Viime aikoina on alettu kysellä yhä enemmän sen perään, miten pitkälle Sipilän hallituksen suunnittelemalla tuottavuusloikalla voidaan hypätä. Suomen Pankin laskelmat puoltavat loikkaan lähtemistä. Loikkauksen puolesta puhuvat myös elinkeinoelämän edustajat. Välillä tulee mieleen, että tämä on ainoa ja suorastaan välttämätön keino lisätä tuottavuttamme ja parantaa kilpailukykyämme. Ehkä on kuitenkin hyvä muistuttaa, että näissäkin puheenvuoroissa voi olla kyse enemmän idean markkinoinnista kuin hyvien tulosten lupaamisesta. Samaan tapaanhan meille markkinoitiin työantajien Kela-maksun poistamista ja yhteisöveron alentamista sekä yritysten osinkoverotuksen keventämistä. Markkinointi oli tehokasta mutta luvatut tulokset vaan antavat odottaa itseään. Tänäänkin Matti Vanhanen oli aamuteeveessä markkinoimassa idea(ansa).
Mutta onneksi meillä on Kekkonen. Nyt pramille astui pojanpoika Timo, joka epäilee kovasti sitä, ettei työajan lisääminen ole oikea konsti selvitä kohti parempaa. Jos se olisi hyvä keino, Romanian ja Bulgarian tapaisten kansantalouksien pitäisi olla markkinajohtajia maailmassa. Kreikassakin painetaan enemmän työtunteja kuin meillä suomalaisten loikoilleissa Kreetan ja muiden Kreikan saarten rantatuoleissa.
Eikä Timo Kekkonen jäänyt ajatuksineen yksin. Eräät talousoppineet ovat tulleet julkisesti tukemaan häntä. Viimeksi tänään Hesarin mielipideosastolla kauppatieteen tohtori, emeritus tutkimusprofessori Mika Mannermaa kertoo lukijoille, että Kekkosen geeneissä on järki tallella. Mannermaa arvuuttelee sitä, miten esim. Apple parantaisi tai on parantanut tuottavuuttaan. Ei ainakaan työtunteja lisäämällä. Ja lopuksi Mannermaa sanoo, että ehkä juuri Applen tapaiset ihmeet eivät olekaan Suomessa mahdollisia, kun me (kirj. huomautus: hallitus ja elinkeinoelämä) emme tajua sitä, mikä on todellisen menestyksen takana.
Hallitus ja elinkeinoelämä ovat ottaneet vahvan takanojan. Halutaan palata vanhan kunnon bulkkituotannon aikaan, missä tehdyillä tunneilla oli vielä merkitystä tuotantoon ja kilpailukykyyn. Tässä mielessä leikkaaminen koulutuksesta ja tutkimuksesta on ihan linjassa tällaisen ajattelun kanssa. Näille fundeeraajille Nokian kaltainen ilmiö ei saa enää toistua.
Tuottavuusloikka
45
73
Vastaukset
- NäinoN--
Jos meidän Hintamme On Koko Ajan 15% Korkeammat Kuin Kilpailijoiden, niin on ihan tosi asia että ;Meillä Iso Kilpailukyky Ongelma.
Siinä ei rutinat auta.
Ja Siinä Ei Auta Ehdotettu Veronkiristys Isotuloisille. Yksinkertaiseti isotuloisten on luovuttava edes osasta Saavutettuja Etuja. Nyt marisee 3000 tienaavat "duunarit" kuin pikkulapset. SAK:n pomo on kuin pikkupoika hiekkalaatikolla. "Äitiiiii, toi tuli mun laatikolle!!!!"
Pitäs aikuistua ja alkaa asiota hoitaa kuin aikuiset. Reaaliteetit on ne jotka sanelee ei juonitelu siitä kenelle mikäkin vitkuttelu kuuluu.
SUOMI odottaa NYT päätöksiä. EI hiekkalaatikkoleikkejä eikä vitkutteluja. Päätöksiä on odotettu jo NELJÄ vuotta. Ei ole enää aikaa odottaa että tuleeko jotakin päätöksiä neljän tai viiden vuoden päästä. Jos lylyn vaatimuksiin suostutaa saattaa mennä se 7 vuotta niin kuin eläkeuudistuksesskin meni. Siinä vaiheessa Suomen velka on jo 200 miljardia ja yrityksiä ei ole olemassakaan.
Toisen kerran Suomen historiassa tilanne jossa yritysten perustanta on pienempää kuin uusien yrityksien perustaminen. Edellinen oli Lipposen hallituksien aikana.- KoettuFakta
Ongelma ei ole kustannusten hinta, vaan ylikatteet joita suomalainen yritys koettaa saada. Suomen kilpailukyvyn ongelmaa on kovasti koetettu syytää kustannusten niskaan, mutta ongelma on hinnoittelussa. Kilpailijat myyvät pienemmällä katteella.
- Annelini
Onneksi demarit ovat keksineet paremman keinon tuottavuushypyn sijaan - teollisuustuotteiden ulkomaankaupan lisäämisen. Mainio oivallus!
Puolueessa on vielä mietintämyssyn alla ne toimenpiteet, joilla tuo maaginen asema saavutetaan käytännön tasolla.
Sipilän hallitus on sentään lähtenyt määrittelemään niitä askelmerkkejä, jotka parantaisivat maamme kilpailukykyä, joista yksi olisi ilman muuta sisäinen devalvaatio, eli ansiotason laskeminen tuottavuushypyn ansiosta 5% yksiköllä.
Ruotsi teki muutama vuosi sitten tuottavuushypyn devalvoimalla kruunun ja on tällä hetkellä varsin kilpailukykyisessä kunnossa oleva vientimaa.
Meillähän demarit ovat lähimpänä Kreikan syriza-puoluetta, jossa kansalaisten tyytyväisyyden kannalta ei pidä muuttaa mitään totutusta poikkeavaa, eletään niin kuin ennenkin. Puolueen sisäinen valtakamppailu on hyvä esimerkki siitä, miten huonosti he kykenevät hoitamaan edes omat nurkkansa, saati valtakunnan asiat.Olet oikeassa siinä, että teollisuustuotteiden ulkomaankaupan lisääminen on mainio oivallus. Tämä oivallus oli nimenomaan se, jonka ansiosta Suomi selvityi 1990-luvun alun lamasta lopulta kuivin jaloin. Toki silloin devalvoitiinkin aluksi ja kellutettiin markkaa, mutta tärkein sysäys tuli ihan tästä samasta oivalluksesta eli vientituotteiden ulkomaankaupan lisäämisestä.
Käytännön tasolla tuo tavoite saavutettiin yhtä pääasiallista reittiä. Se on väestön kouluttaminen ja sen havaitseminen, että Suomen ylivoimaisesti tärkein luonnonvara keikkuu hartioiden välissä. Tämä hallitus ei siihen voimavaraan usko vaan leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ulkomaankauppa kasvaa vain sitä kautta, että saadaan kehitettyä sellaisia tuotteita, jotka menevät hyvin ja hyvällä katteella maailmalla kaupaksi. Tässä pitää olla mukana myös aimo annos johtamiskykyä ja markkinointitaipumuksia, mitkä kummatkin ovat valitettavasti Suomessa heikkoja tai korkeintaan välttäviä. Varsinaisesta raa´asta työstä ja suunnittelusta löytyy kyllä sitä ammattitaitoa, kun siitä on osattu pitää aiemmin huolta.
Siinä vaiheessa kun aletaan hakea vientivetoa työvoimakustannuksia alentamalla, peli on jo hävitty. Siinä samalla tunnustetaan, että meidän tuotteemme eivät oikein muuten erotu ja pärjää markkinoilla. Tätä kutsutaan taantuvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Meillä oli 90-luvun alussakin näitä taantuvia aloja. Kun sitten punaiset verkkarit eivät enää entiseen tapaan menneetkään kaupaksi hyvällä hinnalla, alkoi luova tuho, joka mullisti suomalaisen teollisuuden. Nyt sellaista ei tunnuta edes haluttavan.
