Kun on yhä ilmeisempää, ettei Suomi tästä lamasta tulee selviämään ei 10 eikä 20 vuodessa vaan olemme menossa kohti varmaa konkurssia, niin olisi korkea aika alkaa opettaa kansalaisia selviämään niukoissa oloissa. Mallia voitaisiin ottaa jostain 1950-luvun alusta, sovittaa elämä sen ajan resursseihin ja käytäntöihin. Vastikkeetonta rahaa ei tullut seinästä eikä köyhillä ollut varaa asua kaupunkien keskustoissa ja istua kaiket päivät ostareiden kahviloissa tai kaljalla.
Suomalaiset pula-ajan pikakurssille
aika_käy_vähiin
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pitäisi kaavoittaa lisää siirtolapuutarhoja ja viljelypalstoja. Sotakorvauksista selvittiin ja pienellä tulotasolla pärjättiin, koska kotitalouksien omavaraisuusaste oli korkea 1960-luvun loppuun saakka. Myös talkoohenki kukoisti, kunnes vasurien kateusverottaja alkoi kiinnittää siihenkin huomiota.
Jos kuntoa riitti, eläkeläinen saattoi käydä vaikkapa siivoamassa koululla tai työväentalolla, tai hoitaa naapurin lapsia silloin tällöin, ilman että tarvitsi pelätä kansaneläkkeen takaisin perintää. Eläkeläinen ei tuntenut itseään hyväksikäytetyksi, vaikka vasurit yrittivät niin valistaa.
Torpparilait mahdollistivat 1920-luvulle tultaessa sen, että vuokraviljelijät saivat lunastaa viljelymaansa ja mäkituvat. Oli omakotitalot ja rintamamiestalot toisen maailmansodan jälkeenkin. Siirtokarjalaiset oli asutettu. Puurakenteisissa työläiskortteleissa oli pienet pihat ja puutarhapalstat. Juurekset saatiin omasta pihasta ja maajussisukulaisilta. Marjat viitsittiin kerätä itse. Oli myös maakellarit, joissa ruokatarvikkeet säilyivät.
Häkäpönttöautoja verotetaan kumminkin rankasti! Eikä suomalainen saa tehdä edes talkootyötä...toisin kuin savunaamat jotka saa kioskinsa kannattamaan tukiaisilla!
Nyt taas odotetaan 4 vuotta, että taivaasta tupsahtaa uutta pelastavaa vientiteollisuutta ja uusia työpaikkoja. Niin ei vaan taaskaan käy, valitettavasti. Suomi on ajettu siihen tilaan, että ei tänne kannata kenenkään sijoittaa ja perustaa minkäänlaista työvaltaista toimintaa, se juna meni jo kauan sitten. Miksi uutta syntyisi kun moni vanhakin on lähtenyt jo ulos.
Miten muokkaat hehtaarin peruna- ja porkkaviljelmän parvekelaatikkoon?
Ja vinttikaivo kylppäriinkö?
helpostikin jos asuu ylimmässä kerroksessa, eihän siihen tarvita kuin 5 000 kappaletta kahden neliön tasoja päällekkäin. Jos väli olisi jotain 0,3m, niin tornin korkeudeksi tulisi vain 1,5 kilometriä.
Kaikki korjaantuu, kunhan saamme lisää pankkiautomaatteja joka talon seinään. Siis otto. ei pano automaatteja.
Me olemme uudelleen syntynyt kansa. Synnyimme pakasteena (siittiöt ja munasolut säilössä) ja kuoleman jälkeen olemme taas sairaalan ruumishuoneen kylmäkaapissa!
Kuinka sitä osaisi vaatimattomasti perunat keittää ja läskiviipaleet ruskistaa? Epäterveellistäkin se on!
Kansa joutuu muuttamaan sinne perunapellon viereen, pois näkemästä kaupungissa nälkää.
Ei nykysuomalaiset jää eloon jos lähimpään kauppaan on yli kaksi kilometriä.
Parvekeasukkaalle tiedoksi: Hehtaari on 100m x 100 m = 10.000 m2. Se riittää hyvin jo puutarhaelinkeinoonkin. Ja 10m x 10m = 100 m2. Siirtolapuutarhoissa on viljely/puutarhapinta-alaa ehkä 50 - 100m2, ja kaupunkien viljelypalstat ovat usein tätäkin pienempää kokoluokkaa.
Puutarhapalstoista ja siirtolapuutarhoista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tämä on tosiasia. Jonot ovat pitkät.
Ne eivät ole kunnallisten kaavoittajien suosikkilistalla, koska niihin pitäisi rakentaa kunnallistekniikkaa ainakin rajoille saakka. Vesiposti on tärkein.
Ikävä piirre on se, että pikkupalstoilla käy usein sossupummeja ja muuta rupusakkia sotkemassa ja varastamassa, mikäli ympärivuorokautista valvontaa ei ole järjestetty.
Suomessa riittäisi maata niin kaupunkien asuntorakentamiseen kuin puutarhapalstoihinkin.
Miksei voi mennä puistoo vaa juomaa kaljaa,se on kivaa! puiston lammesta voi syödä kaloja ja sorsia sekä tietysti nurmikkokin maistuu raikkaalta kesäsateen jälkeen!
Kessuviljelmät kerrostalon nurkalle tai lähipuistoon. Siinä voi hiukan tuinatakin, kun myy kuivatut kessulehdet malboron puutteesta kärsivälle. Lisäksi elintasoaan voi kohottaa kiljun myynnillä. Salainen puistoterassi vaan pystyyn!
Suurin osa Suomen asunnoista muuttuu asuinkelvottomiksi, kun öljy loppuu ja saman tien katoavat sähköt. Mites sitten suut pannaan? Muutto maalle hyvissä ajoin ei pelasta, koska muiden korjatessa sadon isäntä jää nuolemaan näppejään. Panen Lontooseen vedon vetämään, että Suomi pärjää ilman öljyä v. 2032.
Paras tarkistaa ennen muuttoa, onko Lidl lähellä. Valmisruoan saanti on turvattava, ja myös vessapaperi voi olla tarpeellista.
Pankkikortin paikalla on puutikku.
Suomalaiset voisivat ryypätä itsensä tainnoksiin ja ostella sitten ruokaa panttipullojen palautusrahoilla.