Toisaalta hirveä sanoa,mutta vihreet ovat tämän paskan kannattajia.
Jos ihminen erilaisten tukien varassa opiskelee miltei 30.vuotiaaksi saakka,mikä on se "työura".Koulutettu työtön kenties hirveellä velalla kannustettuna.
Siitä olen varmaan monen kanssa eri mieltä,mutta työelämä,jos tässä paskamaassa on siihen enää mahdollisuuksia,tulisi nostaa Suomen.
Hallitus lienee siinä oikeassa,että tästä leikataan
Mikä on yhteiskunnalle parempi?Saada nuori työelämään,kuin antaa yliopiskella?
Tosin,työpaikat?
Jos ihminen erilaisten tukien varassa opiskelee miltei 30.vuotiaaksi saakka,mikä on se "työura".Koulutettu työtön kenties hirveellä velalla kannustettuna.
Siitä olen varmaan monen kanssa eri mieltä,mutta työelämä,jos tässä paskamaassa on siihen enää mahdollisuuksia,tulisi nostaa Suomen.
Hallitus lienee siinä oikeassa,että tästä leikataan
Mikä on yhteiskunnalle parempi?Saada nuori työelämään,kuin antaa yliopiskella?
Tosin,työpaikat?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Opiskellahan voi muullakin tavalla kuin jossakin koululaitoksessa (ja jotkuthan oppivat oma-aloitteisesti ja omin ehdoin huomattavasti paremmin), kunhan kuin sienestäjä tietää ne myrkyttömät lähteet. Mutta se nurja puoli siinä on, että Suomessa koko juttu on ylibyrokratisoitu... hankala päästä minnekään, kun missä tahansa kysytään jotakin papereita.
Ja työttömyys nyt kukoistaa muutenkin.
Suomalainen asenne, että omia unelmia ei kannata jahdata ja että suomalainen on tehty harmaaksi rotaksi oravanpyörään, on sekin omiaan tuomaan alas motivaatiota.
Suomalainen koulutus rakenne on liian vanhanaikainen ja raskas, täällä tuijjotetaan edeleenkin koulutus pisteitä ja pidetään ylipitkiä lukuvapaita jotta saadaan koulutuspisteet täyteen ja kurssitunnit kulutettua jotenkin johonkin. Pitäisi ruveta täsmäkouluttamaan ihmisiä aloille jossa niitä tarvitaan, ei ole mitää järkeä että esim ihminen joka haluaisi työskennellä esim sairaan kuljettajana niin pitää käydä koulua 3vuotta ja saada opinto pisteet täyteen hoivaamalla vanhuksia, tai olla töissä päiväkodissa kun se ei liity mitenkää sairaan kuljetus työhön, täsmäkouluttamalla riittäisi hyvin puoli vuotta koulua ja sitten hetki työharjottelua ja töihin. On monia aloja joita tuollainen koulutusmalli toimisi.
Pakkoruotsista nyt puhumattakaan. Ellei aio mennä töihin Ruotsiin niin Suomessa ei kieleen kovin usein törmää.
Ja samaa mieltä täsmäkoulutuksen kannalta.
Näemmä persujen turinoita. Työelämä se meillä on jämähtänyt, työelämässä ei opi yhtikäs mitään. Maansiirtoyrittäjän osaaminenon lähinnä takapuolen kaivelua, kirvesmies opettaa kuinka homepytinki pystytetään jne. Siksi tekijät tuodaan muualta.
Asiassa on vinha perä. Yliopisto-opiskelijoista noin kolmasosa on väärässä paikassa. Heillä ei ole motivaatiota. Heidän aikansa kuluu ryyppäämiseen.
Yliopistojen pitäisi olla joustavampia esimerkiksi opiskelijoiden siirtymisessä toiseen yliopistoon. Massaluento-opetus on myös tehotonta. Yliopistot saavat rahaa sen mukaan paljonko opiskelijoita valmistuu. Silloin määrä tulee laatua tärkeämmäksi. Seurauksena on mm. työttömien tohtoreiden tulva.
