Miten hallitus aikoo sen tehdä ja miten se pitäisi tehdä.
Hallitus aikoo tehdä tuottavuushypyn pidentämällä työntekijöiden työaikaa. Riippuen hieman millä alalla työskentelee sen vaikutus on kyseenalainen. Jos mekaanisesti jatketaan esim. toimihenkilöiden päivää vaikkapa 20:llä minuutilla. Kuka takaa, että työntekijä tekee töitä tämän ajan tehokkaasti?
Ei, keinot ovat toiset. Väittäisin, että tietokone on aikasyöppö. Etenkin nykyinen tapa lähettää ja lukea sähköposteja. Suurin osa niistä on turhia. Jos saat postiisi vaikkapa 100 viestiä päivässä ja tutkit kaikki. Aivan turhaa työtä. Aikaa menee 2 tuntia. Senkin ajan voisi tehdä töitään kuin lukea jonkun lähettämiä viestejä, jotka eivät edistä työtä millään tavoin. Päinvastoin hajottavat ajattelua. Posteista ja linkeistä löytyy aina paljon mielenkiintoista. Mennäänpä tutkimaan. Homma ei hoidu tällä tavalla.
Vielä 1990-luvun puoliväliin faksi oli väline, jota käytettiin todella vain työntekoon. Kukaan ei juuri viitsinyt lähetellä kaiken maailman informaatiota faksilla. Aikaa jäi työntekoonkin. Nyt sähköpostin selaaminen luetaan työksi. Tuona aikana oma homma ei juuri edisty. Toki sähköpostissa on tilauksiakin ja muuta asiaa. Miten ne voisi erotella, ettei tarvitse lukea kaikkia posteja.
Kännykkä on toinen aikasyöppö. Tietokoneen ohella se on monen kädessä pitkin päivää. "Pitää pysyä ajan tasalla". Mikähän on niin tärkeätä kavereiden kanssa tilannetiedotuksessa, että ei voi olla hiplaamatta älykännykkäänsä koko ajan.
Tällaisia seikkoja ei saisi tuoda esiin, mutta juuri nämä ovat tehokkaan työnteon esteitä. Mitä auttaa, jos työntekijä notkuu netissä 20 minuuttia pidempään päivässä? Tällä pelillä ei saada sitä "tuottavuushyppyä".
Lisäisin vielä, että tietotekniikauskovaiset ostelevat firmojen ja etenkin yhteiskunnan varoilla jos minkälaisia tietokoneohjelmia. Valtion ja kuntien rahaa on pantu näihin ohjelmiin varmaankin satoja miljoonia. Kaiken lisäksi jokaisella on omansa, jotka eivät pelaa yhteen. Mitä tällä savutetaan. Ei jokaista sanaa tarvitse dokumentoida. Tämä on jo kirous lääkärinkin työssä, kun suurin osa ajasta menee hoitaessa tietotekniikkaa, kun pitäisi hoitaa potilasta. Miten tällainen järjettömyys on päässyt valloilleen Suomessa.
Hallitus aikoo tehdä tuottavuushypyn pidentämällä työntekijöiden työaikaa. Riippuen hieman millä alalla työskentelee sen vaikutus on kyseenalainen. Jos mekaanisesti jatketaan esim. toimihenkilöiden päivää vaikkapa 20:llä minuutilla. Kuka takaa, että työntekijä tekee töitä tämän ajan tehokkaasti?
Ei, keinot ovat toiset. Väittäisin, että tietokone on aikasyöppö. Etenkin nykyinen tapa lähettää ja lukea sähköposteja. Suurin osa niistä on turhia. Jos saat postiisi vaikkapa 100 viestiä päivässä ja tutkit kaikki. Aivan turhaa työtä. Aikaa menee 2 tuntia. Senkin ajan voisi tehdä töitään kuin lukea jonkun lähettämiä viestejä, jotka eivät edistä työtä millään tavoin. Päinvastoin hajottavat ajattelua. Posteista ja linkeistä löytyy aina paljon mielenkiintoista. Mennäänpä tutkimaan. Homma ei hoidu tällä tavalla.
Vielä 1990-luvun puoliväliin faksi oli väline, jota käytettiin todella vain työntekoon. Kukaan ei juuri viitsinyt lähetellä kaiken maailman informaatiota faksilla. Aikaa jäi työntekoonkin. Nyt sähköpostin selaaminen luetaan työksi. Tuona aikana oma homma ei juuri edisty. Toki sähköpostissa on tilauksiakin ja muuta asiaa. Miten ne voisi erotella, ettei tarvitse lukea kaikkia posteja.
