Esimerkiksi Helsingin yliopistolla sisään pääsee näin (2014).
kuinka monta prosenttia hakeneista pääsi sisään(%)
Biologia(suomi) 9%
biologia(ruotsi) 48%
historia(suomi) 11%
historia(ruotsi) 43%
kotimainen kirjallisuus(suomi) 25%
nordisk litteratur(ruotsi) 80%
suomenkieli(suomi) 41%
nordisc språk svenska som mådersmål(ruotsi) 52%
pohjoismaiset kielet, ruotsi toisena kielenä(suomi) 42%
lastentarhanopettaja(ruotsi) 59%
lastentarhanopettaja(suomi) 25%
kasvatustieteet (ruotsi) 36%
kasvatustieteet(suomi) 31%
lääketiede(suomi) 11%
lääketiede(ruotsi) 13%
oikeusnotaari(suomi),helsinki 16%
oikeusnotaari(ruotsi),helsinki 29%
oikeusnotaari(suomi), vaasa 23%
oikeusnotaari(ruotsi), vaasa 24%
journalistik(ruotsi) 43%
viestintä(suomi) 17%
socialpsykologi(ruotsi) 31%
sosiaalipsykologia(suomi) 8%
sosial arbete och sosialpolitik(ruotsi) 41%
sociologi(ruotsi) 21%
sosiaalityö (suomi) 4%
sosiologia (suomi)8%
Karuja ovat luvut. Mutta vinkki kaikille suomenkielisille - hammaslääketiedettä pääse suomenkielinen sentään Helsingin yliopistossa lukemaan helpommin, ilmeisesti liian likasta työtä suruille.
kuinka monta prosenttia hakeneista pääsi sisään(%)
Biologia(suomi) 9%
biologia(ruotsi) 48%
historia(suomi) 11%
historia(ruotsi) 43%
kotimainen kirjallisuus(suomi) 25%
nordisk litteratur(ruotsi) 80%
suomenkieli(suomi) 41%
nordisc språk svenska som mådersmål(ruotsi) 52%
pohjoismaiset kielet, ruotsi toisena kielenä(suomi) 42%
lastentarhanopettaja(ruotsi) 59%
lastentarhanopettaja(suomi) 25%
kasvatustieteet (ruotsi) 36%
kasvatustieteet(suomi) 31%
lääketiede(suomi) 11%
lääketiede(ruotsi) 13%
oikeusnotaari(suomi),helsinki 16%
oikeusnotaari(ruotsi),helsinki 29%
oikeusnotaari(suomi), vaasa 23%
oikeusnotaari(ruotsi), vaasa 24%
journalistik(ruotsi) 43%
viestintä(suomi) 17%
socialpsykologi(ruotsi) 31%
sosiaalipsykologia(suomi) 8%
sosial arbete och sosialpolitik(ruotsi) 41%
sociologi(ruotsi) 21%
sosiaalityö (suomi) 4%
sosiologia (suomi)8%
Karuja ovat luvut. Mutta vinkki kaikille suomenkielisille - hammaslääketiedettä pääse suomenkielinen sentään Helsingin yliopistossa lukemaan helpommin, ilmeisesti liian likasta työtä suruille.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Nuo luvut kertovat paljon. MUTTA on vielä eräs seikka, joka vain lisää tuota suurta vinoutumaa!
Nimittäin etelän surunuoret ovat käytännössä kaikki täysin kaksikielisiä. Parhaimmat surut pyrkivät ja pääsevätkin opiskelemaan kiintiöiden ulkopuolelta. Siten tuo surujen kiintiöhyöty vain korostuu!
Tuo on itsestään selvää. Jos minä olisin fiksu surunuori, niin en varmasti KEHTAISI pyrkiä johonkin kiintiöpaikkaan, kuin joku vammainen!
Tosin tunnetusti suruilla ei ole mitään kunniantuntoa, mitä tulee etuilemiseen.
