Yhä edelleen monella on jokin kumma harhakäsitys siit,ä mikä oli syy itä-Karjalaisten suojelu yrityksessä 1941 – 44. Suomen ja suomensukuisten kansojen asutus suomenniemellä ja karjalassa aina Vienanmerelle asti on alkanut heti jääsuden päätyttyä. Voimme pitää itseämme alkuperäiskansana. Venäläiset ilmaantuivat historiaan Kiovan ympäristössä ja oleili 1600-1700 luvulle asti Kiovan ja Moskovan ympärillä. Eli venäläinen väestö karjalan ja kuolan aleella on pari tuhatta vuotta suomalaisasutusta nuorempaa.
Suomesta käytiin 1700 luvulle asti säännöllisesti itäkarjalan alueella kalastus ja metsästys retkillä. Venäläiset tukkivat suomalaisten metsästys ja kauppareitit, tekivät ryöstö ja tuhoretkillä Suomen alueella. Esinelöydösten perusteella voidaan päätellä, että Suomesta käytiin kauppamatkoilla syvälle itään jopa kreikkaan ja mustalle merelle. Suomalaiset, fennit, mainitaan Rooman aikaisen historioitsija Tacituksen historian teoksissa 100 luvulla. Samanaikaisista kansoista kirjoissa tunnetaan germaanit.
Kun Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa sopimuksen Baltian ja Puolan miehityksestä ja Neuvostoliiton oikeudesta hyökätä Suomeen oli kyse kaikkien suomensukuisten tuhoamisesta. Jos talvisodan hyökkäys Suomeen olisi onnistunut, olisi seurauksena ollut kansanmurha. Katynin massamurhat ja Baltian-maiden puhdistukset kertovat selvästi mitä olisi tapahtunut suomalaisille. Vaikka talvisodan aikana saavutettu torjuntavoitto johti välirauhaan ei uhka Suomen olemassa ololle minnekään poistunut. Kyse oli vain siitä, milloin Stalin aloittaisi hyökkäyksen uudelleen.
. Suomella oli omat tavoitteet: turvata oma alue, palauttaa Suomelle kuuluvat alueet Viipuri jne. sekä mahdollisuuksien mukaan suojella suomensukuisia asukkaita.
1937 Stalinin puhdistuksissa oli tapettu kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomensukuisia.
Suomella oli siis oikeutus, peruste ja mahdollisuus suojella suomalaisasutusta Itä-Karjalassa,
Jos Suomen silloisia toimia verrataan Putinin toimiin Krimillä ja Itä-ukrainassa
niin selväähän on ero todellisen suojelun tarve kansanmurhalta tai Putinin sepittämät puheet fasisteista ja niiden uhasta venäjänkielisiin.
Yhteistyö Saksan kanssa perustui yhteisen uhan torjumiseen: poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet olivat eri laiset. Mannerheim mm. kielsi hyökkäämästä Leningradiin ja katkaisemasta Myyrmannin rataa kokonaan. Suomi ei luovuttanut kansalaisiaan Saksalle, vakka Saksa esitti vaatimuksen juutalaisten luovuttamisesta. Suomen johto toimi suomalaisten edun mukaisesti, turvasi suomalaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtiollista olemassaoloa. Se, että itäkarjalan suomensukuisten auttaminen epäonnistui, on valitettavaa ennen kaikkea neuvostoliittoon jääneille ja luovutetuille suomensukuisille. Heidän ihmisoikeuksistaan ei juuri kukaan piittaa edelleenkään.
Koko Saksan kanssa tehdyn yhteistyön aikana suomalaisten ihmisoikeuksista pidettiin huolta. Kun sodan jälkeen vasemmisto halusi yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ei ihmisoikeuksilla ollut niin väliä. Suomeen rakennettiin ilmiantojärjestelmä, jolla Suomesta turvaa hakeneita saatiin vangituksi ja pakotettua takaisin Neuvostoliittoon. Myös Suomen omia kansalaisia luovutettiin lainvastaisesti Neuvostoliittoon.