Meillä lähimpänä Syriza-puoluetta ovat itse asiassa pitkässä juokussa olleet kepulaiset. He ovat vastustaneet muutoksia, joilla olisi saatu paljon rakenteellisia etuja, viimeiseen saakka. Suurin jarru Suomen kehityksessä on ollut sotien jälkeen älyttömästä haja-asutusmallista väkisinkiinnipitäminen. Tämä on aiheuttanut turhaa infran rakentamista ja logistisia kustannuksia milrjarditolkulla. Eivät demarit ole suinkaan sellaista ajaneet vaan päinvastoin esittäneet kannustimia sille, että ihmiset muuttaisivat työn perässä. Demarit eivät myöskään vastustaneet 1990-luvun alun uusteollista vallankumousta vaan olivat innolla mukana sen toteuttamisessa, koska se toi kaikille ennennäkemätöntä vaurautta. Pahinta mahdollista muutosvastarintaa on ihailla juurevuutta ja sen mielikuvanomaista tärkeyttä elämässä. Tosiasiassa moni suomalainen on muuttanut ja vasta muutto on tehnyt hänet tyytyväiseksi.- 1234560987654
Mielipidepankki kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että teollisuustuotteiden ulkomaankaupan lisääminen on mainio oivallus. Tämä oivallus oli nimenomaan se, jonka ansiosta Suomi selvityi 1990-luvun alun lamasta lopulta kuivin jaloin. Toki silloin devalvoitiinkin aluksi ja kellutettiin markkaa, mutta tärkein sysäys tuli ihan tästä samasta oivalluksesta eli vientituotteiden ulkomaankaupan lisäämisestä.
Käytännön tasolla tuo tavoite saavutettiin yhtä pääasiallista reittiä. Se on väestön kouluttaminen ja sen havaitseminen, että Suomen ylivoimaisesti tärkein luonnonvara keikkuu hartioiden välissä. Tämä hallitus ei siihen voimavaraan usko vaan leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ulkomaankauppa kasvaa vain sitä kautta, että saadaan kehitettyä sellaisia tuotteita, jotka menevät hyvin ja hyvällä katteella maailmalla kaupaksi. Tässä pitää olla mukana myös aimo annos johtamiskykyä ja markkinointitaipumuksia, mitkä kummatkin ovat valitettavasti Suomessa heikkoja tai korkeintaan välttäviä. Varsinaisesta raa´asta työstä ja suunnittelusta löytyy kyllä sitä ammattitaitoa, kun siitä on osattu pitää aiemmin huolta.
Siinä vaiheessa kun aletaan hakea vientivetoa työvoimakustannuksia alentamalla, peli on jo hävitty. Siinä samalla tunnustetaan, että meidän tuotteemme eivät oikein muuten erotu ja pärjää markkinoilla. Tätä kutsutaan taantuvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Meillä oli 90-luvun alussakin näitä taantuvia aloja. Kun sitten punaiset verkkarit eivät enää entiseen tapaan menneetkään kaupaksi hyvällä hinnalla, alkoi luova tuho, joka mullisti suomalaisen teollisuuden. Nyt sellaista ei tunnuta edes haluttavan.
Meillä lähimpänä Syriza-puoluetta ovat itse asiassa pitkässä juokussa olleet kepulaiset. He ovat vastustaneet muutoksia, joilla olisi saatu paljon rakenteellisia etuja, viimeiseen saakka. Suurin jarru Suomen kehityksessä on ollut sotien jälkeen älyttömästä haja-asutusmallista väkisinkiinnipitäminen. Tämä on aiheuttanut turhaa infran rakentamista ja logistisia kustannuksia milrjarditolkulla. Eivät demarit ole suinkaan sellaista ajaneet vaan päinvastoin esittäneet kannustimia sille, että ihmiset muuttaisivat työn perässä. Demarit eivät myöskään vastustaneet 1990-luvun alun uusteollista vallankumousta vaan olivat innolla mukana sen toteuttamisessa, koska se toi kaikille ennennäkemätöntä vaurautta. Pahinta mahdollista muutosvastarintaa on ihailla juurevuutta ja sen mielikuvanomaista tärkeyttä elämässä. Tosiasiassa moni suomalainen on muuttanut ja vasta muutto on tehnyt hänet tyytyväiseksi.Yksinketaisesti Suomella ei Nokiaa joka nyt pelastaa.
- noniinkaijoojust
Ruotsi? no tilastot eivät puolla väittämääsi, siellä työvoimakustannukset ovat 8% korkeammat kuin suomessa.
suorastaan huvittavaa kuunnella tuota samaa mantraa, mututuntumalla tuuleen huutelua, miten suomalaine duunari on kallis, vaikka se on ylivomaisesti pohjoismaiden halvin.
Työajan lisääminen lisää tuottavuutta töissä, joissa ollaan onnellisessa tilanteessa "toimitetamme tilauksenne teille valmiiksi niin pian kuin vain kerkiämme sen tehdä". Eli sopii käytännössä tavaran valmistukseen, viemärin kaivamiseen ja vastaaviin urakoihin, jolloin nopea ja varma tuotanto lisää yrittäjän kilpailukykyä ja voi jopa lisätä kiinnostustakin kyseiseen tuotteeseen tai työurakkaan.
Tuollaista työtä oli ennen vanhaan paljonkin, nykyään enää vähän. Valtaosa 2000-luvun ihmisistä työskentelee aloilla, joissa työajan määrä ei lisää edes teoriassa tuottavuutta, koska "urakan" koko suhteessa työaikaan on ennalta mitoitettu. Olen antanut täällä muutamia esimerkkejäkin, joista kertauksena muutamia:
Opettaja jakaa oppilaille tietoa opetussuunnitelmassa määritellyn ohjeen verran, eikä oppitunnin pidentäminen parilla minuutilla per luokka (sehän tekee koulupäivässä hänen osakseen yhteensä noin 15 minuuttia) paranna opin perille menoa käytännössä lainkaan. Tiedämme kokemuksestamme, että paljon enemmän siihen vaikuttavat opettajan henkilökohtaiset taidot.
Kaupan kassan työajan pidentäminen vaikkapa tuolla 15 minuutilla päivässä ei lisää myyntiä eli kaupan tuottavuutta lainkaan, koska ihmiset eivät muuta kassaneitien työaikojen mukaan kulutustottumuksiaan. Lisäksi kauppojen sulkeutumisella on lakisääteinen tai paikkakuntien ja ostoskeskuksien omiin käytäntöihin perustuvat takarajansa, mistä johtuen kaupat eivät voi hyödyntää kassaneitien pidentynyttä työaikaa edes kokonaismyyntiaikaansa jatkamalla.
Virasto- ja toimistotyössä urakat suoritetaan yleensä erilaisina henkilökohtaisina tehtävinä, joiden määrä voi vaihdella päivittäin suuresti. Tehtävät kullekin työntekijälle määritellään joko yhteispalavereissa tai esimiehen käskyllä. Monina päivinä jotkut työntekijät saavat hyvinkin paljon tehtäviä, joista selviytyäkseen he joutuvat tekemään ylitöitä, joinakin päivinä kiireellisiä tehtäviä tulee puolestaan vähän, mistä johtuen työntekijän annetaan lähteä töistä normaalia aiemmin. Työajan pidentäminen kaavamaisesti 15 minuutilla tuntuu näissä joustoa puoleen tai toiseen vaativissa töissä naurettavalta.
