"Rikkailla alueilla asuva hakija saa Helsingissä kolme kertaa isommat avustukset seurakunnalta kuin köyhällä alueella asuva.
Kirkko & Kaupunki -lehden selvityksen mukaan keskimääräinen avustus oli suurin Pakilassa ja pienin Herttoniemen seurakunnassa, johon kuuluu muun muassa Myllypuro. Pakilassa asuva saa seurakunnan diakoniatyöltä keskimäärin 95 euroa, kun taas Myllypurossa avustus oli vain 29,50 euroa per tarvitsija. "
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/293403-yllattava-selvitys-lehti-kirkko-avustaa-eniten-rikkailla-alueilla
Tämä heijastaa kirkon sisällä vallitsevaa ajattelua eli köyhälle puuro ja paremmalle pihvi.
Kirkko & Kaupunki -lehden selvityksen mukaan keskimääräinen avustus oli suurin Pakilassa ja pienin Herttoniemen seurakunnassa, johon kuuluu muun muassa Myllypuro. Pakilassa asuva saa seurakunnan diakoniatyöltä keskimäärin 95 euroa, kun taas Myllypurossa avustus oli vain 29,50 euroa per tarvitsija. "
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/293403-yllattava-selvitys-lehti-kirkko-avustaa-eniten-rikkailla-alueilla
Tämä heijastaa kirkon sisällä vallitsevaa ajattelua eli köyhälle puuro ja paremmalle pihvi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Köyhien kannattaa erota valtiokirkosta, niin jää rahaa ruokaan
"Seurakuntien diakoniatyö auttoi Helsingissä viime vuonna runsaalla puolella miljoonalla eurolla."
"Yhtymän verotulot nousivat 97,5 miljoonaan euroon edellisen vuoden 93 miljoonasta. Henkilöiden maksamia kirkollisveroja kertyi 81 miljoonaa euroa ja osuutta yhteisöveron tuotosta runsaan 16 miljoonaa."
https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutisetjatapahtumat/uutiset/2014/03/yUNdVHIKV.html
81 miljoonan kirkollisveroista liikeni diakoniaan 0,5 miljoonaa eli vain 0,6 prosenttia kirkollisveroista suunnattiin diakoniaan. Tämä kertoo kaiken kirkon arvopohjasta.
Jutussa mainittiin myös todennäköinen syy sille, miksi avustukset vaihtelevat:
"Kirkko & Kaupungin mukaan syitä avustusten jakautumiseen saattavat olla seurakuntien sisäisten budjettien erot sekä seurakuntien diakoniatyöntekijöiden herkkyys hakea avustuksia asiakkailleen muista käytettävissä olevista lähteistä."
Sanotaan heti alkuun, että omasta mielestäni ei ole hyvä tilanne, että avustukset vaihtelevat noin paljon alueelta toiselle. Esimerkiksi Helsingissä olisi ihan mahdollista seurakuntien yhdessä sopia linjauksista, joiden perusteella avustuksia jaetaan.
Toisaalta minusta on hirveän hyvä, että Kirkko & Kaupunki teki tämän selvityksen. Se antaa mahdollisuuden tarttua asiaan.
Vilppu H.
pappi
Kirkko on "muiden käytettävissä olevien lähteiden" kiistaton asiantuntija. Ei ole sellaista tuenjakaja a ja tukimuotoa jota kirkko ei tuntisi ja sille hakemuksia lähettäisi. Kunhan ei vain kirkon omian rahoja , kirkollisverokertymää ja omaisuutta tarvitse käyttää.
Miksi sitten rikkaiden asuinalueiden srk:t muka käytä näitä muita rahoituslähteitä? Ja eikö kirkko laskekaan niintä saatua rahaa, avustusta omaksi, itse antamakseen avustuksekseen?
Kirkko kyllä auttaa jos joku ulkopuolinen maksaa laskun auttamisesta.
<>
Eikös tämä ole selvä arvovalinta. Se, mistä ensimmäisenä tingitään on köyhien auttaminen. Kun Helsingin tasolla avustuksiin menee peräti 0,5% verotuloista, niin jokainen ymmärtää, että jos köyhien avustaminen olisi kirkolle tärkeää, niin jokainen seurakunta pystyisi samaan tasoon avustuksissa.
Köyhemmät seurakunnat avustavat vähemmän kuin rikkaammat, mutta onkos köyhien seurakuntien papeilla ja muilla virkamiehillä pienemmät palkat? Tärkeimmät asiat ensin.
"Kirkko & Kaupungin mukaan syitä avustusten jakautumiseen saattavat olla seurakuntien sisäisten budjettien erot sekä seurakuntien diakoniatyöntekijöiden herkkyys hakea avustuksia asiakkailleen muista käytettävissä olevista lähteistä."
Avustuksia jaettiin noin 500 000 euron verran, mutta kuten juttu kertoo ei kaikki apu tullut kirkolta ja kirkollisveroista, vaan osa avusta haettiin "muista käytettävissä olevista lähteistä". Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon ylipäätään 500 000 eurossa oli varoja kirkollisveroista. Ettei vaan enemmistö ollut noita muihen lähteiden varoja. Jokatapauksessa kirkko taas kerran kiillottaa omaa julkikuvaa muiden lahjoituksilla ja avustuksilla.