Yhteistyö Saksan kanssa oli välttämättömyys Suomen olemassa olon turvaamisesi ja sitä on haluttu leimata moraalittomaksi: mutta yhteistyö Neuvostoliiton kanssa perustui moraalittomaan omien kansalaisten vainoon ja ennen kaikkea vaikenemiseen Neuvostoliiton vähemmistöjen kohtelusta.
NINEL
Suomesta käytiin 1700 luvulle asti säännöllisesti itäkarjalan alueella kalastus ja metsästys retkillä. Venäläiset tukkivat suomalaisten metsästys ja kauppareitit, tekivät ryöstö ja tuhoretkillä Suomen alueella. Esinelöydösten perusteella voidaan päätellä, että Suomesta käytiin kauppamatkoilla syvälle itään jopa kreikkaan ja mustalle merelle. Suomalaiset, fennit, mainitaan Rooman aikaisen historioitsija Tacituksen historian teoksissa 100 luvulla. Samanaikaisista kansoista kirjoissa tunnetaan germaanit.
Kun Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa sopimuksen Baltian ja Puolan miehityksestä ja Neuvostoliiton oikeudesta hyökätä Suomeen oli kyse kaikkien suomensukuisten tuhoamisesta. Jos talvisodan hyökkäys Suomeen olisi onnistunut, olisi seurauksena ollut kansanmurha. Katynin massamurhat ja Baltian-maiden puhdistukset kertovat selvästi mitä olisi tapahtunut suomalaisille. Vaikka talvisodan aikana saavutettu torjuntavoitto johti välirauhaan ei uhka Suomen olemassa ololle minnekään poistunut. Kyse oli vain siitä, milloin Stalin aloittaisi hyökkäyksen uudelleen.
. Suomella oli omat tavoitteet: turvata oma alue, palauttaa Suomelle kuuluvat alueet Viipuri jne. sekä mahdollisuuksien mukaan suojella suomensukuisia asukkaita.
1937 Stalinin puhdistuksissa oli tapettu kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomensukuisia.
Suomella oli siis oikeutus, peruste ja mahdollisuus suojella suomalaisasutusta Itä-Karjalassa,
Jos Suomen silloisia toimia verrataan Putinin toimiin Krimillä ja Itä-ukrainassa
niin selväähän on ero todellisen suojelun tarve kansanmurhalta tai Putinin sepittämät puheet fasisteista ja niiden uhasta venäjänkielisiin.
Yhteistyö Saksan kanssa perustui yhteisen uhan torjumiseen: poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet olivat eri laiset. Mannerheim mm. kielsi hyökkäämästä Leningradiin ja katkaisemasta Myyrmannin rataa kokonaan. Suomi ei luovuttanut kansalaisiaan Saksalle, vakka Saksa esitti vaatimuksen juutalaisten luovuttamisesta. Suomen johto toimi suomalaisten edun mukaisesti, turvasi suomalaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtiollista olemassaoloa. Se, että itäkarjalan suomensukuisten auttaminen epäonnistui, on valitettavaa ennen kaikkea neuvostoliittoon jääneille ja luovutetuille suomensukuisille. Heidän ihmisoikeuksistaan ei juuri kukaan piittaa edelleenkään.
Koko Saksan kanssa tehdyn yhteistyön aikana suomalaisten ihmisoikeuksista pidettiin huolta. Kun sodan jälkeen vasemmisto halusi yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ei ihmisoikeuksilla ollut niin väliä. Suomeen rakennettiin ilmiantojärjestelmä, jolla Suomesta turvaa hakeneita saatiin vangituksi ja pakotettua takaisin Neuvostoliittoon. Myös Suomen omia kansalaisia luovutettiin lainvastaisesti Neuvostoliittoon.
Yhteistyö Saksan kanssa oli välttämättömyys Suomen olemassa olon turvaamisesi ja sitä on haluttu leimata moraalittomaksi: mutta yhteistyö Neuvostoliiton kanssa perustui moraalittomaan omien kansalaisten vainoon ja ennen kaikkea vaikenemiseen Neuvostoliiton vähemmistöjen kohtelusta.
