Perustulokokeilu on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On monia ongelmia, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
http://yle.fi/uutiset/viisi_isoa_estetta_perustulokokeilun_tiella/8035337
Perustulon tarkoituksena on antaa perusturvaa, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa.
Poliittisella kentällä perustulo saa kannatusta oikealta ja vasemmalta.
Kaikki siis valmista kaikille vastikkeettomasti tilille kilahtavalle kansalaispalkalle?
On monia ongelmia, joita perustulokokeilua suunnittelevan hallituksen pitäisi pohtia.
1) Mitä perustulolla tarkoitetaan?
a) Perustulolla voidaan tarkoittaa jokaiselle kansalaiselle vastikkeetta kuukausittain kilahtavaa euromäärää, josta tietyn rajan yli menevä summa kerätään myöhemmin verona pois.
b) Perustulosta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös negatiivista tuloveroa. Tässä mallissa määritellään tietty tulotaso, jonka alle ansaitseville kansalaisille maksetaan tulotukea, kunnes määrätty taso saavutetaan.
c) Vastikkeellinen "osallistava" perusturva jonka saa kun suostuu orjaksi.
2) Kuinka suuri tai siis pieni perustulon tulee olla?
Kuinka suuri perustulon tulee olla ja mitä nykyisiä tulonsiirtoja sillä korvataan? Puhutaanko "puhtaasta" perustulosta, joka korvaa toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, opintotuen ja asumistuen? Vai jätettäisiinkö esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vastikkeettoman perustulon ulkopuolelle?
Liian korkea perustulo vähentää työnteon houkuttelevuutta samalla kun se käy liian kalliiksi valtion budjetille.
Liian matala perustulo taas ei riitä ihmisarvoiseen elämiseen.
Jos perustulon rinnalla säilytetään suuri määrä nykyisiä tulonsiirtoja, byrokratia ei vähene ja koko uudistuksen tarkoitus hämärtyy.
Toisaalta korkeakaan perustulo ei välttämättä käykään yhteiskunnalle kalliiksi, mikäli työnteko säilyy houkuttelevana, ihmisten taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja paperisota vähenee.
Perustulomallin lopulliset kustannukset selviävätkin vasta sitten jos ja kun malli otetaan käyttöön.
Vihreät ehdottavat vastikkeetonta 560 euron suuruista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperusteisia tukia, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva.
Vasemmiston perustuloesitys säilyttäisi ansiosidonnaisia tukia, mutta olisi 620 euron suuruinen.
Kokoomus ajaa ns. verotili muotoista perustuloa, jossa verotus olisi kokoajan ajantasalla. Jos jossain kuussa tuloja ei olisi lainkaan, tilille kilahtaisi valtiolta ns. perustulo. Tämä helpottaisi ihan pienienkin töiden vastaanottamista.
Iso kysymys onkin millaista perustuloa Keskusta ja Sipilä tarkoittavat?
3) Pääministeri Juha Sipilä on toistuvasti ehdottanut perustulon kokeilua alueellisesti ennen sen käyttöönottoa.
Ongelmana on että alueellinen perustulokokeilu voi olla täysin hyödytön.
Alueellisessa kokeilussa on nimittäin tutkimuksellinen ongelma: maantieteellisesti rajattu kokeilu ei välttämättä tuota arvokasta tietoa perustulon vaikutuksista. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat erilaisia.
Entisessä tehdaspiippukaupungissa perustulon kustannukset ja vaikutukset olisivat täysin erilaiset kuin suurkaupungissa, jossa on kymmeniä tuhansia opiskelijoita ja alhainen työttömyys.
Perustuslaki ei salli kansalaisten eriarvoista kohtelua, paitsi silloin kun menettelyllä tuotetaan yhteiskunnalle arvokasta tietoa.
Silloin kokeilua varten on säädettävä laki, ja laissa määriteltiävä läänit, joissa asuvia poikkeava menettely koskee.
Jos voidaan olettaa, että alueellinen kokeilu ei arvokasta tietoa tuota, on vaikea perustella perustuslaista poikkeamista.
Myös valtakunnallinen perustulokokeilu voi olla perustuslain vastainen?
Perustuloa kenttäkokeena selvittänyt ajatushautomo Tänk ehdottaa perustulon kokeilua täysin satunnaisella 8000 henkilön otannalla. Kokeilu kestäisi kaksi vuotta, osallistujat valittaisiin arpomalla, eikä osallistumisesta voisi kieltäytyä ”arpaonnen” sattuessa kohdalle, vaikkei tässä ole mitään järkeä koska saattaa olla että ne 8000 eivät ole koko aikana lainkaan työttöminä tai tarvitse perustuloa?!
