Helsingin yliopisto 2014
Uusia opiskelupaikkoja yhteensä 4525 kpl, haettavana 109 erilaista koulutuskohdetta, kahdessatoista eri tiedekunnassa.
Helsingin yliopiston ruotsinkieltä taitavien kiintiöt:
Uusia opiskelupaikkoja yhteensä 274 kpl, haettavana 16 erilaista koulutuskohdetta, kuudessa eri tiedekunnassa
274/4525 = 6%
Uusia opiskelupaikkoja yhteensä 4525 kpl, haettavana 109 erilaista koulutuskohdetta, kahdessatoista eri tiedekunnassa.
Helsingin yliopiston ruotsinkieltä taitavien kiintiöt:
Uusia opiskelupaikkoja yhteensä 274 kpl, haettavana 16 erilaista koulutuskohdetta, kuudessa eri tiedekunnassa
274/4525 = 6%
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ruots. kiintiöiden lisäksi on tietysti kaikilla mahdollisuus hakea normaalia väylää ohituskaistan lisäksi. Ja sitten ohituskaistalla on omat "pisterajansa", jotka aiankin lääkikseen ovat matalammat.
Pisteraja ovat vähän matalampi verrattuna Helsingin yliopiston lääkikseen, joka on opiskelijamäätään maan pienin suomenkielinen Ja jonne on eniten hakijoita mutta valtakunnallisesti verrattuna Helsingin ruotsinkieliseen on vaikea päästä. Lääkiksiä on yhteensä viisi, HYssä ainoa ruotsinkielinen.
Ankdam taas yrittää vääntää mustaa valkoiseksi: 50% suruista on korkeakoulutettuja, kun suomenkielisillä luku on 30%.
Aiemmassa viestissä Ankdam kertoi, että suruilla on erityistarpeita koska ovat erityisryhmä. Kun tiedustelin mitä nämä erityistarpeet ovat, niin eipä vastausta kuulunut.
Olisiko sinulla sattumalta jotain tilastoa esittää väitteesi tueksi.
Taidat nimittäin nyt sekoittaa nuo yliopistojen sisäänpääsytilastot ja akateemisen koulutuksen saaneet.
Kaikki eivät suinkaan edes hae yliopistoon, ammattikoulut ja ammattikorkeat ovat myös suosittuja.
Ammattikoulutuksista valmistuu tänä vuonna lähemmäs 2000 opiskelijaa.
Akateemisia on meikäläisissä suhteessa jonkun verran enemmän kuin suomenkielisissä mutta ero ei ole 20%! Etsin sinulle sen tilaston kunhan ehdin. Samassa tilastossa kerrotaan sitten myös että ruotsinkielisten keskuudessa on myös suhteessa enemmän täysin vailla toisen asteen koulutusta olevia kuin suomenkielisten keskuudessa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/30/narvardare-och-merkonom-popularaste-yrkesutbildningarna
@Blankdaam
Tässä lupaamani tilasto:
Etsi otsikko, löytyy sivulta 4:
"Liitetaulukko 2. Ruotsinkielinen 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2011"
http://www.stat.fi/til/vkour/2011/vkour_2011_2012-12-04_fi.pdf
Liitetaulukko 1 edellisen yläpuolella antaa vastaavat suomenkielisten luvut.
Ole hyvä!
Kannattaa huomata että suomenkielisten vastaaviin paikkoihin paikkoja oli alle 1000. Eli noin 25% paikoista meni ruotsinkielisilLe. Tähän pälle viellä Åbot ja hankkenit niin kyllä se vaan aukeaa kielellä opintopaikka helpolla.
Joo ja kannattaa myös huomata että Suomessa on 16 yliopistoa / korkeakoulua. Ruotsinkielisiä on 2 ja kaksikielisiä on yksi. Samoja aineita voi suomen kielellä opiskella useassa paikassa, esim lääkis 5 eri yliopistossa, mutta ruotsin kielellä vain yhdessä. Ruotsinkielisten valinnanvara, edellyttäen että haluaa opiskella äidinkielellään on todella rajallinen. Ruotsin kielellä voi opiskellä todella harvoilla todella aloilla verrattuna suomenkieliseen opintotarjontaan.
Yliopistoja ovat:
1) Helsingin yliopisto;
2) Itä-Suomen yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Lapin yliopisto;
5) Oulun yliopisto;
6) Tampereen yliopisto;
7) Turun yliopisto;
8) Vaasan yliopisto;
9) Åbo Akademi;
10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;
11) Svenska handelshögskolan;
12) Kuvataideakatemia;
13) Sibelius-Akatemia;
14) Teatterikorkeakoulu;
15) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;
16) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö.
Suurin surukeskittymä on kaukana Pohjanmaalla. Ja sikäläiset surunuoret tunnetusti painelevat lahden yli opiskelemaan. SEKIN lisää tuota surujen ylikiintiötä.
Yksikään fenno ei ole opiskellut ulkomailla?
"Suurin surukeskittymä on kaukana Pohjanmaalla. Ja sikäläiset surunuoret tunnetusti painelevat lahden yli opiskelemaan."
Entä sitten? Pitäisikö Suomessa vähentää ruotsinkieltä taitavien opiskelupaikkoja koska Pohjanmaalta voidaan lähteä Ruotsiin opiskelemaan?
Ruotsiin tai muualle ulkomaille lähteminen ei perustu mihinkään kiintiöön! Ulkomaille voi lähteä opiskeleman kuka tahansa jonka lahjakkuus ja kielitaito siihen riittää.
Netti fennon möläys todistaa vain taas kerran että ruotsin osaaminen saattaisi olla opiskelun ja koulutuksen hankkimisen kannalta hyvinkin hyödyllistä. Ruotsiin on merkittävästi helpompi lähteä opiskelemaan kuin Englantiin, Saksaan tai vaikkapa Ranskaan. Yhdysvaltoihin harvalla olisi varaa on lähteä.