totuutta ole vain yhdellä kirkolla. Oksateoria-ja näkymätön kirkko harhaopit ovat vain seurausta ja yritystä todistaa mustaa valkeaksi.
"todellista ortodoksiaa ilman ekumenia-harhaopin vaikutusta ei liene enää missään"
Kaikki tiet vievät Moskovaan... Siellä istuvat patriarkka ja caesar, siellä nämä rakentavat yhdessä uutta bysanttilaista kirkon ja valtion sinfoniaa. Moskovassa toimitaan oikeassa uskossa, ekumeniasta erossa, sekularismista vapaana, linnakkeena tämän ajan sekavuutta ja luopumusta vastaan.
Moskova on ainakin Sergeinismin vallassa edelleenkin, mutta kyllä Venäjältä oikeata uskoakin löytyy, useimmiten vainottuna ja katakombeissa. Niinkuin kristittyjä on aina löytynyt, sillä maailma vihaa meitä sillä se on perkeleen vallassa. Eikä Venäjällä ole ortodoksisesti voideltua keisaria, putinista kyllä voisi sellaisen tehdäkin.
Ja taas sam tyyppi täällä!
MITEN SINÄ JAKSAT RIEHUA TÄÄLLÄ?
Vuodesta vuoteen, monta kertaa päivässä?
" Siellä istuvat patriarkka ja caesar, siellä nämä rakentavat yhdessä uutta bysanttilaista kirkon ja valtion sinfoniaa. "
Ortodoksi joka on Jeesuksen oma, odottaa uutta Jerusalemia jossa Jeesus on kuninkaana.
Evankeliumi Johannes mukaan 10
1. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
2. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
3. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
4. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
5. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
6. Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
7. Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
8. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
9. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
10. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
11. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
12. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
13. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.
14. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
15. niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
16. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
17. Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
18. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
19. Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.
20. Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"
21. Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"
22. Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
23. Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
24. Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."
25. Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
26. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.
27. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
28. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
29. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
30. Minä ja Isä olemme yhtä."
31. Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.
32. Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"
33. Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".
34. Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
35. Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin -
36. niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?
37. Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
38. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
39. Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.
40. Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.
41. Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".
42. Ja monet siellä uskoivat häneen.
En kyllä tajua miksi ihmeessä Kreikka on joskus eronnut Konstantinopolin patriarkaatista? Varmaan kyseessä on jokin historiallinen mullistus. Hullulta päätös kuitenkin tuntuu, kun karttaa katsoo.
Kirkko julistautui autokefaliseksi poliittisella päätöksellä, sillä turkkilaisten pelättiin voivan vaikuttaa Kreikkaan osmanivallan alle jääneen patriarkaatin kautta. Konstantinopolin patriarkaatti myönsi autokefalian vuonna 1850.
Itsenäinen Kreikka on jatkanut Bysantin perinteitä siinä, että kirkon ja valtion suhde on ollut tiivis. Valtio on esiintynyt kirkon ja ortodoksisen perinteen suojelijana ja kirkko puolestaan on myötäillyt politiikkaa. Kirkon käytännössä virallinen asema näkyy monin tavoin. Esimerkiksi Kreikan presidentin tulee kuulua kirkkoon ja hän vannoo virkavalansa kirkollisten menojen mukaan. Myös monet johtoasemat puolustusvoimissa, oikeuslaitoksessa sekä koululaitoksessa on de facto rajattu kirkon jäsenille.
Kreikan ja Kreikan kirkon liput rinnakkain — yleinen näky kreikkalaisen kirkon edustalla.
Kirkko saa valtiolta taloudellista tukea, joka on sille tärkeää. Valtio myös maksaa papiston palkat ja tukee teologista koulutusta. Julkisissa kouluissa uskonnonopetus on pakollista kirkkoon kuuluville lapsille ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. Kirkollisia asioita hoitaa opetus- ja uskonnollisten asioiden ministeriö.
Kirko voi suuren valtansa avulla vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon. Se voi hidastaa sosiaalisia uudistuksia, jotka heikentäisivät kirkon asemaa tai ortodoksisuuden ja kreikkalaisuuden kytköstä toisiinsa. Kirkon vahva asema aiheuttaa silloin tällöin ongelmia käytännössä toteutuvan uskonnonvapauden kannalta. Muun muassa Euroopan unioni on arvostellut tähän liittyviä epäkohtia.
Kirkko on Kreikassa edelleen merkittävä toimija, jolla on paljon vaikutusvaltaa. Kirkon ja kansan läheinen yhteys on säilynyt erityisesti maaseudulla. Koska hiippakunnat ovat pienikokoisia, piispoilla on läheinen yhteys kansaan. Kylissä papit ovat kreikkalaisten perinteiden arvostettuja säilyttäjiä. Kirkolliset juhlat (kuten pääsiäinen ja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivä) ovat suuria kansanjuhlia. Kirkossa käy säännöllisesti arviolta 20–25 prosenttia väestöstä. Varsinkin maaseudulla uskontoon kytkeytyy joskus taikauskoa ja pakanallista perää olevia uskomuksia.
Kaupungeissa kirkossakäynti on kuitenkin vähentynyt. 1980-luvulta lähtien myös pappeuden sosiaalinen arvostus on vähentynyt ja pappeus on menettänyt suosiotaan teologian opiskelijoiden keskuudessa opettajan ammatin kustannuksella.
Myös kirkon yhteys valtioon alkoi heikentyä 1980-luvulla vasemmistolaisten hallitusten myötä. Andreas Papandreun hallitus, jota johti sosialistinen PASOK-puolue, otti tehtäväkseen kreikkalaisen yhteiskunnan uudistamisen, ja tähän kuului myös kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. Kirkko luonnollisesti vastusti uudistusta. Konservatiivinen Uusi demokratia -puolue kääntyi vastustamaan voimakkaasti PASOK:in uudistuksia ja samalla kirkon ja valtion erottamista.
PASOK:in läpi saamista uudistuksista merkittävimpiin kuului siviilivihkimisen kirjaaminen lakiin vuonna 1983. Siihen saakka avioliitto oli mahdollista ainoastaan kirkollisen vihkimisen kautta. Alun perin tavoitteena oli tehdä siviilivihkimisestä ainoa lain tunnistama muoto, jolloin kirkollinen vihkiminen olisi jäänyt vapaaehtoiseksi seremoniaksi sen haluaville. Lopputuloksena lakiin kirjattiin mahdollisuus sekä kirkolliseen että siviilivihkimiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_ortodoksinen_kirkko