Miten sen nyt ottaa, noiden luettelemiesi koulutusten yhteenlaskettu aloituspaikkojen määrä ruotsin kieltä taitaville, muodostivat vuonna 2014 yhteensä 274 haettavaa opiskelupaikkaa HY:n kaikista haettavista uusista opiskelupaikoista, joita oli 4525 paikkaa. Siis 274/4525 = 6%
Hakukohde ja ruotsinkieltä taitavien aloituspaikat
Biologi 16
Filosofi 7
Historia 10
Nordisk litteratur 10
Nordiska språk, modersmål svenska 14
Barnträdgårdslärarutbildning 15
Pedagogik 14
Medicinska utb.programmet 32
Odontologiska utb.programmet 8
Rättsnotarie, juris magister Hfors 24
Rättsnotarie, juris magister Vasa 12
Journalistik 22
Socialpsykologi 18
Socialt arbete och soc.politik 32
Sociologi 18
Statskunskap och förvaltning 22
Yhteensä 274
Kyseisiltä aloilta valmistutaan julkishallinnon, opetustoimen sekä terveys- ja sosiaalitoimen työpaikkoihin. Samoja aineita ei voi ruotsin kielellä opiskella muissa Suomen yliopistoissa.
Miksi ihmeessä ei kehtaisi opiskella lääkäriksi, aineopettajaksi tai sosiaalityöntekijäksi Helsingin yliopistossa? Missä sitten? Muuta paikkaa ei nimittäin ole jos haluaa opiskella ruotsiksi tai edes osittain ruotsiksi.
Helsingin yliopistossa on yhteensä 12 tiedekuntaa, niistä kuudessa on opintolinja tai opintolinjoja ruotsinkieltä taitaville.
Helsingin yliopistossa oli vuonna 2014 yhteensä 109 hakukohdetta ja niistä 16 oli ruotsinkieltä taitaville suunnattu.
Pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisiä asuu 5,8%, koko maassa 5,3% ja Manner-Suomessa 4,8%.
Lellitty vähemmistö pääsee siis opiskelemaan helpommin omalla kielellään aloituspaikoille joita on enemmän kuin heidän väestöosuutensa antaisi olettaa...
Uudenmaan väestöstä ruotsinkielisiä on 8,3 % joten ei mennyt taaskaan netti fennon faktat ihan putkeen.
Uusimaa koko väestö: 1 603 388, ruotsinkielisiä 133 215
Puheet lellimisestä on täysin tuulesta temmattuja.
Helsingin yliopistossa on kaiken kaikkiaan 109 hakukohdetta erilaisiin koulutuksiin, niistä ruotsinkieltä taitavien kiintiöön kuuluvia koulutuksia on 16 ja niissä opiskelupaikkoja 274.
Kilpailu opiskelupaikoista ei ruotsinkieltä taitaville ole yhtä kovaa koska hakijoita on vähemmän mutta mistään lellimisestä ei ole kyse. Koulutuspaikkojen määrää perustuu koulutustarpeeseen eikä hakijoiden tarpeeseen tai heidän määrään.
Niitä "kiintiöpaikkoja" joista te nefet täällä mellastatte oli siis HY:ssä vuonna 2014 yhteensä 274 / 4525!!
Koko HY:n vuoden 2014 uusien opiskelupaikkojen tarjonta oli 4525.
Ne koulutusalat joilla järjestettiin kiintiöitettyä koulutusta ruotsin kieltä taitaville muodostivat 6% kaikista HY:n opiskelupaikoista, ne ovat maan ainoat eikä vastaavia paikkoja tai koulutusmahdollisuuksia löydy muissa yliopistoissa lisää!
Svekoankka ei kieltänyt avauksen lukuja. Joten molempien esityksessä on selvä ristiriita. Miksi svekoankka ei ottanut asiaan kantaa? Miksi älyllinen epärehellisyys?
