http://www.hs.fi/tiede/a1305961419898?ref=hs-art-uusimmat-#6
Punkki jallittaa mehiläiset hajuhuijauksella
TIEDE 8.6.2015 11:23
Jani Kaaro
JUHA TANHUA
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Kuvassa lähes kuollut mehiläinen ja varroapunkkeja.
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Kuvassa lähes kuollut mehiläinen ja varroapunkkeja.
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, että varroapunkki keplottelee tiensä mehiläispesään hajuhuijauksella.
Hajuhuijaus perustuu hiilivetyihin, joita on kaikkien hyönteisten ulkokuoressa, ja jotka mehiläisten tapauksessa antavat kunkin kolonian yksilöille niiden ominaishajun. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että varroapunkki kykenee muokkaamaan oman ulkokuorensa hiilivetyjä siten, että ne muistuttavat mahdollisimman tarkoin mehiläisen ominaishajua. Koska punkit haisevat samalta kuin mehiläiset, mehiläiset eivät tunnista niitä vieraaksi eivätkä hyökkää niiden kimppuun.
Michiganin osavaltioyliopiston johtamassa tutkimuksessa siirrettiin varroapunkkeja intianmehiläiseltä kesymehiläiselle ja kesymehiläiseltä intianmehiläiselle ja tarkasteltiin, millä tavalla isäntälajin vaihtuminen vaikutti punkkien hiilivetykoostumukseen. He havaitsivat, että intianmehiläiseltä kesymehiläiselle siirretyt punkit jäljittelivät kesymehiläisen hajua taitavammin kuin punkit, jotka siirrettiin kesymehiläisiltä intianmehiläisille.
Löytö selittänee, miksi punkit ylipäänsä ovat kyenneet siirtymään intianmehiläisistä kesymehiläisiin. Varroapunkki on alun perin intianmehiläisen loinen ja se siirtyi, tuhoisin seurauksin, kesymehiläiseen 1940–1950-luvulla. Punkki imee sekä toukkien että aikuisten ruumiinnesteitä, ja jos koloniaa ei hoideta, koko pesä tuhoutuu 2–3 vuodessa Vielä suurempi ongelma koituu punkin mehiläisiin levittämistä virustaudeista.
Intianmehiläinen on punkille vastustuskykyinen, sillä ne etsivät ja poistavat punkkeja toisiltaan ja siivoavat niitä toukkakennostosta. Kesymehiläisellä punkki on niin tuore tulokas, ettei se osaa omatoimisesti keventää loiskuormaa.
Varroapunkin hajumanipulointi ei ole aivan tuore juttu. Aiemmin on selvitetty, että punkki kykenee muuttamaan hajuaan isäntänsä kehitysvaiheen mukaiseksi. Toukilla, koteloilla ja aikuisilla on eri hajut, ja punkin isännän muuttaessa kehitysvaihetta, myös punkin haju muuttuu asianmukaisesti. Tämä tapahtuu kuitenkin kolonian sisällä. Tuore tutkimus osoitti, että hajun muuttuminen tapahtuu myös kahden eri lajin välillä, ja se vie aikaa vain muutamia päiviä.
Se, miten punkki säätelee ulkokuorensa hiilivetykoostumusta, ei ole tiedossa. Aiempien havaintojen mukaan se siirtäisi hajun itseensä passiivisesti, eli hieromalla itseään isäntäänsä vasten. Jos tämä pitää paikkansa, on vaikea ymmärtää tuoreen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan intianmehiläisistä siirretyt punkit jäljittelivät kesymehiläisten hajuprofiilia taitavammin kuin päinvastaisessa tapauksessa.
Tutkimuksen julkaisi Biology Letters.
Punkki jallittaa mehiläiset hajuhuijauksella
TIEDE 8.6.2015 11:23
Jani Kaaro
JUHA TANHUA
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Kuvassa lähes kuollut mehiläinen ja varroapunkkeja.
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Kuvassa lähes kuollut mehiläinen ja varroapunkkeja.
