Opintotukia ei ollut. Asuntotukia ei ollut. Opiskelija ei saanut lainaa ilman takauksia. Ei ollut vuorotteluvapaita, ei pekkaspäiviä. Ei lomaltapaluurahoja. Ei pitkiä kesälomia. Jne jne. ei korvauksia työmatkoista, ei vieraalla paikakkunnalla työstä yöpymiskorvauksia.
Työt olivat pääosin ruumiillisia. Illat ja viikonloput rakennettiin omakotitaloja tai kuokittiin kasvimaita, paitsi ne jotka ryyppäsivät rahansa. Rakennettiin Suomi, jotta lullukat, joiden puolesta sodat kestettiin, pääsisivät mankumaan pienistäkin etujen vähennyksistä, joilla kestämättömäksi vasemmiston neuvostoselkänojalla ajama holhousvaltio saataisi rahoitetuksi. On tämä kunnotonta ja vetelää porukkaa! Ansaitseekö tämä sakki hyvää tulevaisuutta?
Työt olivat pääosin ruumiillisia. Illat ja viikonloput rakennettiin omakotitaloja tai kuokittiin kasvimaita, paitsi ne jotka ryyppäsivät rahansa. Rakennettiin Suomi, jotta lullukat, joiden puolesta sodat kestettiin, pääsisivät mankumaan pienistäkin etujen vähennyksistä, joilla kestämättömäksi vasemmiston neuvostoselkänojalla ajama holhousvaltio saataisi rahoitetuksi. On tämä kunnotonta ja vetelää porukkaa! Ansaitseekö tämä sakki hyvää tulevaisuutta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ollut sisävessoja, ei vesijohtoja, ei sähköä, ei kännyköitä, ei tietokoneita, ei kauhakuormaajia, ei maatalouden monitoimikoneita, ei astianpesukoneita, ei ruohonleikkureita, ei maataloustukia; kuuskytluvulla lehmä elätti emäntänsä perheineen, nyt ei saada elätettyä lehmääkään ilman tukia.
Pitää palata taaksepäin vaikka vuoteen 1850, silloin taas ei osattu luke, ei laskea, nähtiin nälkää kylmissä torpissa ja elämä oli kurjaa...
Niin se vaan elämä menee eteenpäin vai pitäisikö palata kuusikymmentäluvulle? Aika kultaa muistot, moni ei kuitenkaan palaisi ajassa taaksepäin.
Voidaan lopettaa kaikki tuet, myös maatalouden toimeentulotuki, niin kaikki saa tulla omillaan toimeen.
"moni ei kuitenkaan palaisi ajassa taaksepäin."
Päinvastoin, moni palaisi.
Nuoruusaika oli ihanaa. Ottaisin sen takaisin, köyhyydenkin.
Parasta aikaa elämässä.
Kotona ei ollut köyhää, muttei rikastakaan. Aina jonkun markan sai, me poikasetkin, jostain työstä.
Mopoon oli raha, mutta bensaan raha teki tiukkaa.
Työtä tehtiin heti kun kynnelle kykeni 11-12 v >.
Oli käpyjen keruuta, marjojen..pöllien parkkaamista, kaupassa apulaisena..ja sellaista. Kotona maanviljelyksen apuna paljon.
kyllä silloinkin, jokayritti ja teki työtä pitkääpäivää, pärjäsi.
Se jäänyt päälle, eipä koskaan ole tarvinnyt työkkärin ovea avata.
Nyt naukuvat kalskeat oriit, ihan pienestä.
50-60-luvulla oli yritysjohtajia jotka antoivat köyhille töitä vaikka aina ei niin tärkeää olisi ollut työvoimaa lisätä. Tehtaat rahoittivat työntekijöille tarkoitettuja asuntoja. Ei jokaisena vuonna tarvinnut tuloksen kasvaa, oli hyviä ja huonoja vuosia. Ei huonoina vuosina työntekijöitä laitettu kilometritehtaalle, he olivat vakituisia työntekijötä. Ei eletty voittoamaksimoivaa kvarttaalitaloutta.
Eikä radiossa soitettu juurikaan vieraskielistä musiikkia. Jos vaikkapa joku englantilainen yhtye teki menestyskappaleen, se käännettiin oitis suomeksi suomalaisen artistin esitettäväksi. Esimerkiksi Juha Vainio käänsi The Beatlesin kappaleen Yellow Submarin suomeksi nimellä Keltainen jäänsärkijä. Sen esitti Simo Salminen ja Spede Pasanen. Hyvä kappale siitä tulikin. Yleisradio laittoi kuitenkin Keltaisen jäänsärkijän soittokieltoon jäänmurtajalakon ajaksi.
Nyt ollaan olevinaan niin ulkomaalaista, että suomalaiset tekevät omatkin kappaleensa enimmäkseen englanniksi. Virkistävänä poikkeuksena kuitenkin muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivät.