perintöasiaa

Pikku tarkistus:

Lakiosaa vaaditaan testamentin tiedoksiannon yhteydessä. Sitä ei siis edes voi vaatia vain kuolintapauksen perusteella.

Höpsis!

Lakiosaa ei suinkaan tule vaatia testamentin tiedoksiannon yhteydessä. Lakiosaa voidaan vaatia 6 kk:n kuluessa testamentin tiedoksiannosta lukien.

6 kk testamentin tiedoksiannosta on takaraja. Eturaja on testaattorin kuolema, ei testamentin tiedoksianto. Jos siis perillisellä on tieto testamentista, joka hänen lakiosaansa loukkaa, hän voi lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle esittää, vaikkei testamenttia olisi säädetyin tavoin annettu hänelle tiedoksi.

Puheenaolevan lainen testamentti eli testaattorin tahdonilmaisu jo sinänsä loukkaa perillisen lakiosaa. Tämän takia perillinen voi ilmoittaa testamentinsaajalle tulevansa vaatimaan lakiosansa siitä riippumatta, onko vm. vedonnut testamenttiin antamalla sen tiedoksi perilliselle.

Tiedoksiantamiselle ei mitään määräaikaa ole säädetty, joten lakiosavaatimuksen esittäminen ei voi olla siitä riippuvainen, milloin testamentinsaaja suvaitsee testamentin antaa perilliselle tiedoksi. Tiedoksiannosta alkaa kulua määräaika, jonka kuluessa lakiosavaatimus tulee viimeistään, mutta ei aikaisintaan, antaa testamentinsaajalle tiedoksi.

**Mikään ei loukkaa ketään ennenkuin testamentin saaja näin päätä.
Sä voit työntää sen testaattorin tahdonilmaisun syvään hanuriin.**

Voi, voi tuota "Käräjätuomarin" logiikkaa, samaa rataa menee kuin muutama kuukausi sitten, jolloin se joukolla todettiin häränpyllyn tasoiseksi.

Testamentti on testaattorin tahdonilmaisu, joka jo itsessään loukkaa rintaperillisen lakiosaa, jos testaattori on perillisensä tahdonilmaisussaan lakiosattomaksi jättänyt.

Jos testamentinsaaja ilmoittaa, että hän ei ota testamenttia vastaan, lakiosavaatimusta ei tarvitse esittää. Mutta tällaista ilmoitustahan testamentinsaajan ei tarvitse mihinkään määräaikaan mennessä tehdä. Hän voi pantata testamentin tiedoksiantoa vaikkapa vuosikaudet, jolloin, jos lakiosavaatimusta muka ei voitaisi pätevästi tehdä ennen tuon tiedoksiannon tapahtumista, lakiosan vaatiminenkin siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen. Näin ei asia tietenkään voi olla eikä ole. Lakiosavaatimuksen eturaja on siten testaattorin kuolema ja takaraja 6 kk testamentin tiedoksiannosta.

**Mikä juridinen merkitys lakiosavaatimuksella on jos käytännössä kukaan ei ota testamenttia vastaan?EI mitään merkitystä.**

Jos lakiosa on täten vaadittu ja testamentinsaaja sen jälkeen ilmoittaa, ettei vetoakaan testamenttiin - niin entä sitten?! Perillinen saa lakiosansa, jos testamentinsaaja testamenttiin vetoaa. Muussa tapauksessa hän saa täyden perintöosansa. Onko tässä muka jokin ongelma? Ei muualla kuin Käräjätuomarin tunkkaisissa ajatusrakennelmissa.

Anna mun kaikki kestää! Mistähän kaikki sonta"tuomarit" ja "käräjä"dillet ovatkin tänne kasaantuneet?!

Toki on olemassa testamentteja, jotka eivät loukkaa rintaperillisen lakiosaoikeutta. Mutta on myös testamentteja, jotka loukkaavat rintaperillisen lakiosaoikeutta.