Varroapunkki on krooninen ongelma mehiläistarhauksessa. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, että varroapunkki keplottelee tiensä mehiläispesään hajuhuijauksella.
Hajuhuijaus perustuu hiilivetyihin, joita on kaikkien hyönteisten ulkokuoressa, ja jotka mehiläisten tapauksessa antavat kunkin kolonian yksilöille niiden ominaishajun. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että varroapunkki kykenee muokkaamaan oman ulkokuorensa hiilivetyjä siten, että ne muistuttavat mahdollisimman tarkoin mehiläisen ominaishajua. Koska punkit haisevat samalta kuin mehiläiset, mehiläiset eivät tunnista niitä vieraaksi eivätkä hyökkää niiden kimppuun.
Michiganin osavaltioyliopiston johtamassa tutkimuksessa siirrettiin varroapunkkeja intianmehiläiseltä kesymehiläiselle ja kesymehiläiseltä intianmehiläiselle ja tarkasteltiin, millä tavalla isäntälajin vaihtuminen vaikutti punkkien hiilivetykoostumukseen. He havaitsivat, että intianmehiläiseltä kesymehiläiselle siirretyt punkit jäljittelivät kesymehiläisen hajua taitavammin kuin punkit, jotka siirrettiin kesymehiläisiltä intianmehiläisille.
Löytö selittänee, miksi punkit ylipäänsä ovat kyenneet siirtymään intianmehiläisistä kesymehiläisiin. Varroapunkki on alun perin intianmehiläisen loinen ja se siirtyi, tuhoisin seurauksin, kesymehiläiseen 1940–1950-luvulla. Punkki imee sekä toukkien että aikuisten ruumiinnesteitä, ja jos koloniaa ei hoideta, koko pesä tuhoutuu 2–3 vuodessa Vielä suurempi ongelma koituu punkin mehiläisiin levittämistä virustaudeista.
Intianmehiläinen on punkille vastustuskykyinen, sillä ne etsivät ja poistavat punkkeja toisiltaan ja siivoavat niitä toukkakennostosta. Kesymehiläisellä punkki on niin tuore tulokas, ettei se osaa omatoimisesti keventää loiskuormaa.
Varroapunkin hajumanipulointi ei ole aivan tuore juttu. Aiemmin on selvitetty, että punkki kykenee muuttamaan hajuaan isäntänsä kehitysvaiheen mukaiseksi. Toukilla, koteloilla ja aikuisilla on eri hajut, ja punkin isännän muuttaessa kehitysvaihetta, myös punkin haju muuttuu asianmukaisesti. Tämä tapahtuu kuitenkin kolonian sisällä. Tuore tutkimus osoitti, että hajun muuttuminen tapahtuu myös kahden eri lajin välillä, ja se vie aikaa vain muutamia päiviä.
Se, miten punkki säätelee ulkokuorensa hiilivetykoostumusta, ei ole tiedossa. Aiempien havaintojen mukaan se siirtäisi hajun itseensä passiivisesti, eli hieromalla itseään isäntäänsä vasten. Jos tämä pitää paikkansa, on vaikea ymmärtää tuoreen tutkimuksen tulosta, jonka mukaan intianmehiläisistä siirretyt punkit jäljittelivät kesymehiläisten hajuprofiilia taitavammin kuin päinvastaisessa tapauksessa.
Tutkimuksen julkaisi Biology Letters.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Intianmehiläinen on punkille vastustuskykyinen, sillä ne etsivät ja poistavat punkkeja toisiltaan ja siivoavat niitä toukkakennostosta. Kesymehiläisellä punkki on niin tuore tulokas, ettei se osaa omatoimisesti keventää loiskuormaa."
Tulee mieleen suomalaiset jotka eivät ole immuuneja somaleille ja siivoa tätä loiskuormaa pois suomesta
Johtunee aisti toimintojan vähäisyydestä, vaistotoiminnan heikkoudesta tai puhtaasta typeryydestä. Itselläni taasen somali kolonnian haju saa välittömästi adrenaliinin ja noradrenaliinin erittymään mahdollista taistelutilannetta silmällä pitäen.