Avauksen luvut osoittavat kuitenkin selvän epäkohdan. Ei ole oikein, että kielen perusteella pääsee helpommin yliopistoon. Suomalaisnuoret eivät ainakaan ole surunuoria huonompia koulussa , kuten PISA-tulokset osoittavat. Joten on täysin selvää, että surunuoret pääsevät helpommin lukemaan.
Mihin olisi pitänyt ottaa kantaa?
Jos samaa ainetta voi suomen kielellä opiskella useassa eri yliopistossa ja ruotsin kieltä taitavat vain yhdessä paikassa niin miksi verrata vain HYn lukuja?
Opiskelupaikkojen määrät ovat kansallisia kiintiöitä ja perustuvat tarpeeseen. Minä en pysty näkemään siinä mitään epäkohtaa.
Helsingin yliopisto, valintaopas:
OPISKELIJAMÄÄRÄT
"Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmaan otetaan yliopiston hallituksen vahvistama enimmäismäärä opiskelijoita. Sekä hammaslääketieteen että lääketieteen koulutusohjelmien opiskelijat valitaan suomenkieliselle tai ruotsinkieliselle opintolinjalle.
Hammaslääketieteen koulutusohjelman sisäänottomäärä vuonna 2015 on 50. Lääketieteen koulutusohjelman sisäänottomäärä vuonna 2015 on 150.
Hammaslääketieteen koulutusohjelman ruotsinkieliselle opintolinjalle hyväksytään opiskelemaan enintään 5 % hammaslääketieteen koulutusohjelmiin koko maassa hyväksyttävien määrästä eli enintään 8 opiskelijaa vuonna 2015.
Lääketieteen koulutusohjelman ruotsinkieliselle opintolinjalle hyväksytään opiskelemaan enintään 5 % lääketieteen koulutusohjelmiin koko maassa hyväksyttävien määrästä eli enintään 38 opiskelijaa vuonna 2015."
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/hakuopas.html
Se siitä edusta ja sorrosta! Suomenkieliset ja ruotsin kieltä taitavat eivät kilpaile keskenään! Molemmilla on omat erilliset kiintiönsä!
Eli siis ruotsinkielisille taataan valtion toimesta opintopaikat väestömäärän mukaan, tämän lisäksi on vielä ruotsinkieliset yliopistot päälle?
Ei, vaan ruotsinkielisille taataan äidinkieliset palvelut perustuslain hengessä aivan kuten suomenkielisillekin.
Lopeta Ankdam tuo propagandasi. Esim. kauppakorkeakouluista Helsingissä on 50% varattu suruille Hankenin muodossa. Hankenhan taannoin mainosti sivuillaan, että Suomen ekonomeista on 20% Hankenilaisia!!! Vai ei ole kiintiöitä? Vai ei ole etuja?
Hanken on ruotsinkielistä koulutusta mutta ei perustu mihinkään yhteiskunnan vahvistamaan kiintiöön kuten HY:n ruotsinkieltä taitavien kiintiöt niillä aloilla joilta valmistuu työntekijöitä julkishallintoon, terveys- ja sosiaalihuoltoon ja opetustoimeen.
Yli 100-vuotias Hanken on seurausta vapaasta kilpailusta ja luonnollisesta valinnasta. Hanken on perustettu vuonna 1909 ja on Suomen vanhin kauppatieteitä opettava korkeakoulu. Itse asiassa Hanken on Euroopan vanhin kauppakorkeakoulu yhdessä Tukholman kauppakorkeakoulun kanssa, ne perustettiin samana vuonna 1909. Ruotsinkieliset ovat sen itse perustaneet omiin tarpeisiinsa.
Hanken on on hyvässä maineessa, se kerää arvostusta ja lahjoituksia enemmän kuin muut vastaavat korkeakoulut.
Koska verattuna suomenkielisten koulutusten valtavaan tarjontaan, vain harvoilla aloilla on ruotsinkielistä kulutusta niin on vain luonnollista että niillä aloilla joilla sitä ruotsinkielistä koulutusta on, syntyy keskittymistä.