NINEL
Vastaukset 34
Vanhimmat
Suomi oli tavallaan pakotettu yhteistyöhön Saksan kanssa sen jälkeen, kun Saksa valloitti Norjan 1940. Sitä ennen Petsamo oli henkireikä länteen, koska Saksa hallitsi Itämerta. Yhteistyö Venäjän kanssa ei luonnollisesti tullut kysymykseen, koska Venäjän intresseissä oli vallata Suomi kokonaan. Ruotsin metalliteollisuus oli alistettu Saksan sotateollisuudelle.
Suomen lähisukulaisten kohtalo Venäjällä on ollut tosi surkea. Jopa Venäjälle paenneita kommunisteja vainottiin julmasti. On myös muistettava, että Amerikasta Venäjälle muuttaneet ja Suomesta paenneet punaiset olivat lähinnä rehtiä työväkeä, jotka eivät voineet etukäteen tietää, mihin kommunismi johtaa.
Suomen oli myös vältettävä rintamien vyörymistä maamme yli ja ehkä myös moneen kertaan. Puolan ja baltian kohtalo on varoittava esimerkki.
Aloituksen mainitsema "harhakäsitys" monien muiden mielikuviemme mukana istutettiin siihen Suomen kansan sivistämisen rakennelmaan, joka tuotti sodanjälkeisen ajan hengessä nykyiset sukupolvet. Istutustyötä tehtiin itsesensuurin ja Kekkoslandian ohjauksessa.
Onneksemme linjamuutos pääsi alulleen 1991 jälkeen eikä paluuta entiseen enään ole, vaikka sitä tälläkin palstalla kovasti yritetään.
Niel ja kumppanit kylvää raskasta harhaa täällä. Suomi hyökkäsi Venäjälle Suursuomihaavein Saksan fölissä. Suomi luovutti juutalaisia Saksalle ja muita. Karjalassa oli keskitysleirejä.
Neuvostoliitto aloitti Suomen siviilikohteiden pommittamisen, eli Jatkosodan aloitti Neuvostoliitto.
Suomi ei luovuttanut omia kansalaisiaan Saksalle. Karjalassa oli vankileirejä. Ja sotavankeja siirrettiin myös saksaan. On toki sotavankien joukossa juutalaisiakin ollut, mutta juutalaisuus ei olut siirron syy.
Ero vankileirin ja keskitysleirin välillä on vankien kohtelusssa ja vangitsemisen tarkoituksessa. Vankileirille eristetään vaaraksi muille olevia henkilöitä, keskitysleirille vallanpitäjille vaarallisia aikiusallisia henkilöitä. Vankileiriltä vapautetaan vangit viimeistään sodan jälkeen, keskitysleirillä on tarkoitus tuhota vangit, ei vapauttaa.
Suomessa oli keskitysleirejä Porkkalassa Neuvostoliiton "vuokraamalla" alueella ja siellä pidettiin saksalaisia vankeja orjatyövoimana.
NINEL
Miksi valehtelet täällä jatkuvasti lerppakorvat läpättäen? Suomi hyökkäsi venäjälle Saksan rinnalla 1941. Marski kehu vielä, että nyt on mahtava Saksan asevoima tukena. Suomi luovutti Saksaan jutskuja ja muita. Karjalassa oli sikamaisia keskitysleirejä. Olisko sinullekkin, vanhusapina, totuus jo aika opetella?
25.kesäkuuta puna-armeijan 500 pommikonetta aloitti pommitukset Helsinkiin, Turkuun ja Porvooseen. Joten 26. kesäkuuta Suomi oliNeuvostoliiton hykkäysen kohteena joutunut sotaan. Saksan kanssa oli sovittu, että hyökkäyksen sattuessa Saksa olisi Suomen apuna.
Saksa Oli siis Suomen tukena; Suomi ei siis hyökännyt Saksan rinnalla.
Ja Mannerheim oli oikeassa, Suomella oli oikeus Itä-karjalaan ja oan olemassa olonsa turvaamiseen. Suomi ei onnistunut suojelemaan suomensukuisia kansoja kansanmurhalta, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Suomen punikkeja moinen kiukuttaa: olihan 1918 puunakapinan tavoitteena avata raja Pietarille ja sallia sadoilletuhansille venäläisille tulo suomeen ja lakkauttaa itsenäinen valtio. Otto-Ville uusisen hanke Suomen laillisen hallinnon tuhoamiseksi epäonnistui 1939, 1948 Kommunistit yrittivät kaataa valta ja liittyä Neuvostoliittoon. 1970 luvulla 500 idiootin lista, pyrki estämään kauppapolitiikan länteen, ja ns.rauhanomaisen tien kautta pakottaa Suomi osaksi Neuvostoliittoa, Vielä 1990 vasemmisto pyrki Neuvostoliiton vastutukseen vedoten estää lähestymisen EUn kanssa jotta Suomen taloudellinen riippuvuus Neuvostoliiton taloudesta olisi sitonut Suomen vielä vuosiymmenisi Neuvostolittoon myös ulkopoliittisesti.
On tietenkin ymmärrettävää, että vasureitten omat Suomen tuhoamis hankeet ovat niin pahasti menneet mönkään, niin huonoa itsetuntoa kohennetaan levittelemällä valheita.
Nyt se varmaan tuntuu tosi ankealta kun ei voi käyttää edes hallius valtaa valheiden tukena.
NINEL
Missä olit välillä hoidossa niel? Väsäät täällä omaa satuhistoriaasi, miksi reppana. Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Venäjälle. Usko jo pahvipää. Älä höpise vasureista, nuija. Minua kiinnostaa vain totuus. >Oli se mikä tahansa. Vuosia olet syöttänyt paksuja valeitasi täällä. Lopeta jo, aidanseipäätkin naura kahelisuuttasi!
Jäikö sulla levy jauhamaan samaa raitaa, kuten yleensä tollaisilla urveloilla. Et sinä totuuksia muuksi muuta vaikka kuinka yrität. Varmasti otat putinista mallia.Sehän yrittää kirjoittaa historiankin uudestaan, omaksi edukseen.
Ette onnistu kumpikaan, hah
Ei emävaleilla historiaa muuteta. Usko jo! Harharetki, suursuomiretki ja kallis!
Jatkosota
"
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jatkosota
Osa toista maailmansotaa
Suomalaissotilaat ohittavat kaatuneita puna-armeijan sotilaita Sommeen motissa.
Suomalaissotilaat ohittavat kaatuneita puna-armeijan sotilaita Sommeen motissa.
Päivämäärä:
25. kesäkuuta 1941 –
19. syyskuuta 1944
Paikka:
Neuvostoliitto:
Itä-Karjala
Leningradin alue
Murmanskin alue
Vologdan alue
Suomi:
Lappi (Petsamo)
Pohjois-Karjala (Ilomantsi)
Uusimaa (Hanko)
Varsinais-Suomi (Dragsfjärd)
Lopputulos:
Moskovan välirauha (1944)
Vaikutukset:
Suomi epäonnistui talvisodassa menetettyjen alueiden sekä Itä-Karjalan valtaamisessa, mutta säilytti itsenäisyytensä. Liittoutuneilta poistui yksi rintama. Saksalaisjoukot oli häädettävä maasta Lapin sodassa. Rauhanteossa Suomi menetti Petsamon ja vuokrasi Porkkalan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja maksoi mittavat sotakorvaukset. Suomessa kommunistien toiminta laillistettiin. Suomi joutui myöhemmässä ulkopolitiikassaan ottamaan tarkkaan huomioon Neuvostoliiton edut ja maiden välille solmittiin YYA-sopimus.
Osapuolet
Suomen lippu Suomi
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
Komentajat
Suomen lippu Risto Ryti
Suomen lippu Gustaf Mannerheim
Suomen lippu Lennart Oesch
Natsi-Saksan lippu Eduard Dietl
Natsi-Saksan lippu Lothar Rendulic
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Kirill Meretskov
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Leonid Govorov
Vahvuudet
530 000 suomalaista
220 000 saksalaista
7 000 ulkomaista vapaaehtoista
Noin 1 500 000 sotilasta
4 900 panssarivaunua
5 000 lentokonetta
Tappiot
Suomi:
63 204 kaatunutta tai kadonnutta,
158 000 haavoittunutta
2 377–3 500 vangittua
1 129 kuollutta siviiliä
Saksa:
14 000 kaatunutta tai kadonnutta,
37 000 haavoittunutta
265 000 kaatunutta tai kadonnutta,
385 000 haavoittunutta
64 000 vangittua
4 000–7 000 kuollutta siviiliä
Jatkosodan taistelut
Jatkosodan hyökkäysvaihe (1941)
Operaatio Hopeakettu • Pohjois-Suomi • Itä-Karjala • Karjalankannas • Laatokka • merisotatoimet • ilmasotatoimet
Asemasotavaihe (1941–1944)
Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942
Sodan loppuvaihe (1944)
Kannaksen suurhyökkäys • Tali-Ihantala • Suurhyökkäys Syväriltä • Suurhyökkäys Maaselästä • Moskovan välirauha
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomen ja Saksan välillä oli voimassa Antikomintern-sopimus 25. marraskuuta 1941 alkaen.
