Uusi hallitus leikkaa joukkoliikenteelle annettavasta tuesta 15 miljoonaa euroa. Linja-autoliiton toimitusjohtajan Mika Mäkilän mukaan leikkaukset iskevät pahimmin linja-autoliikenteeseen ja tulevat näkymään vuorotarjonnassa. Linja-autoliikenne on epäreilussa asemassa muuhun joukkoliikenteeseen nähden siinä mielessä, että muiden liikennevälineiden osalta tuet on sidottu tiukemmin sopimuksiin, Mäkilä selittää. Suomi on jo ennestään EU:n häntäpäässä joukkoliikenteen tukijana varsinkin metropolialueella. Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston johtaja Mikael Nyberg huomauttaa, että on erilaisia tapoja tukea joukkoliikennettä, eikä yksikään kaupunki tai maa pysty pelkästään matkalipputuloilla joukkoliikenteen kustannuksia kattamaan. Suomessa eniten joukkoliikennetukea valtiolta saa pienten paikkakuntien linja-autoliikenne, vähiten metropolialueen joukkoliikenne. HSL:n valtiolta saama tuki kattaa vain noin prosentin menoista, mutta HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mukaan tämä prosentti on tärkeä, sillä on toteutettu joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Joukkoliikenteen tukea on purettu myös edellisillä hallituskausilla ja meneillään oleva joukkoliikenneuudistuskin edellyttää markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä. Mäkilän mukaan nyt tehtävät leikkaukset kohdistuvat kuitenkin sellaiseen liikenteeseen, joka ei markkinaehtoisesti kompensoidu.
LOPPUUKO HAJA-ALUEILTA LINJA-AUTOLIIKENNE ?
cutOFF
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitään haja-asutusalueiden linja-autoliikennettä ei ole koskaan ollutkaan, vaikka toki vuoroja on kulkenut sellaistenkin alueiden läpi ainakin koulupäivisin.
Kyllä linja-autoliikenteen tukemisen järkiperäisyyttäkin on hyvä tarkastella. Taksiliikenteen tukeminen tulee monessa tapauksessa yhteiskunnalle halvemmaksikin, kun lapsiluku kylillä on laskenut. Linja-autojen käytön vähäisyyteen on kuitenkin myös muita, tärkeämpiäkin syitä: henkilöautojen yleistyminen, muuttoliike, vuorojen soveltumattomuus työssäkäyville ja vaihtoehtovuorojen puute ylityötilanteissa, vuorojen loppuminen kokonaan koululaisten lomien ajaksi ja oman auton tarve työpaikalla.