Kauppatieteet on tyypillinen ruotsinkielisten ala. Yliopistojen koulutuspaikat eri aloilla eivät mitenkään voi jakautua tasan!
Muista myös että Hankenilla opiskelijoista n. 15% on suomenkielisiä - ja he opiskelvat Hankenilla vapaaehtoisesti!!
Heh heh!
"Yli 100-vuotias Hanken on seurausta vapaasta kilpailusta ja luonnollisesta valinnasta. Hanken on perustettu vuonna 1909 ja on Suomen vanhin kauppatieteitä opettava korkeakoulu."
Vapaan kilpailun ja luonnollisen valinnan seuraus tilanteessa jossa suomenkielisillä ei ollut mahdollista opiskella suomeksi. Alkaa olemaan pikku calle tasoisia vitsejä.
Hehe heh joo, vaan eipä tuntenut kansa silloin kansanopetuksen alkuaikoina suurta kiinnostusta koulua ja oppimista kohtaan vaikka mahdollisuuskin tarjottiin. Eikä taida olla nykyäänkään, kun näitä netti fennojen örvellyksiä lukee. Noista ajoista on kutenkin tultu pitkälle, teistä netti fennoista huolimatta. Hieno homma!
"Kansakoulujen synty ja yleistyminen
Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat. 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua.
Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
Ensimmäiset suomenkieliset kansakoulut perustettiin Inkerinmaalle Venäjälle ( 1700 l. Puolella) ja Ruotsin Norrbotteniin 1800 l. Alkupuolella, Ei Suomeen. Tämä johtui ruotsinkielisen väestön ja erityisesti virkamieskunnan vastustuksesta.
Suomenkielinen väestö olisi kyllä kouluja halunnut.
Sipoossakin saatiin suomenkielinen kansakoulu aikaan ruotsinkielisen kunnan sinnikkäästä vastustuksesta huolimatta. Suomalaislasten opettajaksi ruotsinkieliset kunnanisät sentään palkkasivat ruotsinkielisen opettajan Talmaan. Kyllä tuollainen suhtautuminenvaikutti suomenkielisen väestön identiteettiin.
Itä-Uudenmaan koulujen perustajana ja innoittajana toimi Uusimaa-lehden päätoimittaja, joka tunnetaan Johannes Linnankoskena ja Suomalaisuuden liiton perustajana. Kartanonomistajat jotka olivat Porvoon mittapuun mukaan sivistyneitä, vastustivat suomenkielisiä kouluja. Näistä asioista on paikallishistorioita kirjastoissa, mutta jätetään ne lukematta ja katsotaan eteenpäin, ainakin me suomenkieliset.
Sipoossa kunnankirjastoon hankittiin ensimmäinen suomenkielinen kirja juuri talvisodan alla. Toki vasta sen jälkeen kun suomenkieliset olivat ensin perustaneet oman, yksityisen kirjaston. Ruotsinkieliset mielellään viittaavat historiaan. Ei pitäisi, koska sieltä löytyy kaikenlaista.
Ankdam,
Mikkeliin anottiin monta kertaa suomenkielisen oppikoulun perustamista, mutta lupa annettiin vain ruotsinkielisen lyseon perustamiselle. Se jarrutti vakavasti suomenkielisen rahvaan pääsyä korkeamman opetuksen piiriin ja virkoihin.
Jouduttiin taistelemaan vielä parikymmentä vuotta, ennenkuin Mikkelin lyseo muutettiin suomenkieliseksi.
https://sites.google.com/site/mikkelinlyseonkoulu/lyseon-historiaa
Syytätkö myös raiskauksen uhria raiskauksesta jos tämä on pukeutunut paljastavasti?
"Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.
Nälkävuosien aikana lasketaan väestönmenetys noin 150 000 hengeksi. Suomen väkiluku oli seitsemänä vuonna (1866–1872) pienempi kuin vuonna 1865. Verrattuna muihin Suomen historian mullistuksiin, vuoden 1918 sisällissota painoi väkilukua kahtena vuonna, talvisota yhtenä. Jatkosodan aikana väkiluku kasvoi joka vuosi"
Tässä voisi olla syy siihen että keskiverto rahvaalla ei välttämättä ollut koulun käynti ykkös prioriteettina.