Lukiokoulutusta pitäisi vähentää ja ammattiopintoja tehostaa. Osalla nuorista ei ole mitään mielenkiintoa oppitunneilla istumiseen. Heille pitäisi järjestää enemmän oppisopimuskoulutusta. Tekemällä oppii parhaiten. Mutta SAK on tukkunut tämän polun vaatimalla, että opilaille pitäisi maksaa melkein täytt'ä ammattimiehen palkkaa.
Hyvä kirjoitus "äreäÄijällä" !
no joo, mutta melkein, elikä about 80% tessin minimistä, palkat lienevät siellä 1200 paikkeilla kuussa. työnantajalle maksetaan koulutusrahaa, kuin myös työllistämistukea mikäli oppisopimuksessa oleva on ollut aiemmin työtön. työttömän kohdalla nettokulut työnantajalle ovat muutaman satasen kuussa. Onhan se tietysti ay "jarru" kun ei sitä nuorta täysin ilmaiseksi orjaksi saa, kuten 9 euron ihmistä. Ymmärrän tuosta alemman palkan jos nuori asuu vielä kotona, muuten en.
70-luvun lopulla tehtiin yliopistoissa ns. tutkintouudistus joka poisti alemman korkeakoulututkinnon eli kaikista aleettiin kouluttaa maistereita. Samalla maisterintutkintoon ympättiin tiedekuntiakohtaisia yleisopinoja jotka pitkittävät valmistumista. Tutkintoihin tuli myös paljon ihan keksimällä keksittyjä pakollisia kursseja. Opiskelijoiden valmistumisajat alkoivat venyä ja vanua. Myöhemmin alempi korkeakoulututkinto taas palautettiin mutta en ole sittemmin seurannut asiaa miten se sitten on toiminut.
Hyvä juttu jos amis lyhentyy kahteen vuoteen. Silloin joutava himphamppu jää pois ja voidaan keskittyä käytännön työtaidon oppimiseen.
Aloittaja on katkera persu, jolla ei ikinä ollut edellytyksiä edes AMK:iin pyrkimiseen.
Monissa muissa maissa opinnot ei kestä vuosikausia, kuten suomessa. Ei varmaankaan USAn yliopistoissa notkuta kauaa, valmistuminen tärkeää jo siksi, että siellä opiskelu maksaa paljon. Euroopan maissakin yliopistotutkinto on usein suoritettu jo 22 vuotiaana loppuun.
Meillä 30-vuotias yliopisto-opiskelija on vielä nuorisoon kuuluva, kiireetön nuokkuja.
70-luvulla jolloin itse opiskelin kaikki yrittivät valmistua mahdollisimman nopeasti ja se olikin mahdollista koska korkeakoulututkinnot eivät olleet kursseiltaan niin laajoja kuin nykyään. Toki myös se että piti ottaa opintolainaa kiri opiskelutahtia.
AMK -verkkoa on karsittava koska niitä on liikaa.
Se on lopulta aivan sama kauanko opiskellaan ja mitä varten kun ei niitä töitäkään kumminkaan ole. Uskon "yliopiskelun" olevan ihan tarkoitushakuista politiikkaa. Ennemmin ikuinen opiskelija kuin työtön, näyttää tilastot paremmalta.
Jos ei olisi yliopiskelua jossa notkua, työyä riittäisi ja uusia työ paikkoja syntyisi
Tätä juuri hain
Se on lopulta aivan sama kauanko opiskellaan ja mitä varten kun ei niitä töitäkään kumminkaan ole. Uskon "yliopiskelun" olevan ihan tarkoitushakuista politiikkaa. Ennemmin ikuinen opiskelija kuin työtön, näyttää tilastot paremmalta.
Korostaisin sanaa"mitä varten"
Työnhakijatko ne työpaikat luovat?
Nyt kuulemma tulee uudistus ettei lakkia saa kuin lukion suorittamalla.
Joten siinä menee sekin hyvä polku umpeen.
Kuulemma kaikki maahanmuuttajatkin ovat vähintään koneinsinöörejä.