Teollisuudessakin useilla aloilla työajan pidentämisellä on vaikea alentaa tuotantokustannuksia. Otetaan simppeliksi esimerkiksi vaikkapa potkukelkka- ja lumikolatehtaat, joilla vuosittain kaupaksi menevien tuotteiden määrä on rajallinen ja kausiluonteinen. Suuri osa potkukelkkojen ja lumikolien hinnasta on peräisin lumettoman ajan valmistuksen aiheuttamista varastointikustannuksista, mutta yksin talven varaankaan valmistusta ei voi jättää. Kaavamaista 15 minuutin päivänjatketta parempi ratkaisu olisi työajan niveltäminen vuodenaikoihin.
Ketkä tuota EK:ta oikein pyörittävät? Minusta tuntuu, että erittäin rajallinen määrä vanhan ajan teollisuuspatruunoita, eikä nykyajan työnantajilla ole siinä suurtakaan sananvaltaa.- Näinsevainmenee---
OLET väärässä.
"Kaupan kassan työajan pidentäminen vaikkapa tuolla 15 minuutilla päivässä ei lisää myyntiä eli kaupan tuottavuutta lainkaan, koska ihmiset eivät muuta kassaneitien työaikojen mukaan kulutustottumuksiaan."
Palkkakustannuksiin se vaikuttaa. Samoin kuin se opettajan "pari minuttia". Sen verran voi vakka laskea Kotimaisen ruoan hintaa niin ruokaa menee enemmän kaupaksi. Ketjussa sehtee etenemään ihan alkuun asti.
Se on muuten yllättävää kuinka iso vaikutus sillä lopputulokseen jos kaupan kassa tekee sen 15 minuuttia pidempää päivää, jos palkkaero käyettään tuotteiden hintojen alenemiseen. Näinsevainmenee--- kirjoitti:
OLET väärässä.
"Kaupan kassan työajan pidentäminen vaikkapa tuolla 15 minuutilla päivässä ei lisää myyntiä eli kaupan tuottavuutta lainkaan, koska ihmiset eivät muuta kassaneitien työaikojen mukaan kulutustottumuksiaan."
Palkkakustannuksiin se vaikuttaa. Samoin kuin se opettajan "pari minuttia". Sen verran voi vakka laskea Kotimaisen ruoan hintaa niin ruokaa menee enemmän kaupaksi. Ketjussa sehtee etenemään ihan alkuun asti.
Se on muuten yllättävää kuinka iso vaikutus sillä lopputulokseen jos kaupan kassa tekee sen 15 minuuttia pidempää päivää, jos palkkaero käyettään tuotteiden hintojen alenemiseen.Miten kaupan kassan pidennetty työaika vaikuttaa palkkakustannuksiin? Jos kassaneiti saa 1500 euroa kuussa 40 tunnin työstä viikossa ja edelleen saman euromaan 45 tunnin työstä, kustannus työantajalle on nähdäkseni sama. Jos kauppa ei käy yhtään sen enempää työajan pituudesta riippumatta, kaupan tuloksin pysyy samana. Ainoa kustannusvaikutus tässä on vain siinä tapauksessa, että kaupan aukioloaikojen pysyessä samana, voidaan mahdollisesti osa työntekijöistä irtisanoa tai osa-aikaistaa. Eli työttömyys on se joka lähinnä kasvaa.
Miksi ihmeessä kotimaista ruokaa menisi sen enempää kaupaksi kuin mikä on kuluttajien tarve ostovoiman sallimissa raameissa?Näinsevainmenee--- kirjoitti:
OLET väärässä.
"Kaupan kassan työajan pidentäminen vaikkapa tuolla 15 minuutilla päivässä ei lisää myyntiä eli kaupan tuottavuutta lainkaan, koska ihmiset eivät muuta kassaneitien työaikojen mukaan kulutustottumuksiaan."
Palkkakustannuksiin se vaikuttaa. Samoin kuin se opettajan "pari minuttia". Sen verran voi vakka laskea Kotimaisen ruoan hintaa niin ruokaa menee enemmän kaupaksi. Ketjussa sehtee etenemään ihan alkuun asti.
Se on muuten yllättävää kuinka iso vaikutus sillä lopputulokseen jos kaupan kassa tekee sen 15 minuuttia pidempää päivää, jos palkkaero käyettään tuotteiden hintojen alenemiseen.Työajan pidentäminen ei vaikuta palkkakustannuksiin, sillä kauppiashan joutuu sen jälkeenkin maksamaan entisen palkan kassaneidille ja kunta opettajalle. Näin ollen kauppias ei voi alentaa tuotteiden hintoja, eikä kunta alentaa verotustaan senttiäkään.
Ainoa tapa alentaa palkkakustannuksia on laskea palkkoja. Palkanalennusten avulla tuottavuushyppy saataisiin aikaan kiistattomasti kaikilla aloilla.- 098723456
Mielipidepankki kirjoitti:
Miten kaupan kassan pidennetty työaika vaikuttaa palkkakustannuksiin? Jos kassaneiti saa 1500 euroa kuussa 40 tunnin työstä viikossa ja edelleen saman euromaan 45 tunnin työstä, kustannus työantajalle on nähdäkseni sama. Jos kauppa ei käy yhtään sen enempää työajan pituudesta riippumatta, kaupan tuloksin pysyy samana. Ainoa kustannusvaikutus tässä on vain siinä tapauksessa, että kaupan aukioloaikojen pysyessä samana, voidaan mahdollisesti osa työntekijöistä irtisanoa tai osa-aikaistaa. Eli työttömyys on se joka lähinnä kasvaa.
Miksi ihmeessä kotimaista ruokaa menisi sen enempää kaupaksi kuin mikä on kuluttajien tarve ostovoiman sallimissa raameissa?Etkö tajuu noin yksinekertaisat asiaa? Heheheheh tajuat kyllä että kyse on YKSIKKÖkustannuksesta. ELI SUOMEKSOI TUNTIPALKASTA:
Kaupan kassaneiti rekee nyt 38,5 tuntia viikossa. 1,5 tuntia vIIKOSSA KÄYTTÄÄ omaan vapaaikaan TÄYDELLÄ PALKALLA: Työnataja maksaa palkan vaikka se kassaneiti on kotona. Tuota tulee 5% työvoimakustannuksia jolle työnantaja ei saa vastinetta.
1500/38,5 tuntia=tuntipalkka 9,74. 1500/40= tuntipalkka 9,37. Siis ero 37 senttiäTUNTIPALKASSA
Mutta kapinoijia on ne jouden palkka on 3000 , sinäkin kuulut tuohon kastiin. tuntipalkkaero onkin jo 74 senttiä. 74*8=5,92 euroa päivä. 118 euroa kuukausi. 1420 euroa vuoosi. 1000 työntekijää kertaa 1420 on 1 420 000 euroa.
Kuinka monta työntekijää tuolla säästyneellä rahalla saa työllistettyä? - työttömyyslisääntyy
098723456 kirjoitti:
Etkö tajuu noin yksinekertaisat asiaa? Heheheheh tajuat kyllä että kyse on YKSIKKÖkustannuksesta. ELI SUOMEKSOI TUNTIPALKASTA:
Kaupan kassaneiti rekee nyt 38,5 tuntia viikossa. 1,5 tuntia vIIKOSSA KÄYTTÄÄ omaan vapaaikaan TÄYDELLÄ PALKALLA: Työnataja maksaa palkan vaikka se kassaneiti on kotona. Tuota tulee 5% työvoimakustannuksia jolle työnantaja ei saa vastinetta.
1500/38,5 tuntia=tuntipalkka 9,74. 1500/40= tuntipalkka 9,37. Siis ero 37 senttiäTUNTIPALKASSA
Mutta kapinoijia on ne jouden palkka on 3000 , sinäkin kuulut tuohon kastiin. tuntipalkkaero onkin jo 74 senttiä. 74*8=5,92 euroa päivä. 118 euroa kuukausi. 1420 euroa vuoosi. 1000 työntekijää kertaa 1420 on 1 420 000 euroa.
