Vuoteen 1918 liittyen löytyy Mannerheimista tällainenkin juttu:
Ennen ja jälkeen 1918, s. 15 (suora lainaus)
>>Ruotsalaisen Dagen Nyheterin kirjeenvaihtaja Nils Hasager haastatteli Mannerheimia kansalaissodan alkupäivinä ja tämä sanoi: "Me tarvitsemme apua ja sitä meidän on saatava ulkomailta kokonaisina vapaaehtoisina joukko-osastoina, aseina, kivääreinä, ja tykkeinä. Meidän täytyy saada joukkoja."
Hasager kysyy: "Voidaanko taistelun jälkeen rakentaa yhdistävä silta taistelevien välille?"
Mannerheim vastasi: "Jos ratkaisu riippuisi minusta, niin sanoisin, etteivät mitkään sillat ole mahdollisia... Ainoastaan yhdestä asiasta voidaan puhua ja se on: rangaistuksesta... Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syyllisiksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema."
Kerrassaan kauhistuttava oli tuollainen haastattelu, joka oli päästetty julkisuuteen.
Ennen ja jälkeen 1918, s. 15 (suora lainaus)
>>Ruotsalaisen Dagen Nyheterin kirjeenvaihtaja Nils Hasager haastatteli Mannerheimia kansalaissodan alkupäivinä ja tämä sanoi: "Me tarvitsemme apua ja sitä meidän on saatava ulkomailta kokonaisina vapaaehtoisina joukko-osastoina, aseina, kivääreinä, ja tykkeinä. Meidän täytyy saada joukkoja."
Hasager kysyy: "Voidaanko taistelun jälkeen rakentaa yhdistävä silta taistelevien välille?"
Mannerheim vastasi: "Jos ratkaisu riippuisi minusta, niin sanoisin, etteivät mitkään sillat ole mahdollisia... Ainoastaan yhdestä asiasta voidaan puhua ja se on: rangaistuksesta... Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syyllisiksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema."
Kerrassaan kauhistuttava oli tuollainen haastattelu, joka oli päästetty julkisuuteen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ammutaan paikalla päällikön harkinnan mukaan. Kyseessä on ns. hätäpuolustus, ei tuomio... katso lopusta...
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html
Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960.
Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:
Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.
G. Mannerheim.
punaisiin oli rivimiesten laskeminen kotiin ja johtajien kova rankaiseminen eli teloitus.
Ohje 25.2. 18 velvoitti vangitsemaan ja tutkimaan muut kuin rintaman takaa tavatut tuholaiset.
Toukokuun 11. Mannerheim käski lopettaa paikalliset teloitukset ja toimittaa punavangit valtionrikosoikeuksien tuomittaviksi.
Valtionhoitajana M. armahti 2 000 punavankia.
Mannerheim vain siteerasi aivan oikein Suomen lakia.
"Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syyllisiksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema."
Avaaja on sitten tehnyt tästä raflaavan otsikon. Punaisten rivimiesten enemmistö ei tietenkään syyllistynyt maanpetokseen, vaan sen ja kapinan avustamiseen. Siksi he eivät saaneetkaan kuolemantuomiota, vaan vapautuivat ennemmin tai myöhemmin.
》Mannerheim vastasi: "Jos ratkaisu riippuisi minusta, niin sanoisin, etteivät mitkään sillat ole mahdollisia... Ainoastaan yhdestä asiasta voidaan puhua ja se on: rangaistuksesta... Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syyllisiksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema."《
Päälahtari olisi mieluusti nähnyt kaikki punikit ammuttuna. Lue teksti kuten se kuuluukin.
Toisekseen vankeja otettiin päällikön harkinnan mukaan. Arvaa otettiinko niitä haitolle ja riesaksi, vaiko mieluummin ammuttiin samoin tein. Etenkin jos oli kyse pienemmistä porukoista tai jopa muutamista kymmenistä punikeista tai sellaisiksi epäillyistä.
Haavoittuneet ammuttiin liki systemaattisesti ja kaikki tämä lahtaus kirjattiin sitten punikkien taistelutappioiksi.
Jos Mannerheim olisi halunnut ammuttaa kaikki punaiset, hän ei olisi erikseen kieltänyt paikallisia teloituksia toukokuussa 1918.
Haavoittuneista 10 - 12 000 punaisesta oli hengissä ainakin 1000 vielä 1973.
Vähemmän pötyä ja mutua, kiitos!
Minkä takia Mäntsälän kapinaan syylistyneitä ei teloitettu. Nehän syyllistyi maanpetokseen!
Mäntsälän kapinalliset antautuivat ilman veritekoja. Siksi seurauksetkin olivat luonnollisesti paljon lievemmät, kuin murhaavalle ja rosvoavalle punakaartille.
Punavankien murhaamista puolustellaan sillä että punaiset "aloittivat aseellisen kapinan". Nytkö kapinointi ei olekaan peruste kuolemaantuomiolle, joko lailliselle tai laittomalle, kun kapinoivana osapuolena on äärioikeisto?