Perustulokokeilussa osa kansalaisista saisi rahallista turvaa eri perustein kuin muut, joten Tänkin ehdottama perustulokokeilu on siten ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.
Lain on kerrottava tarkasti keneen eriarvoista menettelyä sovelletaan.
Onko perustulon valtakunnallinen tai alueellinen kokeilu Suomessa edes mahdollista, selviää vasta kun kokeilun edellyttämä lakiehdotus tulee perustuslakivaliokunnan tarkasteltavaksi.
Päättäjien haasteena on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan toimiva malli, eikä sitä välttämättä löydetä ensi yrittämällä.
Sitä ennen pitäisi tietenkin löytää yhteisymmärrys koko perustulon mallista, suuruudesta ja siitä miten mahdollinen kokeilu suoritetaan, jos suoritetaan.
Ja koko uudistus voi töksähtää Suomen perustuslakiin.
http://yle.fi/uutiset/viisi_isoa_estetta_perustulokokeilun_tiella/8035337
Vastaukset 24
Vanhimmat
Alueellinen perustulokokeilu saa kannatusta Oulun vaalipiirin kansanedustajilta.
Kalevan kyselyyn vastanneista kansaedustajia suurin osa kannatti ajatusta perustulosta.
Kansanedustajien kantoja yli puoluerajojen yhdistää sekin, että perustulomallia pitäisi kokeilla alueellisesti.
Kaikki muut kannattaa paitsi: Perustulomallia vastustavat kokoomuksen kansanedustajat Esko Kurvinen ja Eero Suutari. Sekä SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muut demarit.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne kannattaa perustulomallia varauksella. ”Perustulomallin toteutustapoja pitää kokeilla ja tutkia huolellisesti. Samalla voidaan selvittää, millaisia vaikutuksia sillä on yksiön elintasoon ja työllistämiseen”
Persujen kansanedustaja Olli Immonen on kehitellyt oman perustulomallinsa. Immonen lähtee siitä, että perustulon on oltava yksinkertainen ja sen tulisi horjuttaa mahdollisimman vähän tulonsiirtoihin tottuneiden ihmisten elämää.
”Esittämässäni mallissa ihmiset pääsisivät vapaasti tekemään esimerkiksi keikka- ja pätkätöitä ilman pelkoa tukien menettämisestä.”
HYVÄ PERSUT!
Persujen Olli Immonen on laskenut, että perustulon lisäksi henkilö saisi tienata rajattomasti palkkatuloja, josta pidätetään veroa puolet.
”Kun kuukausitulot olisivat noin 2400 euron kuukaudessa, henkilön olisi kannattavampaa siirtyä perustulosta normaalin verotuksen piiriin, koska tällöin henkilölle käteen jäävä rahasumma olisi selvästi suurempi”, Immonen kertoo.
Hänen mukaansa jo puolipäiväinen työnteko seitesemän euron tuntipalkalla olisi kannattavampaa kuin yhdeksän euroa päivässä tienaavalle työharjoittelijalle.
”Kokeilu olisi valtiolle sitä halvempi, mitä enemmän ihmiset tekisivät töitä. Henkilön tienatessa 2000 euroa kuukaudessa, valtio pääsisi jo voitolle”, Persujen Olli Immonen sanoo.
Tuoreen hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua on tarkoitus lähteä muotoilemaan selvitystyöryhmän kautta, kertoo hallitusneuvotteluissa asiaa valmistellut keskustan kansanedustaja Annika Saarikko .
Perustulo tarkoittaa karkeasti ottaen mallia, jossa kaikki saavat saman määrän rahaa kuussa.
Suurituloiselta summa verotetaan pois, mutta pienituloisella se korvaa erilaisia tukia.
Aikataulua asian etenemisellä ei vielä ole.
Kokeilu kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) salkkuun, Saarikko sanoo.
Historiallista että porvarihallitus sitä lähtee kokeilemaan. Aiemminhan perustuloa ovat ajaneet vihreät ja vasemmistoliitto. (muttei demarit, demarit ovat ainoa ryhmä joka vastustaa perustuloa!)
Saarikon mukaan perustulokokeilun toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja.