Aluksi suomalaiset ja saksalaiset joukot menestyivät ja etenivät pitkälle Neuvostoliiton alueelle. Vähitellen maailmansota kuitenkin söi Saksan voimia ja Neuvostoliitto alkoi edetä kaikilla rintamilla, myös Suomessa. 1944 mennessä sota oli muuttunut suomalaisten osalta katkeriksi puolustustaisteluiksi. Sota päättyi 1944. Vaikka aselevon oli sovittu astuvan voimaan 4. syyskuuta kello 7.00, lopetti Neuvostoliitto sotatoimet vasta vuorokautta myöhemmin 5. syyskuuta.[1] Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen pakottaminen pois
"
Totta, ei emävaleilla muuteta historiaa, miksi edes yritätte?
L
Neuvostoliitto aloitti laajat terroripommitukset Suomessa jo vuoden 1940 alussa. Esimerkiksi Mikkelin keskusta tuhoutui käytännössä kokonaan. Suomi sen sijaan ei ole terroritarkoituksessa pommittanut Venäjän siviilikohteita. Jatkosodan aikana 1941 - 1944 Suomi ei pommittanut koskaan esimerkiksi Pietaria.
Olen usein jutellut duunarien kanssa politiikasta ja tullut siihen tulokseen, että epäisänmaallisia ns. stalinisteja tai kieroutuneita vasemmistolaisia on Suomessa ollut korkeintaan tuhannen verran. Tosin nämä ovat pitäneet sitä suurempaa meteliä.
Kun juttelin esimerkiksi kaatopaikan työtekijän kanssa, joka oli työskennellyt ja liikkunut paljon Venäjällä, niin kuulin toteamuksen: "Tietäähän sen, millaista siellä on".
Varsinaisia putinisteja taitaa Suomessa olla parikymmentä. En ole yhtään sellaista tavannut, joten lajiharvinaisuuden vuoksi on näitä yrittävä säilyttämään Suomessa.
Valtaosa suomalaisista kommunisteistakin oli melko lailla isänmaallisia ja uskalsi jopa kritisoida Neukkulaa. Stalistisakki oli oma pikkuporukkansa, tosin äänekäs sellainen. Pieni, mutta äänekäs on myös tuo tiltujoukko, joka räksyttää täällä netissä ja ihannoi Putleria.
Jatkosota
"
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jatkosota
Osa toista maailmansotaa
Suomalaissotilaat ohittavat kaatuneita puna-armeijan sotilaita Sommeen motissa.
Suomalaissotilaat ohittavat kaatuneita puna-armeijan sotilaita Sommeen motissa.
Päivämäärä:
25. kesäkuuta 1941 –
19. syyskuuta 1944
Paikka:
Neuvostoliitto:
Itä-Karjala
Leningradin alue
Murmanskin alue
Vologdan alue
Suomi:
Lappi (Petsamo)
Pohjois-Karjala (Ilomantsi)
Uusimaa (Hanko)
Varsinais-Suomi (Dragsfjärd)
Lopputulos:
Moskovan välirauha (1944)
Vaikutukset:
Suomi epäonnistui talvisodassa menetettyjen alueiden sekä Itä-Karjalan valtaamisessa, mutta säilytti itsenäisyytensä. Liittoutuneilta poistui yksi rintama. Saksalaisjoukot oli häädettävä maasta Lapin sodassa. Rauhanteossa Suomi menetti Petsamon ja vuokrasi Porkkalan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi ja maksoi mittavat sotakorvaukset. Suomessa kommunistien toiminta laillistettiin. Suomi joutui myöhemmässä ulkopolitiikassaan ottamaan tarkkaan huomioon Neuvostoliiton edut ja maiden välille solmittiin YYA-sopimus.