"Paperi" ei varmasti ketään loukkaa. Mutta paperille kirjoitettu viimeinen tahto voi kyllä loukata. Testamentti on tehoton siltä osin kuin se lakiosaa loukkaa, kunhan rintaperillinen ilmoittaa lakiosan vaativansa. Vaatimuksen esittämiselle ei ole säädetty eturajaa - toisin kuin takaraja -, joten se on testaattorin kuolema.

Lisää "tietäjiä"! No, teitähän tänne mahtuu.

Kysymys ei ole siitä, milloin "oikea aika" aktivoituisi, vaan siitä, onko lakiosavaatimus, joka esitetään ennen kuin testamentinsaaja on antanut testamentin perilliselle tiedoksi, pätevä. Se on pätevä. Sitä siis ei tarvitse toistaa sen jälkeen, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi. Se "aktualisoituu", jos testamentti annetaan tiedoksi.

Entäpä jos lakiosavaatimuksen esittäisikin varmuuden vuoksi jo testaattorin eläessä?

**Nixnax,se että onko se pätevä vai ei ei ole merkitystä jos saaja ei saata oikeuttansa voimaan.

Silloin se on täysin turha.**

Silloin se on täysin turha.Mutta so what? Siitä ei todellakaan ole ollut kysymys, onko se silloin täysin turha. Pätevä se on silloinkin, vaikka se ei aktualisoidu, jos testamentinsaaja ei ota testamenttia vastaan. Et ymmärtänyt, mitä tästä jo aiemmin totesin:

"Jos lakiosa on täten vaadittu ja testamentinsaaja sen jälkeen ilmoittaa, ettei vetoakaan testamenttiin - niin entä sitten?! Perillinen saa lakiosansa, jos testamentinsaaja testamenttiin vetoaa. Muussa tapauksessa hän saa täyden perintöosansa. Onko tässä muka jokin ongelma? Ei ..."

**Lähtökohtaisesti kuitenkin lakiosavaatimus esitetään testamentin saajalle,se henkilö joka ei saata oikeuttansa voimaan ei ole testamentin saaja juridisessa mielessä.**

Höpsis! Testamentinsaaja on se, joka testamentissa on nimetty testamentin saajaksi - siitä riippumatta, ottaako hän testamentin vastaan vai ei. Vain testamentinsaaja voi kieltäytyä ottamasta testamenttia vastaan. Jos hän kieltäytyy, testamenttia ei hänen kohdaltaan panna täytäntöön. Jos hän säädetyin tavoin luopuu testamentista, testamentinsaajaksi tulee hänen sijaantulijansa, jos sellainen on.

**Entäpäs lakiosan täydennys..Tee kanne käräjille ennenkuin edes testamentin saaja on saattanut oikeutensa voimaan.**

Kysymys on aivan toisesta asiasta, mihin ymmärryksesi ei näköjään riitä. Täydennyskannetta ei kohdisteta testamentinsaajaan, vaan muuhun tahoon, ja se edellyttää, että perillinen ei saa lakiosaa, vaikka testamentti perinnönjaossa on jo jätetty huomiotta.

PK 7:8.1
"Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi."

Voi näitä tahvoja, ei mitään rajaa ...

Jos sijaan tulijaa ei ole, niin sitten ei ole. Etkö ymmärrä suomea: "...JOS sellainen on"??? Jos ei ole, niin sitten ei ole. Rautalankaako vielä pitäisi sinulle taivuttaa! Sillä onko vai ei, ei ole nyt po. asian kannalta mitään muuta merkitystä kuin se, että jos sijaantulija on, lakiosavaatimus tulee esittää sijaantulijalle.

**JA kyllä sitä täydennyskannetta voidaan nostaa myös testamentinsaajaa kohtaan käräjillä.**

Höpsis taas! Lakiosan täydennysvaatimusta ei tarvitse esittää henkilölle X testamentinsaajana, koska testamentti, kun lakiosavaatimus on hänelle esitetty, on ilman kannettakin tehoton siltä osin kun se estää perillistä saamasta lakiosaansa. Testamentti perinnönjaossa yksinkertaisesti jätetään huomiotta.