– Yksi vaihtoehto on alueellinen kokeilu, jossa perustuloa kokeillaan esimerkiksi rakennemuutoksessa olevalla alueella, hän sanoo.
– Toisaalta kokeilu voitaisiin kohdistaa tiettyyn väestöryhmään, kuten vajaatyökuntoisiin tai vastavalmistuneisiin alle 30-vuotiaisiin.
Saarikko näkee, että todennäköisimmin perustulokokeilussa perustulo korvaisi nykyisen syyperustaisen perusturvan, kuten työmarkkinatuen ja sairauspäivärahan.
Asumistuki ja toimeentulotuki säilyisivät tarveharkintaisina.
THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio on esittänyt kokeilun voisi toteuttaa siinä yhteydessä, kun toimeentulotuen perusosa siirtyy Kelan vastuulle vuonna 2017, hän sanoo.
Saarikon mukaan yksi kokeilun haasteista liittyy perustuslain vaatimukseen yhdenvertaisuudesta. Joillakin ei saa olla erilainen sosiaaliturva kuin toisilla.
– On tärkeää varmistaa, että yhdenvertaisuus toteutuu, Saarikko toteaa.
"selvitystyöryhmän"
Voi kuinka olenkaan yllättynyt.. no työllistämistä se on tuollainenkin, ei kyllä tuottavaa..
Tämä kuullostaa hyvältä ja jos tuo malli kelpaisi niin olisi monelle suurksi hyödyksi ja jopa valytiolle. Olisi kuitenkin hyvä, jos se annettaisiin vain suomen kansalaisille ja näille sosiaalpakolaisille annettaisiin vain tietty aika tarveharkintaista tukea.
Perussuomalaislla joihin Hanna Mäntyläkin kuuluu, on varmaan kova näyttämisen tarve, joten asia voi edistyä ripeästikkin. Tämä Hanna Mäntylä vaikuttaa muutenkin fiksulta naiselta.
Sitä kyllä hmettelen miksi SDP ei tätä kannata.
"Tuoreen hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua on tarkoitus lähteä muotoilemaan selvitystyöryhmän kautta, kertoo hallitusneuvotteluissa asiaa valmistellut keskustan kansanedustaja Annika Saarikko."
Osmo Soininvaara mukaan työryhmään, Osmo kehitteli ensimmäisenä perustulomallia jo 1980- luvulla.
Luulisi Mäntylän innostuvan perustulosta, koska Mäntylä on itsekin joutunut käymään läpi sosiaalipuolen byrokratian ja työttömyyden kirot.
"(muttei demarit, demarit ovat ainoa ryhmä joka vastustaa perustuloa!)"
Taitaa demareilla olla AY-liikkeen myötä niin huippuedut, ettei P-tulo miellytä. Olisi vaan menetettävää.
Kokemus on arvokas lahja ja hänellä on tuo viellä varmaan tuoreessa mustissa. Aivan oikea ihminen tähän projektiin.
Minulla on sellainen tilanne että työideoita olisi vaikka kuinka paljon vaikka muille jakaa, mutta byrokratian ja vaikean virastokielen takia ei vaan uskalla ilmoittaa viralliselle taholle tehtyjä töitä ja tuotteita koska en halua menettää asuntoani ja pientä rahallista tukea jolla vaivoin pärjää, on tämä hullua. En halua virkakoneistolta minkäänlaista paperisuljua ja kirjeitä että pitää ilmoittaa muutaman kympin tuote sinne tai tänne koska paperisota on niin suuri ettei yksinkertaisesti jaksa. Systeemi siis pakottaa epärehellisyyteen kun ei ole voimia eikä ymmärrä paperitöitä. Perustulo ratkaisisi tämänkin pelon, asunnon menettämisen pelon.
Tämän asian kanssa monet painii, samoin itse.
Kaiken lisäksi on epäluottamus noihin virkamiehiin, kun niin paljon kuulee kauhukertomuksia miten omaehtoiseta yrittämisestä on mennyt oma tilanne vellä huonommaksi.
Suunta vaikuttaa nyt ainakin hyvältä, toivottavasti tämä teoteutuisi.
Hyvä kuulla etten ole yksin.
Kuolleena syntynyt ajatus koko perustulo!
Jos jotain oikeaa haluttaisiin tehdä, että kansalaisten elinolot hieman kohentuisivat, täytyisi verotusta alentaa kaikilla joiden tulot ovat köyhyysrajalla ja sen alla.