Jep. Punikit ammuskelivat laillisen hallituksen joukkoja, sivullisia ja toisiaan saaden aikaan runsaasti ruumiita. Mäntsälän kapinalliset sentään älysivät antautua ennen veritekoja.
Mutta Mätsälän kapinaan osallistujat syyllistyi maanpetokseen. Mannerheimin mukaan rikoksista pahimpaan.kyllä johtohenkilöt olisi pitänyt teloittaa!
Mannerheim ei ollut tuomari, valtionpäämies tai ylipäällikkö vuonna 1932, Milloin hän on sanonut maanpetosta rikoksista pahimmaksi? Tarkka viite, kiitos!
Haavoittuneiden punaisten puuttuminen näkyy tilastoissa kun alettiin maksaa eläkkeitä ja korvauksia. Tällöin kävi ilmi ettei punaisten haavottuneita tai vammautuneita ollut kuin noin 1000 jotka haki korvauksia.
Valkolahtari päätteli nokkelasti kuin krapulainen viinaa juodessaan, että tauti lähtee sillä millä se on tullutkin, JA AMPUI HAAVOITTUNEET!
No paljonko heitä sitten puuttui 1973? Tuolloin nuorimmatkin punakaartilaiset olivat yli 70-vuotiaita. Heidän syntyessään odotettavissa oleva elinikä oli noin 50 vuotta. Noiden 1000 haavoittuneen osuus kaikista 1973 korvauksia saaneista
(11 600) oli suunnilleen sama kuin 10 000 haavoittuneen osuus punakaartista 1918.
Punaiset aloittivat sodan syyllistyivät maanpettureteen.
Kuten muissakin Itä-Euroopan maiden kaoottisissa sisällissodissa (vrt. Baltia, Ukraina, Venäjä, Balkan) vv. 1918-1922, Suomen konfliktissa oli lukuisia osapuolia, jotka aloittivat toiminnan eri syistä toisistaan riippumatta, eikä tapahtumia voi pelkistään yhden tahon syyllisyyteen -- muuten kuin voittajien (jos kohta myös häviäjien) yksipuolisessa historiantulkinnassa, jolle ei tietenkään enää 2010-luvulla saisi olla sijaa sadan vuoden takaisen historian objektiivisesa tarkastelussa.
Näin tekivät eikä noista suomalaisista punikeista pitänyt Stalinkaan Venäjällä. Niitä tapettiin kuin kärpäsiä joko ampumalla tai näännyttämällä työleireillä nälkään ja tauteihin.
Oletko varma?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puna-armeijassa_menestyneet_suomalaiset
Punikkien sotavammaisia ei siis löytynyt koska ne oli jo haavoittuneina ammuttu PAIKALLA Mannerheimin käskyä noudattaen.
Miten niin ei löytynyt, jos vielä vuonna 1973 oli hengissä vähintään 1000?
Eiköhän nuokin 1000 ollut vankileireillä nälän vammattamia.
Varsinaisia sotainvalideja oli punaisten puolella vähän, koska 1918 haavoittuneille punikeille oli vain lahtarin laki kuten Harmoisissakin nähtiin.
Eivät, vaan nimenomaan vuonna 1918 haavoittuneita. Seuraisit keskustelua ennen kuin kommentoit olemattomia asioita.
Ei se suotta saanut Lahtarin nimeä. Oli kai katkera kun ei päässyt valkoisten kanssa hyökkäämään suoraan päin PIetaria, piti pysähtyä sotimaan Tampereelle.
"Ei se suotta saanut Lahtarin nimeä. Oli kai katkera kun ei päässyt valkoisten kanssa hyökkäämään suoraan päin PIetaria, piti pysähtyä sotimaan Tampereelle."
Taidat olla vähän onnellinen?
Mannerheim suunnitteli vasta valtionhoitajana 1919. Se ei saanut kannatusta Suomessa, eikä länsivallat kallistaneet korvaansa M:n vaatimuksille tukitoimista. Myöskään valkoiset venäläiset eivät hyväksyneet Suomen itsenäisyyttä.
Edes Mannerheimin nimittämä hallitus ei kannattanut hyökkäystä, eikä yksikään eduskuntapuolue.
Siihen se jäi.
Punikit on syylisiä sisällissotaan, punikki lahtareille oli oikea tuomio.
http://www.levykauppax.fi/book/lehtimaki_kimmo/punapaallikko/
Kertoo sisällissodasta.
Rahjan manifesteja sitten näkee kopioina Tampereen tapahtumista joita sitten tänäpäivinä pidetään tosina kun nuoriso kauhistelee.Tottakai päälliköt tapettiin ja ne harvat Venäläiset jotka vielä mukana.Summittainen surmaaminen sitten satua.Rahjakin häiriintynyt agitaattori joka kyllä oli samaan aikaan pakenemassa Venäjälle.
punikkeille oli aivan oikein kuolemanrangaistus, maanpetturit.