Osapuolet
Suomen lippu Suomi
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
Komentajat
Suomen lippu Risto Ryti
Suomen lippu Gustaf Mannerheim
Suomen lippu Lennart Oesch
Natsi-Saksan lippu Eduard Dietl
Natsi-Saksan lippu Lothar Rendulic
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Kirill Meretskov
Neuvostoliiton lippu 12.11.1923–19.8.1955 Leonid Govorov
Vahvuudet
530 000 suomalaista
220 000 saksalaista
7 000 ulkomaista vapaaehtoista
Noin 1 500 000 sotilasta
4 900 panssarivaunua
5 000 lentokonetta
Tappiot
Suomi:
63 204 kaatunutta tai kadonnutta,
158 000 haavoittunutta
2 377–3 500 vangittua
1 129 kuollutta siviiliä
Saksa:
14 000 kaatunutta tai kadonnutta,
37 000 haavoittunutta
265 000 kaatunutta tai kadonnutta,
385 000 haavoittunutta
64 000 vangittua
4 000–7 000 kuollutta siviiliä
Jatkosodan taistelut
Jatkosodan hyökkäysvaihe (1941)
Operaatio Hopeakettu • Pohjois-Suomi • Itä-Karjala • Karjalankannas • Laatokka • merisotatoimet • ilmasotatoimet
Asemasotavaihe (1941–1944)
Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942
Sodan loppuvaihe (1944)
Kannaksen suurhyökkäys • Tali-Ihantala • Suurhyökkäys Syväriltä • Suurhyökkäys Maaselästä • Moskovan välirauha
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomen ja Saksan välillä oli voimassa Antikomintern-sopimus 25. marraskuuta 1941 alkaen.
Aluksi suomalaiset ja saksalaiset joukot menestyivät ja etenivät pitkälle Neuvostoliiton alueelle. Vähitellen maailmansota kuitenkin söi Saksan voimia ja Neuvostoliitto alkoi edetä kaikilla rintamilla, myös Suomessa. 1944 mennessä sota oli muuttunut suomalaisten osalta katkeriksi puolustustaisteluiksi. Sota päättyi 1944. Vaikka aselevon oli sovittu astuvan voimaan 4. syyskuuta kello 7.00, lopetti Neuvostoliitto sotatoimet vasta vuorokautta myöhemmin 5. syyskuuta.[1] Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen pakottaminen pois
"
Tervetuloa takaisin, Ninel. Viileän asiallinen kirjoitustyylisi saa näköjään tiltut hermostumaan. Ja se on hyvä.
Löytykö joku apina kanattammaan värenettyä historiaa? Oletpa vajakki. Mikä pakotti munaa itsesi? Lue fikimediasta,retku totuus!
Sinähän täällä jauhat väärennettyä historiaa, venäjäkiimavajakki. Päivästä toiseen. Toistat Putlerin fasistioppeja!
Olet se vähä-älynen, joka väittää faktoja vastaan. Äitiskin häpee jo valehteluasi, sika!
Nää ilmeiset natokiima-apinat, ilmeiset homot. Haluavat vääristää jo historiankin! Suursuomi hyökkäys oli raskas fiesko!
Venäjähän sitä historiaa pyrkii vääristämään. Varsinkin tuo nykyinen Venäjän diktaattorin pallilla istuva kuminaama.
Kun et kerran näirä asioita tajua! Ala miettii kuka on oikea isäsi!
Harmi, että laukkuryssä kävi siittämässä sinut. Olisit saanut jäädä mokoman kiveksiin.
"Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
Tietolaatikko
Hitlerin sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan olivat suomalaisten tiedossa, ja monien tutkijoiden mukaan Suomi sitoutui välirauhan aikana aktiivisesti Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa tunnettiin epäluuloa ja pelkoa Neuvostoliiton aikeita kohtaan ja haluttiin saada hyvitys talvisodan katkerasta rauhasta. Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet esiintyä hyökkäävänä osapuolena. Hallitus kokikin kiusalliseksi Saksan sodanjohdon julistuksen, jonka mukaan Suomi taistelee liitossa Saksan rinnalla. Neuvostoliitto katsoi Saksan ilmoituksen perusteella, että suomalaiset ovat lähteneet uuteen sotaan. Se aloitti 25.6.1941 asutuskeskusten pommitukset, mikä antoi Suomelle tilaisuuden todeta käyvänsä puolustussotaa.