Myös RKP puhuu nykyisin kovasti kehitysmaiden lasten kouluttautumisen puolesta, mutta ilmeisesti turhaan koska syyhän on selvästi se että koulun käynti ei vain kiinnosta.
"Apartheid (suom. erillisyys) tarkoittaa Etelä-Afrikan unionissa ja tasavallassa vuodesta 1948 vuoteen 1991 saakka harjoitettua rotuerottelupolitiikkaa, jossa maan väestö jaettiin valkoisiin, mustiin, intialaisiin ja värillisiin (jotka olivat pääasiassa maahan tuotujen malaijiorjien ja mustien jälkeläisiä). Apartheid oli laillistettua rotusortoa.
Etelä-Afrikan apartheidin ideologiset juuret olivat 1800-luvun loppupuolella kehitetyissä rotuopeissa. Lisäksi sen syntyyn vaikutti afrikaanerien pääuskonnon, hollantilaisen reformoidun kirkon, piirissä syntynyt näkemys afrikaanerien muodostaman Volkin jumalallisesta oikeudesta Etelä-Afrikkaan. Rotuerottelun tarkoituksena oli myös säilyttää valkoisten etuoikeutettu sosiaalinen ja taloudellinen asema ja varmistaa halvan mustan työvoiman saatavuus maan kaivosteollisuudelle.
Etelä-Afrikassa valkoiset olivat monilla tavoilla etuoikeutetussa asemassa jo 1800-luvulla. Varsinainen apartheid-järjestelmä kehitettiin kuitenkin vasta 1950-luvun aikana säätämällä lukuisia eri lakeja. Nämä lait liittyivät yleensä johonkin akuuttiin valkoista ylivaltaa uhanneeseen tilanteeseen, eikä niiden yhteisvaikutuksia ollut mietitty. Tämän vuoksi lait aiheuttivat lukuisia ei-toivottuja vaikutuksia ja ristiriitoja, jotka alkoivat ilmetä etenevässä määrin 1960-luvun kuluessa. Esimerkiksi bantuopetuksen tarkoituksena oli tuottaa kuuliaisia afrikkalaisia työläisiä, jotka oli opetettu uskomaan, etteivät he ansainneet yhteiskunnassa kuin palvelijan roolin. Sen sijaan se tuottikin nuoria aktivisteja, jotka ymmärsivät, ettei heillä ollut mitään menetettävää vastustaessaan hallitusta väkivaltaisesti.
Apartheid-järjestelmän keskeinen piirre oli niin sanottu "suurapartheid". Siinä eri roturyhmille pyrittiin luomaan omat itsenäiset kotimaansa, joissa niiden oli määrä "kehittyä itsenäisesti". Etelä-Afrikkaan perustettiin kymmenen mustien kotimaata eli bantustania. Myös asuinalueet, rakennukset, palvelut ja julkiset tilat luokiteltiin rotujen mukaan."
Tässä kattava esitys opiskelemaan pääsystä, meitä on vähemmän siispä hakijoitakin on vähemmän ja siksi suurempi prosentti pääsee Hankenille ja Åbo Akademihin. Kyse on matematiikasta ei suosinnasta eikä syrjinnästä!
Kaikki 24 898 koulutuspaikkaa ovat luonnollisesti sekä suomen- että ruotsinkielisten haettavissa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030219287344_uu.shtml
Uusia opiskelupaikkoja kaikissa yliopistoissa yhteensä on 24 898 joista 1424 paikkaa on ruotsinkielistä opetusta (Hanken ja ÅA) .
Ruotsinkielinen koulutus = 5,7 %
Onkohan kyseisessä luvussa mukana myös ulkomaalaisten tutkinnot?