Kännykkä on toinen aikasyöppö. Tietokoneen ohella se on monen kädessä pitkin päivää. "Pitää pysyä ajan tasalla". Mikähän on niin tärkeätä kavereiden kanssa tilannetiedotuksessa, että ei voi olla hiplaamatta älykännykkäänsä koko ajan.
Tällaisia seikkoja ei saisi tuoda esiin, mutta juuri nämä ovat tehokkaan työnteon esteitä. Mitä auttaa, jos työntekijä notkuu netissä 20 minuuttia pidempään päivässä? Tällä pelillä ei saada sitä "tuottavuushyppyä".
Lisäisin vielä, että tietotekniikauskovaiset ostelevat firmojen ja etenkin yhteiskunnan varoilla jos minkälaisia tietokoneohjelmia. Valtion ja kuntien rahaa on pantu näihin ohjelmiin varmaankin satoja miljoonia. Kaiken lisäksi jokaisella on omansa, jotka eivät pelaa yhteen. Mitä tällä savutetaan. Ei jokaista sanaa tarvitse dokumentoida. Tämä on jo kirous lääkärinkin työssä, kun suurin osa ajasta menee hoitaessa tietotekniikkaa, kun pitäisi hoitaa potilasta. Miten tällainen järjettömyys on päässyt valloilleen Suomessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Hallitus aikoo tehdä tuottavuushypyn pidentämällä työntekijöiden työaikaa."
Työajan pidentäminen vähentää tarvetta työllistää ihmisiä, mikä taas vaikeuttaa hallituksen työttömyyden vähentämistavoitteiden saavuttamista.
"Kuka takaa, että työntekijä tekee töitä tämän ajan tehokkaasti?"
Työajan todellinen pidentäminen kuluttaisi etenkin ikääntyvät työntekijät ennenaikaisesti, johtaen työurien lyhentymiseen, mikä taas vaikeuttaa kestävyysvajeen hoitamista. Hallituksen linja on valitettavasti hölmöläistarinasta tuttua peiton leikkaamista yhdestä päästä ja ompelemista sen toiseen päähän.
"Väittäisin, että tietokone on aikasyöppö."
Perusongelma on loppukäyttäjien heikko vaikutusvalta käyttämiensä järjestelmien ominaisuuksiin. Varsinaisen tuottavan työn tekijöitä ei pitäisi kuormittaa hallinnollisilla yksityiskohdilla. Jos tietokonetta yritetään käyttää sellaisiin tarkoituksiin, joihin se ei sovellu tai sellaisiin tarkoituksiin, jotka ylipäätään ovat sellaisia, että ne eivät lisää tuottavuutta, niin tuottavuus tietenkään ei lisäänny. Esimerkiksi heikkolaatuisia hallinnollisia järjestelmiä hankitaan, jos ne tuottavat vähänkin hyötyä hallinnolle itselleen. Hallinto taas viis veisaa siitä, mitä tuotannollisia vaikutuksia niiden käytöstä laajemmassa katsannossa on. Hallinnon pyrkimys on kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa.
Ohjelmistojen laatu on heikko, koska loppukäyttäjillä ei ole riittävästi vaikutusvaltaa niiden toiminnallisuuksien määrittelyssä. Eihän se ole tyhmä, joka myy hankalakäyttöisiä ohjelmia ratkaisemaan olemattomia ongelmia, vaan se, joka sallii niitä hankittavan. It-firmat myyvät vaikka mitä, hallinto kasvattaa vaikutusvaltaansa, loppukäyttäjät eivät ehdi töiltään vahtia järjestelmien kehitystä ja ylin johto ei ymmärrä tekniikasta riittävästi.
Ohjelmistojen laadun pitäisi olla parempi, mutta hallitus leikkaa kovalla kädellä koulutusmäärärahoja, joita tarvittaisiin mm. laadukkaiden järjestelmien kehittäjien kouluttamiseen. Esimerkiksi yliopistoista irtisanotaan korkeasti koulutettuja kokeneita opettajia. Hallituksen "logiikan" mukaan tuottavuushyppy saadaan aikaan siten, että nuo opettajat siirretään joutilaiksi työttömyyskortistoon.