.
Oheinen ohjelma on äänitetty muutamia päiviä pommituksen jälkeen. Yleisradion selostaja on kauniina kesäpäivänä seuraamassa, miten ilmatorjuntajoukot ovat varautuneet ottamaan vastaan "vihollisen korppikotkia".
Maa oli nyt julistettu sotatilaan, ja uutta sotaa pidettiin julkisuudessa puolustussotana, vaikka Suomi olikin jo välirauhan aikana valmistautunut Saksan rinnalla tapahtuvaan hyökkäykseen.
Ilmatorjuntapatterin päällikkö kapteeni Ranta kertoo selostajalle heränneensä vartiomiehen kolkutukseen aikaisin keskiviikkoaamuna 25.6.1941. Mäelle ehdittyä tähystäjät ilmoittivat kuulevansa pommikoneiden surinaa, ja mittarit löysivätkin tutun maalin.
"
Neuvostoliitto tulkitsi Saksan sodanjohdon lausunnon perusteella, että Suomi on mukana Saksan liittolaisena mukana hyökkäysessä.
Suomi oli yritetty tuhota Talvisodassa ja pakotettu luopumaan 1/3 viljelymaastaan ja se merkitsi ettei Suomi kyennyt tuottamaan väestön tarpeisiin riittävästi elintarvikkeita.
Suomi sai muutamaa kuukautta aikaisemmin tiedon Sasan hyökkäysaikeesta. Joten Neuvostoliiton sotatoimiin oli syytä varautua.
Mutta tosiasia on, että Suomi ei hyökännyt Neuvostoliittoon, Suomi aloittisotatoimet Neuvostoliiton siviilikohteisiin tekemällä pommituksella.
Valmistelu sotaan ei ole edes aikomus tai uhkaus sodalla. Joten se ei ole oikeutus pommituksiin.
Ylipäätään Neuvostoliiton pommitukset siviilikohteisiin on jostain syystä pidetty "luonnollisina". Tallinnassa on yhä muistomerkki siviileihin kohdistetun terroripommituksen uhreille. Tuhansien siviilien tuhoaminen on sitä Suurta Isänmaallista Sotaa, jonka myyttiä Voiton Päivän juhla Mosovassa symboloi.
Se, että Helsinkiä ei tuhottu Tallinnan tapaan on hyvän ilmatorjunnan ansiota. Ja ehkä mös sen, että ex pääministerin isoäiti jäi kiinni desantin avustaisesta. Olihan desantin tarkoituksena ohjata pommituset Helsingin asuinkortteleihin.
Ymmärrän hyvin miksi jotkut haluavat keinolla millä hyvänsä loata Suomen maineen ja edelleen levittää suutöksiä Saksan liittolaisuudesta. Saksa tuki suomea, mutta Suomi ei osallistunut Saksan hyökkäyseen. Somi puolusti olemassa oloaan ja yritti pelastaa muita Suoen sukulaiskansoja.
Jos Suomi saadaan lokaan, niin voidaan vähätellä Puna-armeijan sotarikoksia. Myyttisillä sankaritarinoilla ylläpidetään kansallismieliyyttä ja oikeutetan Federaation vähemmistöjen ihmisoikeuksien loukkaukset ja ryöstöretket Krilille ja Itä-Ukrainaan.
NINEL
Näinhän se meni.
Helsingin säästyminen on yksi niistä lukuisista Suomen puolustuksen onnekkaista operaatioista, joilla itsenäisyys säilytyttiin.
Trollin arvoton kiroilu ei näitä asioita muuksi muuta.
Itse asun kaupunginosassa, joka on yksi Suomen pommitetuimpia sotien aikaan. Työväenkaupunginosa. Ryssän petturuus ei unohdu.
Ryssä yritti tuhota Helsingin !