Toki täydennyskanne voidaan X:ää vastaan nostaa, jos tämä on perittävältä saanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta tai on saanut 4 §:ssä tarkoitetun vakuutusmäärän. Tällöin X ei vastaa kanteeseen testamentinsaajana, vaan muussa ominaisuudessa.

siis, puhukaapa kansankieltä ...tilanne nyt se että isä kuoli ja hänellä ja äidilläni oli keskenäinen testamentti. perunkirjoituksessa en lakiosuuttani vaatinut koska testamentti toivoi näin... nyt kuitenkin minulle tuli perintöveroja ja ehdotin äidilleni että hän ne maksaisi koska itsellä terveyden vuoksi huono tulotilanne, ja koska mitään en ole saanut...no hän ei lämmennyt asialle vaikka rahaa olisi...ja väittää että en lakiosuutta saa vaikka vaatisin...oma kolmio ja rahaa n 50 tonnia perunkirjoituksessa...onko totta että en voi tehdä mitään ..veroja tyhjästä,miten sekin on mahdollista...T. hämmästynyt liian kiltti ainoa poika

Varmaan sinulle jo edellä olevista on selvinnyt, että lakiosavaatimus tulee esittää todisteellisesti (viimeistään) 6 kk:n kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Kun et sitä ole vaatinut ajoissa, lakiosaoikeutesi on menetetty - ellei sitä ollut testamentissa sinulle määrätty.

Jos sinulla edellä sanotun mukaisesti ei ole oikeutta lakiosaan, sinun tulee vaatia veronoikaisua sinulle lakiosasta määrätyn perintöveron poistamiseksi. Lesken vero sitten vastaavasti kasvaa.

Jos budjettilakimies toimittaa testamentin tiedoksiannon ja perunkirjoituksen samassa toimituksessa yhdellä kertaa ja perillinen ilmoittaa ettei vaadi lakiosaansa, voiko tätä siis kuitenkin muuttaa esittämällä lakiosavaatimuksen 6 kk sisällä?

Tälläisellä on varmaan monia höynäytetty kun eivät ymmärrä että perinnönjättäjän toive olla vaatimatta lakiosuutta saattaa olla vain laillista kapulakieltä (vakiolomake tms.) eikä perinnönjättäjän todellinen toive. Lakiosaansa tulisi vaatia aina tai ymmärtää, että muuten pahin voi helposti tapahtua.

Perillisen ilmoitus, ettei hän vaadi lakiosaa, vaikka perittävän testamentti sitä loukkaa, on lähtökohtaisesti sitova, joten perillinen ei katumapäälle tultuaan voi ilmoituksestaan livetä ja vaatia lakiosansa 6 kk:n kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Ilmoitus voidaan julistaa pätemättömäksi vain, jos siihen soveltuu jokin oikeustoimilaissa mainituista pätemättömyysperusteista. (Ks. OikTL 3 luku http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3 )

Lakiosan vaatimisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että perillinen vaatisi leskeä luovuttamaan lakiosaa vastaavan omaisuuden heti haltuunsa. Perillinen voi halutessaan jättää lakiosaa vastaavan omaisuuden lesken hallintaan (yhteinen asunto on aina jätettävä, jos leski ei omista kodikseen sopivaa asuntoa), jolloin hän tuon perinnön saa omaan hallintaansa viimeistään lesken kuoltua. Tällöin leski ei voi esimerkiksi testamentillaan määrätä tuosta osasta hallitsemastaan omaisuudesta, koska hän ei sitä omista, vaan perillinen. Jos lakiosaa ei ole vaadittu, lesken testamentilla saama perintö lesken kuoltua lankeaa - jollei siinä ole toissijaismääräystä - vain lesken omille perillisille tai hänen testamentinsaajilleen. Tällä on merkitystä varsinkin uusavioliitoissa, joissa puolisoilla on eri perillistahot.

Jos lakiosasaansa ei vaatinut perijä tämän jälkeen luopuu perinnöstä, sitooko ilmoitus lakiosasan vaatimattomuudesta sijaantulijoita, vai voivatko sijaantulijat vaatia lakiosiaan?