Kuinka monta työntekijää tuolla säästyneellä rahalla saa työllistettyä?ei se noin mene, yritys pyrkii tekemän mahdollisimman hyvää tulosta, joten automaattisesti 5% työajan pidennys tarkoittaa 5% lisää työttömiä, Suomessa 100 000 uutta työtöntä. Näin todellisessa elämässä, tätähän pörssiyhtiöt tekevät ja mitä isot edellä sitä pienet perässä. on aika naiivia kuvitella että yrittäjä olisi jokin hyväntekijä.
098723456 kirjoitti:
Etkö tajuu noin yksinekertaisat asiaa? Heheheheh tajuat kyllä että kyse on YKSIKKÖkustannuksesta. ELI SUOMEKSOI TUNTIPALKASTA:
Kaupan kassaneiti rekee nyt 38,5 tuntia viikossa. 1,5 tuntia vIIKOSSA KÄYTTÄÄ omaan vapaaikaan TÄYDELLÄ PALKALLA: Työnataja maksaa palkan vaikka se kassaneiti on kotona. Tuota tulee 5% työvoimakustannuksia jolle työnantaja ei saa vastinetta.
1500/38,5 tuntia=tuntipalkka 9,74. 1500/40= tuntipalkka 9,37. Siis ero 37 senttiäTUNTIPALKASSA
Mutta kapinoijia on ne jouden palkka on 3000 , sinäkin kuulut tuohon kastiin. tuntipalkkaero onkin jo 74 senttiä. 74*8=5,92 euroa päivä. 118 euroa kuukausi. 1420 euroa vuoosi. 1000 työntekijää kertaa 1420 on 1 420 000 euroa.
Kuinka monta työntekijää tuolla säästyneellä rahalla saa työllistettyä?Tajuamisvaikeuksia näyttää olevan lähinnä sinulla. Ei kauppias tuotteita hinnoitellessaan tee mitään tiedolla, mikä kassaneidin tuntipalkka on, mutta kylläkin tiedolla, mikä hänen palkkaamisestaan aiheutuvat menot kaiken kaikkiaan ovat. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat työntekijän osalta paitsi tämän kokonaispalkka mukaan lukien loma-ajan palkka ja lomaraha, myös ryhmähenkivakuutus, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
Kerro minulle työnantaja, joka jakaa nuo kaikki kulut tuntia kohden ja kaiken huipuksi käyttää sitä kaavassa, jolla hinnoittelu suoritetaan.- räätäliapuun
Näinsevainmenee--- kirjoitti:
OLET väärässä.
"Kaupan kassan työajan pidentäminen vaikkapa tuolla 15 minuutilla päivässä ei lisää myyntiä eli kaupan tuottavuutta lainkaan, koska ihmiset eivät muuta kassaneitien työaikojen mukaan kulutustottumuksiaan."
Palkkakustannuksiin se vaikuttaa. Samoin kuin se opettajan "pari minuttia". Sen verran voi vakka laskea Kotimaisen ruoan hintaa niin ruokaa menee enemmän kaupaksi. Ketjussa sehtee etenemään ihan alkuun asti.
Se on muuten yllättävää kuinka iso vaikutus sillä lopputulokseen jos kaupan kassa tekee sen 15 minuuttia pidempää päivää, jos palkkaero käyettään tuotteiden hintojen alenemiseen.Kun kaupan kassa tekee kahdeksan tunnin työpäivän, ja saa siitä kahdeksan tunnin palkan, niin miten se tuottavuus nousee jos hän tekeekin kahdeksan tunnin ja viidentoista minuutin mittaisen työpäivän?
Samaa voi kysyä kaikilla teollisuuden aloilla toimivissa yrityksissä? Paraneeko niidenkään taloudellinen tilanne ja meneekö yhtään enempää tavaraa tai palvelua paremmin kaupaksi?
Juha Sipilän johtama hallitus (tai paremminkin sitähän johtaa Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies) kuvittelee tuollaisilla tuottavuusloikilla parantavansa maan asiat kerralla kuntoon, mutta siinä tulee käymään kuten kävi sille miehelle, jonka housut repesivät kun otti liian pitkää askelta. - kukanytpuhuu
098723456 kirjoitti:
Etkö tajuu noin yksinekertaisat asiaa? Heheheheh tajuat kyllä että kyse on YKSIKKÖkustannuksesta. ELI SUOMEKSOI TUNTIPALKASTA:
Kaupan kassaneiti rekee nyt 38,5 tuntia viikossa. 1,5 tuntia vIIKOSSA KÄYTTÄÄ omaan vapaaikaan TÄYDELLÄ PALKALLA: Työnataja maksaa palkan vaikka se kassaneiti on kotona. Tuota tulee 5% työvoimakustannuksia jolle työnantaja ei saa vastinetta.
1500/38,5 tuntia=tuntipalkka 9,74. 1500/40= tuntipalkka 9,37. Siis ero 37 senttiäTUNTIPALKASSA
Mutta kapinoijia on ne jouden palkka on 3000 , sinäkin kuulut tuohon kastiin. tuntipalkkaero onkin jo 74 senttiä. 74*8=5,92 euroa päivä. 118 euroa kuukausi. 1420 euroa vuoosi. 1000 työntekijää kertaa 1420 on 1 420 000 euroa.
Kuinka monta työntekijää tuolla säästyneellä rahalla saa työllistettyä?Samaa voi kysyä sinulta: Montako työpaikkaa syntyi, kun työnantajien kela-maksu poistettiin? Siitä tuli 800 miljoonan euron hyöty työnantajille, mutta ei yhtään uutta työpaikkaa.
- 098723456
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Tajuamisvaikeuksia näyttää olevan lähinnä sinulla. Ei kauppias tuotteita hinnoitellessaan tee mitään tiedolla, mikä kassaneidin tuntipalkka on, mutta kylläkin tiedolla, mikä hänen palkkaamisestaan aiheutuvat menot kaiken kaikkiaan ovat. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat työntekijän osalta paitsi tämän kokonaispalkka mukaan lukien loma-ajan palkka ja lomaraha, myös ryhmähenkivakuutus, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.
Kerro minulle työnantaja, joka jakaa nuo kaikki kulut tuntia kohden ja kaiken huipuksi käyttää sitä kaavassa, jolla hinnoittelu suoritetaan.SAnonko0... no en..:D
JOKAINEN yrittäjä laskeeyksikkökustannuksia. Siihen perustuu palkkaus vaikka se olisi kuukausopalkka.
Kannattavuuslaskenta ja HINNOITTELU perustuu nimenomaan yksikkökustannuksiin. Siinä on iso ero onko työssä olevan yksikkötuntimäärä 38,5 tuntia tai 40 tuntia tietyllä palkalla. Jos puhutaan viikkohinnoitteluyksiköstä. Yleensä lasketaan tuntiyksikköhinnalla. 098723456 kirjoitti:
SAnonko0... no en..:D
JOKAINEN yrittäjä laskeeyksikkökustannuksia. Siihen perustuu palkkaus vaikka se olisi kuukausopalkka.