Käsittääkseni nuo 500 000 euroa ovat nimenomaan kirkon itse jakamia avustuksia. Mutta diakoniatyöntekijät usein auttavat ihmisiä hakemaan esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukea tai muita yhteiskunnan tukia. Se on osa työtä, mutta lukuja ei tietenkään tilastoida mihinkään, koska kyse ei ole kirkon jakamasta tuesta.
Vilppu H.
pappi
Uutiseta eivät selvinneet kuin 4 kohdetta mihin jaetaan avustusta, epätasaisesti. Mitä muita alueita on tutkimuksessa?
Mitä ovat rikkaat ja köyhemmät alueet?
Vilppu H. tai muut tietävät, kiitos?
Auttavatko hakemaan vapautusta kirkollisverosta myös? Kirkkohan teoriassa, vaan ei käytännössä, myöntää vapautuksen köyhille?
Kirkko ja Kaupungin uutisessa mainittiin suoraan neljä seurakuntaa, mutta selvitys koski kaikkia Helsingin seurakuntia. Se ei siis kata koko maata tai edes pääkaupunkiseutua, vain Helsingin eri seurakunnat. Niinpä rikkaat ja köyhät alueet menevät sen mukaan miten Helsingissä muutenkin.
Vilppu H.
pappi
"Auttavatko hakemaan vapautusta kirkollisverosta myös? Kirkkohan teoriassa, vaan ei käytännössä, myöntää vapautuksen köyhille?"
Uskon kyllä, että diakoniatyöntekijät auttavat hakemaan myös vapautusta kirkollisverosta, jos sitä kysytään.
Yleisesti ottaen avustamisen nyrkkisäännöt ovat seuraavat:
* Avustukset ovat harkinnanvaraisia, niihin ei ole subjektiivista oikeutta eikä valitusoikeutta. Avustukset ovat tilapäisiä ja kertaluontoisia.
* Käteistä rahaa ei anneta, eikä rahaa makseta tilille.
* Avustuksen saajan on asuttava seurakunnan alueella, mutta hänen ei tarvitse kuulua kirkkoon.
* Ennen diakonisen avustuksen myöntämistä tutkitaan, saako hakija jo kaikki hänelle kuuluvat yhteiskunnan tuet.
Vilppu H.
pappi
Jos sitä kysytään? Miksi sitä pitäisi osata kysyä? Ohjeistuksesta se näemmä ainakin puuttuu. Sen sijaan kyllä on ohjeistettu tarkistamaan, saako henkilö kaikki yhteiskunnan tuet - niitä ei tarvitse osata kysyä. Miksi vapautus kirkollisverosta on eri asia? Eipä ihme, ettei noita vapautuksia myönnetä, kun mahdollisuus pyritään piilottamaan, vaikka nähdään avun tarve.
Tähän on luonnollinen selitys. Rikkailla alueilla ei asu köyhiä niin paljon ja nämäkin avuntarvitsijat olivat varmaankin satunnaisia hakijoita eläkeläisistä joille oli tullut hetkellisesti ylimääräisiä lääkelaskuja.
Sinänsä on typerää, että jos jollain seurakunnalla jää köyhille tarkoitettuja varoja käyttämättä että niitä ei annettaisi viereisen seurakunnan köyhien käyttöön. Puhutaan kuitenkin erittäin pienistä summista, kirkko käyttää alle 0,5% tuloistaan köyhien taloudelliseen auttamiseen.
Köyhän (toimeentulotukea saavan) ei ole tarvetta erota kirkosta, koska kunnan sosiaalitoimi maksaa köyhän kirkollisveron köyhien harkinnanvaraisesta tuesta. Itse asiassa Helsingin sosiaalitoimi maksaa köyhien kirkollisveroja n. 1,5 miljoonan euron edestä vuosittain ja kirkko antaa takaisin köyhille vain kolmasosan siitä.
"Tähän on luonnollinen selitys. Rikkailla alueilla ei asu köyhiä niin paljon ja nämäkin avuntarvitsijat olivat varmaankin satunnaisia hakijoita eläkeläisistä joille oli tullut hetkellisesti ylimääräisiä lääkelaskuja."
Juuri näin. Kun jaettavana on vaikka 10000 euroa ja tarvitsijoita köyhällä alueella on 500, kuinka paljon kullekin voidaan antaa? Entäs kun tarvitsijoita vauraalla alueella on 50?
Minusta kaikki avustus, pienikin, on hyvä. Kirkon avustusten varaan ei pidä silti kenenkään rakentaa elämäänsä. Kyllä raha-avun pitää pääsääntöisesti tulla muualta, jos sitä tarvitaan.
"Muita tukimuotoja voivat olla... ... ... ja kutsu seurakuntayhteyteen."
http://www.valomerkki.fi/uutiset/rikkaalla-alueella-saa-isoimmat-diakonia
Ihminen tulee hädässä hakemaan apu seurakunnalta, niin seurakunnan tukimuotoihin kuuluu rekrytoida hädänalainen ihminen oman uskontonsa kannattajaksi. Vähän niinkuin kehitysmaissa. Leipää ja Raamattua samassa paketissa.
http://imgur.com/ERwMW1d
http://www.talouselama.fi/uutiset/lehti rikkaalla alueella asuva saa kirkolta isoimmat avustukset ero jopa yli kolminkertainen/a2310793?service=mobile&page=1&fullsite=true