Ulkoministerin mukaan Kreikan euroerolla olisi ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, jotka täytyy ottaa huomioon kokonaisharkinnassa.
Toiseksi suurimman hallituspuolueen perussuomalaisten tuki Kreikan uudella hätärahoituspaketille ei ole automaatio. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että mahdolliset uudet tukipaketit katsotaan tapauskohtaisesti.
Kreikka neuvottelee parhaillaan velkojiensa kanssa toisen hätälainaohjelmansa viimeisen rahoituserän maksamisesta. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että maa tarvitsee myös pitkäaikaisemman ratkaisun rahoitusongelmiinsa. Maa on väläyttänyt, että jo heinä-elokuussa erääntyvät lainat EKP:lle maksettaisiin euroalueen kriisirahastosta EVM:stä. Käytännössä tämä tarkoittaisi kolmatta tukipakettia tai nykyisen ohjelman muuttamista siten, että pankkitukeen osoitettuja varoja käytettäisiin valtion kassan tilkitsemiseen.
Brysselissä ensimmäisellä matkallaan ulkoministerinä oleva Soini ei anna takeita siitä, että puolue hyväksyy uuden tukiohjelman Kreikalle.
"Ennen kuin lausun asiasta mitään lopullista mielipidettä, haluan katsoa, onko siellä tarvittavat toimenpiteet, mikä on velkakestävyys ja onko tämä vain jälleen yksi uusi miljardipaketti, jota seuraa uusi. Tässä täytyy päästä tilanteeseen, jossa uskottavuus ja luottamus palautuu. Se on aika vähissä."
Soini sanoo, että EVM kuuluu nyt Suomen sitoumuksiin, mutta ei lupaa hyväksyntää rahaston käyttämiselle.
"Sanon sitten, kun nähdään tilanne. Jokainen vaatii erillisen eduskunnan päätöksen. Asia tulee suureen valiokuntaan, ja tilanne katsotaan erikseen. Millainen hakemus on ja mikä on luottamustaso. Tästä täytyy käydä EU:n kanssa neuvottelut, mutta kansallisesti EVM:ää koskevat päätökset tulevat suureen valiokuntaan. Siellä katsotaan sitten tilanne. Mitään avointa valtakirjaa ei missään nimessä ole."
Soini hoputtaa Kreikan ja velkojien välisiä neuvotteluita, ja kritisoi Kreikan hallituksen toimintaa neuvotteluissa.
"Uskottavuuspääomaa on kauniisti sanoen syönyt tämä melko tempoileva politiikka. Jos paperin pitää tulla torstaina, sitä ei tule, mutta sitten tule puhelu lauantaina."
Ulkoministerinä Soini näkee, että Kreikan mahdollisella euroerolla olisi myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
"Se on yksi asia, joka täytyy ottaa huomioon. Kreikka on Nato-maa, jossa on korkeat puolustusmenot, ja se on herkällä alueella. Sillä on myös pakolaispoliittinen ulottuvuus, kun suurimmat muuttovirrat siellä päin kulkevat Kreikan, Maltan ja Italian kautta. Mutta ei EU:ta voi missään tilanteessa laittaa puun ja parkin väliin ja sanoa, että tästä johtuen tukipaketit täytyy hyväksyä. Mutta asia on otettava huomioon kokonaisharkinnassa."
Toiseksi suurimman hallituspuolueen perussuomalaisten tuki Kreikan uudella hätärahoituspaketille ei ole automaatio. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini sanoo, että mahdolliset uudet tukipaketit katsotaan tapauskohtaisesti.
Kreikka neuvottelee parhaillaan velkojiensa kanssa toisen hätälainaohjelmansa viimeisen rahoituserän maksamisesta. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että maa tarvitsee myös pitkäaikaisemman ratkaisun rahoitusongelmiinsa. Maa on väläyttänyt, että jo heinä-elokuussa erääntyvät lainat EKP:lle maksettaisiin euroalueen kriisirahastosta EVM:stä. Käytännössä tämä tarkoittaisi kolmatta tukipakettia tai nykyisen ohjelman muuttamista siten, että pankkitukeen osoitettuja varoja käytettäisiin valtion kassan tilkitsemiseen.
Brysselissä ensimmäisellä matkallaan ulkoministerinä oleva Soini ei anna takeita siitä, että puolue hyväksyy uuden tukiohjelman Kreikalle.
"Ennen kuin lausun asiasta mitään lopullista mielipidettä, haluan katsoa, onko siellä tarvittavat toimenpiteet, mikä on velkakestävyys ja onko tämä vain jälleen yksi uusi miljardipaketti, jota seuraa uusi. Tässä täytyy päästä tilanteeseen, jossa uskottavuus ja luottamus palautuu. Se on aika vähissä."
Soini sanoo, että EVM kuuluu nyt Suomen sitoumuksiin, mutta ei lupaa hyväksyntää rahaston käyttämiselle.
"Sanon sitten, kun nähdään tilanne. Jokainen vaatii erillisen eduskunnan päätöksen. Asia tulee suureen valiokuntaan, ja tilanne katsotaan erikseen. Millainen hakemus on ja mikä on luottamustaso. Tästä täytyy käydä EU:n kanssa neuvottelut, mutta kansallisesti EVM:ää koskevat päätökset tulevat suureen valiokuntaan. Siellä katsotaan sitten tilanne. Mitään avointa valtakirjaa ei missään nimessä ole."
Soini hoputtaa Kreikan ja velkojien välisiä neuvotteluita, ja kritisoi Kreikan hallituksen toimintaa neuvotteluissa.
"Uskottavuuspääomaa on kauniisti sanoen syönyt tämä melko tempoileva politiikka. Jos paperin pitää tulla torstaina, sitä ei tule, mutta sitten tule puhelu lauantaina."
Ulkoministerinä Soini näkee, että Kreikan mahdollisella euroerolla olisi myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
"Se on yksi asia, joka täytyy ottaa huomioon. Kreikka on Nato-maa, jossa on korkeat puolustusmenot, ja se on herkällä alueella. Sillä on myös pakolaispoliittinen ulottuvuus, kun suurimmat muuttovirrat siellä päin kulkevat Kreikan, Maltan ja Italian kautta. Mutta ei EU:ta voi missään tilanteessa laittaa puun ja parkin väliin ja sanoa, että tästä johtuen tukipaketit täytyy hyväksyä. Mutta asia on otettava huomioon kokonaisharkinnassa."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.