Kannattavuuslaskenta ja HINNOITTELU perustuu nimenomaan yksikkökustannuksiin. Siinä on iso ero onko työssä olevan yksikkötuntimäärä 38,5 tuntia tai 40 tuntia tietyllä palkalla. Jos puhutaan viikkohinnoitteluyksiköstä. Yleensä lasketaan tuntiyksikköhinnalla.Älä vain ikinä ryhdy yrittäjäksi, kun et edes palkan sivukuluja huomioisi millään tavalla. :D
- KauKe
Mielipidepankki kirjoitti:
Miten kaupan kassan pidennetty työaika vaikuttaa palkkakustannuksiin? Jos kassaneiti saa 1500 euroa kuussa 40 tunnin työstä viikossa ja edelleen saman euromaan 45 tunnin työstä, kustannus työantajalle on nähdäkseni sama. Jos kauppa ei käy yhtään sen enempää työajan pituudesta riippumatta, kaupan tuloksin pysyy samana. Ainoa kustannusvaikutus tässä on vain siinä tapauksessa, että kaupan aukioloaikojen pysyessä samana, voidaan mahdollisesti osa työntekijöistä irtisanoa tai osa-aikaistaa. Eli työttömyys on se joka lähinnä kasvaa.
Miksi ihmeessä kotimaista ruokaa menisi sen enempää kaupaksi kuin mikä on kuluttajien tarve ostovoiman sallimissa raameissa?Onko MPP, siis sitä mieltä että kaupan myynti ei kasva, myyntiajan pidentyessä.
Noo siloihan kauppoja ei koskaan kannata pitää auki ainakaan neljää tuntia pitempään, mieluimmin kaksi tuntiakin riittäisi päivässä.
Palkka kustannukset pienenisi huomattavasti, mutta huono puoli olisi se että työttömyys lisääntyisi entisestään.
Itse olen sitä mieltä että, keskiverto suomalainen haluaa ja pystyy joskus tekemään heräte ostoksiakin. Nämä pidennetyt aukioloajat ovat juuri heitä varten. Vaikka elintarvikkeita ei kukaan määräänsä enempää ostaisikaan, niin onhan kaupoissa muutakin., Vaatteita täytyy uudistaa työkaluja ja koneita ostaa, veneet ja autotkin vanhenee.
Kyllä vuosittaine ostos määrä vaihtelee huomattavasti työssä käyvällä ihmisellä, joka toisin väittää puhuu muunneltua totuutta. Kun vain kaupat matkan varrella ovat auki. Nuo suuremmat ostokset edellyttä tietysti ennalta säästämistä ja tarkkaa talouden pitoa. KauKe kirjoitti:
Onko MPP, siis sitä mieltä että kaupan myynti ei kasva, myyntiajan pidentyessä.
Noo siloihan kauppoja ei koskaan kannata pitää auki ainakaan neljää tuntia pitempään, mieluimmin kaksi tuntiakin riittäisi päivässä.
Palkka kustannukset pienenisi huomattavasti, mutta huono puoli olisi se että työttömyys lisääntyisi entisestään.
Itse olen sitä mieltä että, keskiverto suomalainen haluaa ja pystyy joskus tekemään heräte ostoksiakin. Nämä pidennetyt aukioloajat ovat juuri heitä varten. Vaikka elintarvikkeita ei kukaan määräänsä enempää ostaisikaan, niin onhan kaupoissa muutakin., Vaatteita täytyy uudistaa työkaluja ja koneita ostaa, veneet ja autotkin vanhenee.
Kyllä vuosittaine ostos määrä vaihtelee huomattavasti työssä käyvällä ihmisellä, joka toisin väittää puhuu muunneltua totuutta. Kun vain kaupat matkan varrella ovat auki. Nuo suuremmat ostokset edellyttä tietysti ennalta säästämistä ja tarkkaa talouden pitoa.Vastaan tähän sivusta kertaamalla saman, minkä jo tuolla ylhäällä totesin "kauppojen sulkeutumisella on lakisääteinen tai paikkakuntien ja ostoskeskuksien omiin käytäntöihin perustuvat takarajansa, mistä johtuen kaupat eivät voi hyödyntää kassaneitien pidentynyttä työaikaa edes kokonaismyyntiaikaansa jatkamalla".
KauKe kirjoitti:
Onko MPP, siis sitä mieltä että kaupan myynti ei kasva, myyntiajan pidentyessä.
Noo siloihan kauppoja ei koskaan kannata pitää auki ainakaan neljää tuntia pitempään, mieluimmin kaksi tuntiakin riittäisi päivässä.
Palkka kustannukset pienenisi huomattavasti, mutta huono puoli olisi se että työttömyys lisääntyisi entisestään.
Itse olen sitä mieltä että, keskiverto suomalainen haluaa ja pystyy joskus tekemään heräte ostoksiakin. Nämä pidennetyt aukioloajat ovat juuri heitä varten. Vaikka elintarvikkeita ei kukaan määräänsä enempää ostaisikaan, niin onhan kaupoissa muutakin., Vaatteita täytyy uudistaa työkaluja ja koneita ostaa, veneet ja autotkin vanhenee.
Kyllä vuosittaine ostos määrä vaihtelee huomattavasti työssä käyvällä ihmisellä, joka toisin väittää puhuu muunneltua totuutta. Kun vain kaupat matkan varrella ovat auki. Nuo suuremmat ostokset edellyttä tietysti ennalta säästämistä ja tarkkaa talouden pitoa.Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että myyntiaikoja pidennetään. Jos kauppa hyvin, niin tottakai niitä silloin kannattaa pidentää. Sehän vaan lisäisi työvoiman tarvetta. Olet tehnyt totaalisen väärän johtopäätöksen kirjoituksestani.
Toisaalla puhut siitä, että suuremmat ostokset edellyttävät ennalta säästämistä ja tarkkaa taloudenpitoa. Toisaalla taas puhut heräteostoksista eli sellaisista, joissa on vähemmän harkintaa takana. Miten tämä oikein natsaa keskenänsä. Kansalaisten ostovoiman suuruus tuo omata rajoitteensa näihin ostoksiin. Enempää on mahdoton ostaa, ellei tee sitä velaksi ja se tuskin on sitten enää vaatimaasi tarkkaa taloudenpitoa.
Suurin osa kaupoista panee ovensa kiinni yöksi. Silloinhan olisi vielä yllin kyllin ostoaikaa. Kyse on siitä, etteivät kauppiaat usko asiakkaiden riittävyyteen yöaikana, vaikka joillakin olisi ehkä silloinkin tarve tehdä heräteostoksia.- KauKe
Mielipidepankki kirjoitti:
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että myyntiaikoja pidennetään. Jos kauppa hyvin, niin tottakai niitä silloin kannattaa pidentää. Sehän vaan lisäisi työvoiman tarvetta. Olet tehnyt totaalisen väärän johtopäätöksen kirjoituksestani.
Toisaalla puhut siitä, että suuremmat ostokset edellyttävät ennalta säästämistä ja tarkkaa taloudenpitoa. Toisaalla taas puhut heräteostoksista eli sellaisista, joissa on vähemmän harkintaa takana. Miten tämä oikein natsaa keskenänsä. Kansalaisten ostovoiman suuruus tuo omata rajoitteensa näihin ostoksiin. Enempää on mahdoton ostaa, ellei tee sitä velaksi ja se tuskin on sitten enää vaatimaasi tarkkaa taloudenpitoa.
Suurin osa kaupoista panee ovensa kiinni yöksi. Silloinhan olisi vielä yllin kyllin ostoaikaa. Kyse on siitä, etteivät kauppiaat usko asiakkaiden riittävyyteen yöaikana, vaikka joillakin olisi ehkä silloinkin tarve tehdä heräteostoksia.Mutta olethan huomannut että minä en ole ammattikirjoittaja, niin kuin sinä. Joten minulle sattuu tuollaisia lapsuksia. Heräte ostoksilla tarkoitin tuollaisia kuin vaatteita, työkaluja ja huonekaluja, joita ostetaan kun tarvis vaatii.
Sitten tuollaisten kuten autojen, veneiden, mönkkäreiden vaihdot vaati jo meillä ennakko säästämistä. Sillä lainaa en irtaimisto kauppaan ota.