Moni tietää Dresdenin pommitukset ja kaupungin totaalisen tuhon. Harva kuitenkin tietää, että Helsingin suurpommituksissa käytettiin yhtä paljon pommikoneita, joskin kooltaan pienempiä. Suomalaisten tehokkaan puolustuksen ansiosta ja hyökkääjän ryssimisestä johtuen pommitusoperaatio epäonnistui surkeasti.
" Tehokkaan ilmapuolustuksen ansiosta Helsingin pommitusten tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Syynä oli, että vain noin sata konetta pääsi sulkutulen ja torjunnan läpi kohteisiinsa, 95 prosenttia koneista väisti sulkuja ja pudotti pomminsa muualle. Läpi päässeistä sadasta koneesta alas ammuttiin 20 pommikonetta."
Helsingin totaalisella tuhoamisella Suomi oli tarkoitus lamauttaa ja pakottaa irti sodasta. "Kansanmurha" epäonnistui tältäkin osin.
"Sodan päätyttyä Helsinkiin saapui puolta vuotta pommitusten jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio. Komission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov oli hämmästynyt todetessaan hyökkäysten aiheuttamat vähäiset vauriot kaupungissa. Neuvostoliittolaisilla oli ollut käsitys, että kaupunki oli tuhoutunut ilmahyökkäyksessä pahoin, ja että juuri pommitukset olivat saaneet suomalaiset etsimään rauhaa."
[2]http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitukset
Mikä oikeus venäläisillä on aina alistaa muita kansallisuuksia.
Eri kansallisuuksien alistaminen venäläisten tyyliin lähentelee kansanmurhan piirteitä. Liekö asiaa uskallettu kansainvälisesti nostaa esille.
Kyllä suomi todettiin syylliseksi sotaan, siksi massiiviset korvausvaateet. Väitätkö sitten, että liittoutuneetkin valehtelivat. Koko Eurooppa valehteli todetessaan Suomen syylliseksi sotaan. Suomelle tuntuu olevan kaikista häpeöistä suurin yhteistyö saksan kanssa. Pelkurimaisuutta osoittaa kieltää oman kansansa hulluus. Selkä suorana pitäisi seistä päätöstensä takana, eikä esittää uhria.
Nyt halutaan taas Venäjälle. Vaihteeksi yhdysvallat. Saksa rauhanomaisesti huijaamalla on jo koko Euroopan vallannut. Autonomia jäänyt entisille itsenäisille Euroopan maille. Herätkää nyt pahvit todellisuuteen.
Täh? Kuka nyt haluaa hyökätä venäjälle? Voin kertoa sinulle EI KUKAAN!
Venäjä se hyökkäilee Ukrainaan jos et pahvipää ole huomannut.
Suomi julistettiin syylliseksi poikkeus lailla Neuvostoliiton painostuksella. Tuskin maaimalta löytyy pahempia oikeusfarsseja kuin Suomen tuomitseminen syylliseksi sotaan. Ainut siihen verrattavissa oleva oikeus-vääryys voisi olla ettei Neuvostoliittoa ole tuomittu.
Länsimaat antoi Stalinin huijata itseään, ei vain Suomen tuomitsemisen osalta, vaan myös Puna-armeijan miehittämien maiden kohdalta. Lupauksista huolimatta kansoille ei sallittu Neuvostoliiton osalta minkään laista itsemääräämis oikeutta.
Joten Suomella ei ole mitään hävettävää siinä, että Saksan tuellä välttyi Puna-armeijan miehityksltä, joukkomurhilta ja pakkosiiroilta ja muulta hävitykseltä.
NINEL
Jos ei määritelmän mukaan aivan kansanmurha olisi, niin ehkäpä kuitenkin "kansansurma" tapahtui esim Viron kansan käsittelyssä venäläismiehityksen aikana. Vastaavia verrattavissa olevia surmaoperaatioita tapahtui kaikkialla NL:n alueella eri kansallisuuksia kohtaan. Kyllä nämä tiedossa ovat ja "kirjoissa ja kansissa" vaikka tätä historiaa nyt taas kovasti naapurissa peitelläänkin.
Suomalaisten tulisi perehtyä Viron historiaan.