Ruotsinkielinen korkeakoulutus on 50%:lla ruotsinkielisistä, vaikka Ankdam miten yrittää vääntää lukua kymmenen kertaa pienemmäksi!
Eikö ole outoa, että puolet eräästä ryhmästä suomalaisia on oikeutettu korkeakoulutukseen vain kielen perusteella? Mitä jos puolet eräästä ryhmästä suomalaisia olisi vapautettu verojen maksusta, koska he puhuvat tiettyä kieltä?
Ankdam, suomenkieliset halusivat aikoinaan kouluttautua, mutta ruotsinkielinen eliitti pani kapuloita rattaisiin.
Mikkeliin anottiin monta kertaa suomenkielisen oppikoulun perustamista, mutta lupa annettiin vain ruotsinkielisen lyseon perustamiselle. Se jarrutti vakavasti suomenkielisen rahvaan pääsyä korkeamman opetuksen piiriin ja virkoihin.
Jouduttiin taistelemaan vielä parikymmentä vuotta, ennenkuin Mikkelin lyseo muutettiin suomenkieliseksi.
https://sites.google.com/site/mikkelinlyseonkoulu/lyseon-historiaa
Sellaistahan se on se kunnallispolitiikka vielä tänäkin päivänä. Pahempiakin riitoja käydään paikallisesti, ja ihan kielestä riippumatta.
Sekö että ruotsinkieliset toista sataa vuotta sitten Mikkelissä perustivat koulun, ja onnistuivat parikymmentä vuotta jarruttamaan sen muuttamista suomenkieliseksi, on niin kamala asia että siitä pitää syyllistää ja rangaista nykyruotsinkielisiä vielä vuonna 2015.
Entä sitten?
Maailma oli hyvin erilainen 150 vuotta sitten, koulunkäynti oli siihen aikaan ensisijaisesti yhteiskuntaluokkakysymys, ei kielikysymys.
Sitä paitsi. Kenen se olisi se koulu pitänyt suomenkielisille perustaa / lahjoittaa? Mikkeli oli tuolloinkin taatusti suomenkielienemmistöinen kaupunki.
Virkamiehistö ja papisto olivat kuitenkin ruotsinkielisiä ja he perustivat koulun tietysti omille lapsilleen. Nyt sitten netti fenno 150 myöhemmin vinkuu ja syyllistää kunnan johtoa siitä ettei suomenkielisille perustettu koulua.
Jos ei kunnan enemmistö saa itselleen perustettua koulua niin tuskin siitä ketään muuta on syyttäminen kuin heitä itseään. Koulunkäynti oli sidoksissa yhteiskuntaluokkaan, ei kieleen!
Ei tuohon aikaan ruotsinkielisen rahvaan lapset käyneet koulua yhtään sen yleisemmin kuin suomenkielisenkään rahvaan lapset.
"Oppikoulujen ylivoimaisesti tärkeimmäksi kysymykseksi ohitse pedagogisten pohdintojen nousi kysymys opetuskielestä. Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu oli aloittanut Jyväskylässä vuonna 1858. Senaatti sai määrätä opetuskielen ja kouluylihallituksen johto vastusti suomalaisen oppikoulutoiminnan kehittymistä, joten suomenkielisten koulujen määrä pysyi pienenä. Ruotsinkielisten mielestä suomenkielisille olisi riittänyt reaalikoulun kurssi. Helsingissä vuonna 1864 aloittaneeseen ruotsinkieliseen normaalikouluun perustettiin vuonna 1867 myös suomenkielinen osasto, joka kuitenkin lakkautettiin asteittain vuodesta 1871 lähtien. Normaalikoulun suomenkieliset luokat siirrettiin Hämeenlinnaan, jossa täysin suomenkielinen normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin lopulta vuonna 1887 jälleen Helsinkiin. Hämeenlinnan normaalilyseolla oli hyvin näkyvä asema suomalaiskansallisen kulttuurin kehittämisessä mm. oppikirjatuotannon alalla. Näihin kuului myös E. N. Setälän tunnettu suomen kielen lauseoppi, jonka hän lyseolaisena laati opettajansa lehtori Arvid Genetzin johdolla. Helsinkiin saatiin yksityisten varoilla perustettua vuonna 1871 Suomalainen alkeisopisto, joka oli eräänlainen "fennomaanien eteentyönnetty tukikohta".