Vain kiinteistökaupat hoidetaan osin pankki lainoituksin.
Kyllä minä uskon että sinä fiksuna ihmisenä oivalsit tämän jo tuosta eka sepustuksestani, mutta aina yrittää pitää korjata mitä voi. KauKe kirjoitti:
Mutta olethan huomannut että minä en ole ammattikirjoittaja, niin kuin sinä. Joten minulle sattuu tuollaisia lapsuksia. Heräte ostoksilla tarkoitin tuollaisia kuin vaatteita, työkaluja ja huonekaluja, joita ostetaan kun tarvis vaatii.
Sitten tuollaisten kuten autojen, veneiden, mönkkäreiden vaihdot vaati jo meillä ennakko säästämistä. Sillä lainaa en irtaimisto kauppaan ota.
Vain kiinteistökaupat hoidetaan osin pankki lainoituksin.
Kyllä minä uskon että sinä fiksuna ihmisenä oivalsit tämän jo tuosta eka sepustuksestani, mutta aina yrittää pitää korjata mitä voi.Sori, ei ollut tarkoitus saivarrella.
Jos tarvis vaatii joidenkin ostosten tekemistä, se tuskin on kuitenkaan kiinni siitä, onko kauppa auki 15 minuuttia enemmän tai vähemmän. Ja kuten sanottu kaupan aukioloaikoja en ole halunnut millään tavoin rajoittaa. Kyse oli nyt siitä, lisääkö 15 min. pidennys kaupantekoa. En usko, että lisää, mutta voi vaikuttaa kauppiaan kustannuksia alentavasti, jos se mahdollistaa yhdenkin irtisanomisen. En sitten tiedä, onko työntekijöiden irtisanominen kenenkään kannalta tavoittelemisen arvoinen asia.
- Mielipedepankin
kaltaisten tulonsiirtoelättien elättäminen kotiin on yhteiskunnallemme täysin kestämätön rasitus. Kun siihen vielä lisätään työttömille maksettava 5,5 miljardia on yhtälö täysin selvä. Tiedetään mihin velkarahat menee mutta miten saadaan tuo rahatus loppumaan?
En saa mitään tulonsiirtoja. Elätän itseni täysin niillä tuloilla, jotka olen elämäni aikana sopimusperusteitse ja yrittäjänä ansainnut. Kun lisäksi olen onnistunut vähän säästämään, niin tulen toimeen vallan hyvin.
Työttömille maksettavat maksut ovat luonteeltaan vakuutusmaksuja. Se on vähän sama kuin palovakuutuksissa. Enemmistö talot eivät pala koskaan, mutta aina jonkun taloa palaa ja hän saa silloin korvauksen. Työttömyys on myös sellainen ikävä tapahtuma, jonka kustannukset tasataan kaikkien työttömysmaksuja maksavien kesken ja koko yhteiskunta osallistuu rasitukseen. Ilman tällaisia järjestelyjä palaisimme kerjuuyhteiskuntaan. Siihenkon olemme nyt saaneet konkreettisen kosketuksen, kun Suomessa on romanikerjäläisiä lähinnä Romanista. Tämä on arvovalinta, mutta minusta meidän ei tulisi ottaa mallia Romanin kaltaisista maista.- Tosiasioiden
Mielipidepankki kirjoitti:
En saa mitään tulonsiirtoja. Elätän itseni täysin niillä tuloilla, jotka olen elämäni aikana sopimusperusteitse ja yrittäjänä ansainnut. Kun lisäksi olen onnistunut vähän säästämään, niin tulen toimeen vallan hyvin.
Työttömille maksettavat maksut ovat luonteeltaan vakuutusmaksuja. Se on vähän sama kuin palovakuutuksissa. Enemmistö talot eivät pala koskaan, mutta aina jonkun taloa palaa ja hän saa silloin korvauksen. Työttömyys on myös sellainen ikävä tapahtuma, jonka kustannukset tasataan kaikkien työttömysmaksuja maksavien kesken ja koko yhteiskunta osallistuu rasitukseen. Ilman tällaisia järjestelyjä palaisimme kerjuuyhteiskuntaan. Siihenkon olemme nyt saaneet konkreettisen kosketuksen, kun Suomessa on romanikerjäläisiä lähinnä Romanista. Tämä on arvovalinta, mutta minusta meidän ei tulisi ottaa mallia Romanin kaltaisista maista.tunnustaminen on kaiken kehityksen ensimmäinen askel.
Eläkkeet ovat tulonsiirtoja, jotka yhteiskunta pääosin maksaa. Myös sinun osaltasi, kaikki muu on vain joutavaa höpinää ja itsensä pettämistä.
Tulonsiirrot työttömille eivät ole mitään vakuutuksia. Yhteiskunta joutuu ne maksamaan lähes kokonaisuudessaan.
Vielä jokunen vuosikymmen sitten työtön söi ensin omat varansa ja sitten yhteiskunta tuli apuun, jos työtä ei kertakaikkiaan löytynyt. - taloustieteilijä
velkarahat menee tukijusseille 100 miljardia 20 vuodessa tukijussien takia velkaa, kuomamaton tosiasia.
Tosiasioiden kirjoitti:
tunnustaminen on kaiken kehityksen ensimmäinen askel.
Eläkkeet ovat tulonsiirtoja, jotka yhteiskunta pääosin maksaa. Myös sinun osaltasi, kaikki muu on vain joutavaa höpinää ja itsensä pettämistä.
Tulonsiirrot työttömille eivät ole mitään vakuutuksia. Yhteiskunta joutuu ne maksamaan lähes kokonaisuudessaan.
Vielä jokunen vuosikymmen sitten työtön söi ensin omat varansa ja sitten yhteiskunta tuli apuun, jos työtä ei kertakaikkiaan löytynyt.Eläkkeet eivät ole tulonsiirtoja, jotka yhteiskunta pääosin maksaa. Väitteesi on väärä. Työnantajien ja työntekijöiden työeläkemaksujen suuruus on noin 25 % bruttopalkasta. Kun ansaintavuosia lienee keskimäärin noin puolet enemmän kuin saamavuosia, työeläkemaksut kattavat tämän yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen noin puolet maksetuista eläkkeistä. Sen lisäksi pitää ottaa huomioon, että eläkkeiden euromäärä on noin puolet palkasta ja korkeimmillaankin noin 60-70 %. Jos siis keskimääräinen eläke olisi vaikkapa 55 % palkasta, vaadittaisiin eläkeyhtiöltä noin 5 %:n tuottoa pääomalle. Kyllä näillä rätinkeillä päästään jo varsin lähelle omavaraisuutta.
Toinen juttu on sitten kokonaan muut kuin ansiotuloihin perustuvat eläkkeet, joita ovat kansaneläke, takuueläke ja maatalousyrittäjien eläke. Niissä valtion panos on kaikissa lähellä 100 prosenttia.
- kohtuj
Paljonko se muutaman kymmenen euron menetys tuntuu nykypalkoilla elävän työläisenkään tuloissa. Mutta entä pienellä eläkkeellä olevan sairaan ihmisen rahoissa. Jo nyt joutuu lääkkeistäkin tinkimään.
Toteutettaisiinkin kuvaamasi sisäinen devalvaatio, jossa palkkoja laskettaisiin vaikkapa muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa, niin teollisuutemme ja palvelujemme tuottavuus voisi ottaa mukavan harppauksen. Sillä että ihmisiä pidetään työpaikoilla pyörittelemässä peukaloitaan tai pelaamassa tietokoneella pasianssia ylimääräisen varttitunnin päivässä, ei tuottavuus nouse.