Mitä hemmetin järkeä on verottaa heitä joiden tulot on 700€ - 1500€ välillä kuukaudessa!?
Kun ei toi raha riitä elämiseen tämän päivän suomessa, ei sitten millään!
Ei suomella niin hyvin mene koskaan, että annettaisiin joka hepulle perustulona tonni kouraan ilman mitään vastinetta. Enkä usko että se olisi edes hyvä ideana, koska useat jo nyt ovat syrjäytyneet yhteiskunnassamme ja jos sellaisille vielä tarjottaisiin rahat heidän siihen mitenkään itse vaikuttamatta, se aiheuttaisi passiivisten määrän hurjan kasvun.
Verotus on pielessä totaalisesti, kun ei pysty matalapalkka alojen ansioilla hankkimaan sitä mitä elämiseen tarvitsee, se on oikeasti ihan väärin.
Ostovoima kasvaa kun verotusta alennetaan sellaisilta joilla sitä ostovoimaa ei ole, yksinkertaista matematiikkaa
"Ei suomella niin hyvin mene koskaan, että annettaisiin joka hepulle perustulona tonni kouraan ilman mitään vastinetta."
Luulen että jos kaikille Suomen työttömille annettaisiin tämä noin tonni kuussa ilman vastiketta, sillä olisi aika hurja vaikutus työllisyyteen, sanotaan kymmenen vuoden periodilla. Pelko asunnon ja ruoan menettämisestä nimittäin lamaannuttaa ihmisen kokonaan paikoilleen.
jöj. Vastasin tuohon alempaan mutta sama sinulle.
367 000 suomalaista oli maksumerkintähäiriössä viime vuoden lopulla. Ja tuskin on tuohon laskua tullut. Se tarkoittaa että kavereilla on ulosottaja vartioimassa pankkitiliä, joka nappaa aina ison osan tuloista, kun niitä tuloja sinne tilille ilmaantuu. Tästäpä johtuen tuo perustulo ei kertakaikkiaan tule riittämään kelvolliseen elämiseen, kun siitä ensin ulosotto kahmaisee osansa.
Kun pikavippifirmat rantautuivat suomeen alkoi alamäki. Niiden takia on suuri, suuri osa suomalaisista nyt taloudellisessa ahdingossa. Myöskin pankit saavat risuja, ei ole kaukana aika kun pankit suorastaan tyrkyttivät älyttömiä asuntoluottoja nuorille poloisille, jotka eivät ymmärtäneet asuntokuplaa ollenkaan. Asuntojen hinnat kymmenkertaistuivat kun suomi otti käyttöön euron.
Perustulo on vihreiden ja vassareiden keksintö. Nämä nykyisellä sosiaaliturvalla elävät otukset haluavat itselleen enemmän rahaa mitään tekemättä, ja työntekohan ei heille tule mieleenkään.
TÄMÄ PERUSTULO EI KOSKE SUOMALAISIA
SE
ANNETAAN VAIN MAMUILLE
ja maksetaan myös ulkomailla asuville
mamut ja ulkomailla asuvat eivät maksa täällä veroja
joten
sitten kun rahat loppuvat
kansa pannaan perustuloleiriin jossa vatrijana on paskalakipisnesmies Sipilä
miljonääriperheineen siellä heillä on pakastevirat
Perustulo on täysin kuolleena syntynyt ajatus ellei maassa ole jumaIattoman suurta öljyesiintymää ja vähän väkeä.
Vastikkeettoman rahan jakamisesta on päinvastoin luovuttava entisestäänkin. Ulkomaalaisille ei pidä antaa lanttiakaan. Ei mikään muukaan maa rahaa jaa vierasmaalaisille, menkää vaikka kokeilemaan.
Jos ihminen ei kykene hankkimaan palkka- tai yritystuloa, niin sitten vain sosiaalitoimiston luukulle.
Kun rahan jakaminen lopetetaan muille kuin oman maan kansalaisille, niin jaettavaa riittää aivan toiseen malliin.Eihän kukaan anna rahaa edes omille sukulaisilleen kuin ehkä korkeintaan omille lapsilleen, joten miksi me houkuttelemme koko Euroopan tasolla valtavaa joukkoa täysin vieraista kulttuureista tulevia luku- ja kirjoitustaidottomia elämään siivellämme?