1870-luvun puolivälissä suomenkielisiä yliopistoon johtavia valtion oppikouluja oli vain kolme, Jyväskylän ja Hämeenlinnan koulujen lisäksi oli Kuopioon perustettu vuonna 1873 suomenkielinen lyseo. Ruotsinkielisiä lyseoita sen sijaan oli kahdeksan. Ruotsinkielisten korkeiden viranomaisten vastustuksesta suomenkielisiä kouluja kohtaan on esimerkkinä se, että jopa Mikkelin lyseo perustettiin vuonna 1872 ruotsinkieliseksi.
Vasta 1880-luvun alussa valtiovallan suhtautuminen suomenkieliseen oppikouluun tuli suopeaksi, suurelta osin G. Z. Yrjö-Koskisen ansiosta. Yksityisten koulujen valtionapu turvattiin vuonna 1884 ja uusien oppikoulujen perustaminen tapahtui siitä pitäen niin, että koulu alettiin yksityisenä yhteiskouluna, jonka valtio myöhemmin sai ottaa haltuunsa. Autonomian ajan lopussa yli puolet oppikouluista oli yhä yksityiskouluja. Etenkin suomenkielinen Suomi perusti yksityisiä kouluja, koska oppikoulutietä pidettiin valtatienä pyrittäessä saamaan suomalaiskansalliselle liikkeelle voimia maan hallinnossa ja kulttuurielämässä. Suomenkielisten oppikoulujen määrä ohitti 1890-luvulla ruotsinkielisten määrän, mutta jo edellisellä vuosikymmenellä suomenkielisten koulujen oppilasmäärä oli noussut ruotsinkielisten ohi ja kaksinkertaistui 1900-luvun alussa"
Mikkelin lyseon kieli määräytyi kouluhallituksen päätöksellä, ei kunnallispoliitkkojen.
Wikipedia: ”Vuonna 1870 mikkeliläiset jättivät kouluhallitukselle kaksi eri anomusta "korkeamman" opinahjon saamiseksi kaupunkiin. Toisen oli allekirjoittanut lähes neljäkymmentä asukasta, eikä siinä mainittu mitään opetuskielestä. Anojissa oli kuitenkin useita suomenmielisinä tunnettuja henkilöitä. Myös anomuksen perustelut olivat sellaisia, että niiden mukaan olisi ollut perustaa suomenkielinen koulu.
Toisessa, myöhemmin päivätyssä kirjelmässä mikkeliläiset lupasivat oppilaitokselle huomattavan taloudellisen tuen. Tämän anomuksen oli laatinut kaupunkilaisten edusmiehenä laamanni Karl Gabriel Poppius. Hänen kirjeessään mainittiin, että Mikkelissä oli "epäämättömästi korkeamman, opetuskieleltään ruotsalaisen, alkeisoppilaitoksen tarvetta". Ruotsinkielistä klassillista lyseota Mikkeliin ajoi myös senaatin siviilitoimikunnan päällikkö, senaattori S. H. Antell, joka oli ruotsinkielistä alkeiskoulua Mikkelissä pitävien neitien Alexandra ja Alina Antellin veli. Myös vasta perustetun Koulutoimiston ylihallituksen puheenjohtaja Kasmir von Kothen tuki voimakkaasti ruotsinkielistä koulua. Marraskuussa 1871 annetussa asetuksessa päätettiin sitten Mikkeliin perustaa ruotsalainen klassillinen lyseo.”
Koulun opetuskielestä riideltiin hartaasti ja pitkään. Välillä kokeiltiin kaksikielistä opetusta ja kokonaan suomenkieliseksi tämä savolaiskoulu muuttui 1903.