- monenlaistamieltä
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Toteutettaisiinkin kuvaamasi sisäinen devalvaatio, jossa palkkoja laskettaisiin vaikkapa muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa, niin teollisuutemme ja palvelujemme tuottavuus voisi ottaa mukavan harppauksen. Sillä että ihmisiä pidetään työpaikoilla pyörittelemässä peukaloitaan tai pelaamassa tietokoneella pasianssia ylimääräisen varttitunnin päivässä, ei tuottavuus nouse.
Ei meidän alakohtaisessa tuottavuudessa ole ongelmia, vaan kokonaistuottavuudessa joka on tietenkin laskenut kun olemme menettäneet korkean tuottavuuden aloja. no, onneksi uutta on tulossa, 2 isoa sellukattilaa ja jospa olkiluoto 3 alkaisi pian tuottaa rahalle vastinetta, nythän se on vaan syönyt miljardin vuodessa yli kymmenen vuotta.
Me tarvitsemme uusia innovaatioita, korkean jalostusasteen tuotteita, sekä korkean tuottavuuden aloja, emme työajan pidennyksiä.
Niin ja niitä korkean tuottavuuden aloja ovat ne tuotannot joitten varassa nykyinenkin vientimme pääosin lepää, toisin sanoen prosessilaitokset.
Tosin tuottavuusennätyksen teki pelifirma äskettäin, mutta sehän edustaakin sitä korkeaa jalostusastetta ja vähäisiä tuotanto- ja markkinointi/kuljetuskuluja. Firman nimi unohtui, mutta liikevaihtoa oli 10 miljoonaa per työntekijä ja voittoa samassa suhteessa 3, siis kolme miljoonaa per työntekijä. Pelifirma ei tarvitse työajan pidennyksiä, vaan joustavia työaikoja. Muistaakseni työskentelivät yksilöllisesti silloin kun olivat tehokkaimmillaan, eikä tiettyyn kellon aikaan. Itse olen aamuihminen, tehoni on huipussaan heti aamukahvin jälkeen, joillakin se on illalla, joillakin jopa yöllä ja sitä hyödynsi kyseinen pelialan yritys.
Työajan tehokasta käyttämistä tuo esille myös, yllätys, yllätys, SAK, työajan pidennyksen eräänä vaihtoehtona. - NäinoN--
monenlaistamieltä kirjoitti:
Ei meidän alakohtaisessa tuottavuudessa ole ongelmia, vaan kokonaistuottavuudessa joka on tietenkin laskenut kun olemme menettäneet korkean tuottavuuden aloja. no, onneksi uutta on tulossa, 2 isoa sellukattilaa ja jospa olkiluoto 3 alkaisi pian tuottaa rahalle vastinetta, nythän se on vaan syönyt miljardin vuodessa yli kymmenen vuotta.
Me tarvitsemme uusia innovaatioita, korkean jalostusasteen tuotteita, sekä korkean tuottavuuden aloja, emme työajan pidennyksiä.
Niin ja niitä korkean tuottavuuden aloja ovat ne tuotannot joitten varassa nykyinenkin vientimme pääosin lepää, toisin sanoen prosessilaitokset.
Tosin tuottavuusennätyksen teki pelifirma äskettäin, mutta sehän edustaakin sitä korkeaa jalostusastetta ja vähäisiä tuotanto- ja markkinointi/kuljetuskuluja. Firman nimi unohtui, mutta liikevaihtoa oli 10 miljoonaa per työntekijä ja voittoa samassa suhteessa 3, siis kolme miljoonaa per työntekijä. Pelifirma ei tarvitse työajan pidennyksiä, vaan joustavia työaikoja. Muistaakseni työskentelivät yksilöllisesti silloin kun olivat tehokkaimmillaan, eikä tiettyyn kellon aikaan. Itse olen aamuihminen, tehoni on huipussaan heti aamukahvin jälkeen, joillakin se on illalla, joillakin jopa yöllä ja sitä hyödynsi kyseinen pelialan yritys.
Työajan tehokasta käyttämistä tuo esille myös, yllätys, yllätys, SAK, työajan pidennyksen eräänä vaihtoehtona.Noiden esittämiesi vaatimusten edellytys on kilpailukyky.
Jos Suomessa ei ole varaa edes tuotekehitykseen niin miten noita saadaan aikaan.
Valmiin tuotteen hintaa sisältyy aina valtava määrä ihmistyötunteja. Varsinkin tuollaiselle korkean jalostusasteen tuotteelle kertyy sitä enemmän hintaa mitä suuremmat on palkat ja muut edut ennen kuin tuote on edes valmis. Ei tuotteita kehitetä ilmaiseksi taikomalla. SE vaatii työtä ja varsinkin siinä on iso merkitys kuinka kallista työvoima on ja kyuinka kipalikykyisen hintaista työvoima on. Tuotekehityksen palkkakustannukset on 95% tuotekehityshinnasta.
Sieltä asfalttiviljelyksien minkkitarhoita on helppo huudella että tarvitsemme...kunhan vaan saamme pitää hulvattomat saavutetut edut. Pää ei kerro edes sen vertaa että ne innovaatioiden kehittelöy markkinakelpoisiksi tuotteiksi vaatii työvoimaa ja palkkarahaa. - kylläkannattaa
NäinoN-- kirjoitti:
Noiden esittämiesi vaatimusten edellytys on kilpailukyky.
Jos Suomessa ei ole varaa edes tuotekehitykseen niin miten noita saadaan aikaan.
Valmiin tuotteen hintaa sisältyy aina valtava määrä ihmistyötunteja. Varsinkin tuollaiselle korkean jalostusasteen tuotteelle kertyy sitä enemmän hintaa mitä suuremmat on palkat ja muut edut ennen kuin tuote on edes valmis. Ei tuotteita kehitetä ilmaiseksi taikomalla. SE vaatii työtä ja varsinkin siinä on iso merkitys kuinka kallista työvoima on ja kyuinka kipalikykyisen hintaista työvoima on. Tuotekehityksen palkkakustannukset on 95% tuotekehityshinnasta.
Sieltä asfalttiviljelyksien minkkitarhoita on helppo huudella että tarvitsemme...kunhan vaan saamme pitää hulvattomat saavutetut edut. Pää ei kerro edes sen vertaa että ne innovaatioiden kehittelöy markkinakelpoisiksi tuotteiksi vaatii työvoimaa ja palkkarahaa.Tuotekehitys on aina palkkatyötä, ei sitä kukaan ilmaiseksi tee.
Paljonko sitten yrityksellä on varaa maksaa uusia tuotteita suunnitteleville ja kehitteleville ihmisille. Sehän on tietysti ihan sen yrityksen johdon päätettävissä millaista palkkaa he haluavat työntekijöilleen maksaa.
Voisihan sitä yrityksissä tehdä sitä "viiden prosentin tuottavuusloikkaa" vaikka alentamalla viidellä prosentilla työtilojen lämpötilaa, vähentämällä viidellä prosentilla valaistusta tai potkimalla viisi prosenttia työntekijöistä pois yrityksen palkkalistoilta. - monenlaistamieltä
NäinoN-- kirjoitti:
Noiden esittämiesi vaatimusten edellytys on kilpailukyky.
Jos Suomessa ei ole varaa edes tuotekehitykseen niin miten noita saadaan aikaan.
Valmiin tuotteen hintaa sisältyy aina valtava määrä ihmistyötunteja. Varsinkin tuollaiselle korkean jalostusasteen tuotteelle kertyy sitä enemmän hintaa mitä suuremmat on palkat ja muut edut ennen kuin tuote on edes valmis. Ei tuotteita kehitetä ilmaiseksi taikomalla. SE vaatii työtä ja varsinkin siinä on iso merkitys kuinka kallista työvoima on ja kyuinka kipalikykyisen hintaista työvoima on. Tuotekehityksen palkkakustannukset on 95% tuotekehityshinnasta.