Perustulo ajatuksena on yhtä vastenmielinen. Miksi jonkun pitäisi saada elää vetelehtien koko elämänsä? Itse olen yli 35 vuotta vääntäytynyt kuudelta sängystä ja seitsemäksi töihin ja maksanut veroa niin, että käteen ei juuri ole jäänyt menojen jälkeen ylimääräistä ja nyt joku kehtaa edes esittää suurinpiirtein saman suuruista "palkkaa" sohvalla makaamisesta.
Aivan totta kirjoitit. He jotka haahuilevat tuosta perustulosta/kansalaispalkasta olettavat, että jossain on jokin julmetun suuri pussi, jossa makaa rahaa jouten, josta riittää loputtomiin jakaa kaikille. Naurettavaa kertakaikkiaan.
Samaa mielipuolta olen kanssasi myös tuosta ettei ulkomaan eläviä tarvitse roudata tänne loisimaan meidän verorahoilla. Mun järjenjuoksu ei käsitä sitä, että Suomi maksaa kehitysapua miljoonittain ulkomaille, ja vielä pitää ottaa tänne jouten oleskelemaan näitä, yleensä nuorehkoja mustia miehiä. Sen vielä ymmärtäisin, jos tänne tuotaisiin vaikkapa sodissa vammautuneita, vanhuksia ja lapsia. Mutta kun ei. Pääasiassa maahanmuuttajat ovat nuorehkoja miehiä jotka eivät sopeudu yhteiskuntaamme ja siten aiheuttavat laajalti pelonsekaista tunnetta kansalaisten keskuuteen.
Perustulolla on tarkoitus korvata nyt jo saatavat muut sosiaalituet,
kun kela maksaa ne ilman anomusruuhkaa niin virkailijoita ei montaa
tarvita, tietokone lähettää maksumääräyksen pankkiin, se on siinä.
Kun perusturvaa maksetaan suunnilleen nykyisten sosiaaliapujen verran niin se ei kasvata valtion menoja vaan vähentää niitä.
Lisäksi kun ihmiset voi ottaa vastaan tilapäistöitä (muuta ei juuri ole tarjolla) niin valtio saa verotuloja,
älkää nyt tätä kadehtiko, ei se niin arvokas ole.
Se on juuri näin, ja tämä systeemin muutos jo itsessään tuo valtiolle suuret säästöt!
"He jotka haahuilevat tuosta perustulosta/kansalaispalkasta olettavat, että jossain on jokin julmetun suuri pussi, jossa makaa rahaa jouten, josta riittää loputtomiin jakaa kaikille."
Sä lähestyt nyt aivan negaation kautta tätä asiaa, tälläkin hetkellä tuilla elävät suomalaiset saavat saman summan rahaa käteen, noin tonnin, mutta kalliin ja raskaan byrokraattisen systeemin kautta joka on perempi purkaa. Siinä se.
Paljonko arvioisit sen perustulon olevan, että sillä pärjäisi?
Otetaan esimerkkinä vaikkapa yhden hengen talous (suomessa on yli miljoona yksin asuvaa)
Kuukaudessa
500€ vuokra (sis.sähkö,vesi)
40€ netti ja puhelin
20€ lääkkeet (ja muut apteekkituotteet)
10€-140€ vaatteet
10€-140€ kengät
200€-400€ ruoka
10€-200€ harrastukset
10€-80€ hygienia
yms.
Jos laskee vähimmän kaavan mukaan tulot ja menot, saadaan summaksi noin 800€.
Jos taas lasketaan enimmän kaavan mukaan tulot ja menot summaksi saadaan jo 1520€ kuukaudessa.
Eli varovaisesti perustulon olisi oltava jotain tuolta väliltä, että sillä pärjäisi joten kuten ilman muita tukia.
Tässä laskennassa ei ole otettu huomioon minkäänlaisia ajoneuvoihin liittyviä maksuja, ei vakuutuksia, eikä muita kuluja.
Eikä myöskään minkäänlaisia velkojen/lainojen maksuja.
Sitten vielä sekin, että viime vuoden lopussa suomessa oli maksuhäiriömerkintöjä noin 367 000 henkilöllä, joka meinaa yleensä käytännössä sitä, että kaverilta ulosmitataan samantien rahaa tililtä kun sitä sinne tulee.
Suojaosuus ulosmittauksessa on arkipäivää kohden 22,69€. Että elä sillä sitten. Ja tähän on turha tulla jankkaamaan että mitäs tekivät velkaa pikavipeillä, kun on housussa niin on turha pyyhkiä.