Sieltä asfalttiviljelyksien minkkitarhoita on helppo huudella että tarvitsemme...kunhan vaan saamme pitää hulvattomat saavutetut edut. Pää ei kerro edes sen vertaa että ne innovaatioiden kehittelöy markkinakelpoisiksi tuotteiksi vaatii työvoimaa ja palkkarahaa.Olipas erikoinen kommentti? niin sitä korkeamman asteen tuotekehitystä ei tee lattiatason porukka, vaan insinöörit. Suomalaiset insinöörit ovat pienipalkkaisia verrattuna kilpailijamaihimme, älä ole siitä huolissasi. Suurempi huoli on siinä ettei kepun politikalla niitä pian kouluteta.
Prosessiteollisuuden kilpailukykyyn ei työajan pidentäminen 5% vaikuta juurikaan (alle 1% kustannusvaikutus). Meillä se on energiaintensiivistä, siksi energian hinta on merkittävämpi kilpailutekijä. monenlaistamieltä kirjoitti:
Ei meidän alakohtaisessa tuottavuudessa ole ongelmia, vaan kokonaistuottavuudessa joka on tietenkin laskenut kun olemme menettäneet korkean tuottavuuden aloja. no, onneksi uutta on tulossa, 2 isoa sellukattilaa ja jospa olkiluoto 3 alkaisi pian tuottaa rahalle vastinetta, nythän se on vaan syönyt miljardin vuodessa yli kymmenen vuotta.
Me tarvitsemme uusia innovaatioita, korkean jalostusasteen tuotteita, sekä korkean tuottavuuden aloja, emme työajan pidennyksiä.
Niin ja niitä korkean tuottavuuden aloja ovat ne tuotannot joitten varassa nykyinenkin vientimme pääosin lepää, toisin sanoen prosessilaitokset.
Tosin tuottavuusennätyksen teki pelifirma äskettäin, mutta sehän edustaakin sitä korkeaa jalostusastetta ja vähäisiä tuotanto- ja markkinointi/kuljetuskuluja. Firman nimi unohtui, mutta liikevaihtoa oli 10 miljoonaa per työntekijä ja voittoa samassa suhteessa 3, siis kolme miljoonaa per työntekijä. Pelifirma ei tarvitse työajan pidennyksiä, vaan joustavia työaikoja. Muistaakseni työskentelivät yksilöllisesti silloin kun olivat tehokkaimmillaan, eikä tiettyyn kellon aikaan. Itse olen aamuihminen, tehoni on huipussaan heti aamukahvin jälkeen, joillakin se on illalla, joillakin jopa yöllä ja sitä hyödynsi kyseinen pelialan yritys.
Työajan tehokasta käyttämistä tuo esille myös, yllätys, yllätys, SAK, työajan pidennyksen eräänä vaihtoehtona.Kirjoitit kaikin puolin asiaa. Valitettavasti kevään ulostulojen pohjalta näyttää siltä, ettei EK:ssa tulla ymmärtämään vielä pitkään aikaan joustavien työaikojen, eikä edes työaikapankin etuja. Siellä käyttänee isännän ääntä prosessiteollisuus, joka toki on maallemme tärkeä, kuten totesit, mutta jonka varaan yksin ei voi maamme tulevaisuutta rakentaa.
- monenlaistamieltä
monenlaistamieltä kirjoitti:
Olipas erikoinen kommentti? niin sitä korkeamman asteen tuotekehitystä ei tee lattiatason porukka, vaan insinöörit. Suomalaiset insinöörit ovat pienipalkkaisia verrattuna kilpailijamaihimme, älä ole siitä huolissasi. Suurempi huoli on siinä ettei kepun politikalla niitä pian kouluteta.
Prosessiteollisuuden kilpailukykyyn ei työajan pidentäminen 5% vaikuta juurikaan (alle 1% kustannusvaikutus). Meillä se on energiaintensiivistä, siksi energian hinta on merkittävämpi kilpailutekijä.niin ja unohtui mainita että tuotekehityksen merkittävä osa on yliopistojen/korkeakoulujen/yritysten yhteistyö, siihen panoksia. Esim ponsse tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Osaamista kyllä löytyy, kunhan vaan sitä käytetään hyväksi.
Lisää panostusta tällaiseen, katselin pari viikkoa sitten keskustelua tästä aiheesta, oli diplomi-inssi ja ekonomi asiasta puhumassa. Totesivat jotakuinkin tällä tavoin: " innovaatioaihioita kyllä syntyy tutkimuksen kautta yliopistoissa mutta, niitä ei viedä riittävällä volyymillä eteenpäin", yliopistojen ja tekesin väliltä puuttuu toimijataho joka kehittäisi näitä aihioita, tekes ottaa vain valmiita tuoteideoita hankkeisiinsa?. siiihen väliin siis nämä yliopistoihmiset halusivat panostusta.
Samat keskustelijat olivat sitä mieltä ettei työajan lisääminen ole ratkaisu, ylipäätään mihinkään.
Yliopistoista olivat sitä mieltä että pieninä Suomessa päällekkäisyydet (samanaiheiset tutkimukset) pitäisi lopettaa ja kukin yliopisto keskittyisi johonkin tiettyyn alueeseen ja olisi siinä hyvä, siihen resurssit riittäisivät....vaikka nyt esimerkkinä hallituksen "biotalous". - NäinoN--
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Toteutettaisiinkin kuvaamasi sisäinen devalvaatio, jossa palkkoja laskettaisiin vaikkapa muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa, niin teollisuutemme ja palvelujemme tuottavuus voisi ottaa mukavan harppauksen. Sillä että ihmisiä pidetään työpaikoilla pyörittelemässä peukaloitaan tai pelaamassa tietokoneella pasianssia ylimääräisen varttitunnin päivässä, ei tuottavuus nouse.
Taitaa tuo 15 minuuttia päivässä olla maailman kalleinta materaalia:D Ylittääköhän se kullan arvon?:D
Ainakin tuosta palkallisesta vapaa-ajasta luopumisen Estäminen näyttää olevan tällä hetkellä Suomen sisäpolitiikan tärkein asia:D Siinä kalpenee lisääntyvä velkaantumisvauhti ja sotekin. - Hohooohohohoh
monenlaistamieltä kirjoitti:
niin ja unohtui mainita että tuotekehityksen merkittävä osa on yliopistojen/korkeakoulujen/yritysten yhteistyö, siihen panoksia. Esim ponsse tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Osaamista kyllä löytyy, kunhan vaan sitä käytetään hyväksi.
Lisää panostusta tällaiseen, katselin pari viikkoa sitten keskustelua tästä aiheesta, oli diplomi-inssi ja ekonomi asiasta puhumassa. Totesivat jotakuinkin tällä tavoin: " innovaatioaihioita kyllä syntyy tutkimuksen kautta yliopistoissa mutta, niitä ei viedä riittävällä volyymillä eteenpäin", yliopistojen ja tekesin väliltä puuttuu toimijataho joka kehittäisi näitä aihioita, tekes ottaa vain valmiita tuoteideoita hankkeisiinsa?. siiihen väliin siis nämä yliopistoihmiset halusivat panostusta.
Samat keskustelijat olivat sitä mieltä ettei työajan lisääminen ole ratkaisu, ylipäätään mihinkään.
Yliopistoista olivat sitä mieltä että pieninä Suomessa päällekkäisyydet (samanaiheiset tutkimukset) pitäisi lopettaa ja kukin yliopisto keskittyisi johonkin tiettyyn alueeseen ja olisi siinä hyvä, siihen resurssit riittäisivät....vaikka nyt esimerkkinä hallituksen "biotalous".NUo yliopistot onkin olleet ensimmäisenä marisemassa. Jopa ennen SAK:ta.
Tiedätkö miksi?
Siellä se 15 minuutin ytöajan jatkaminen vaikuttaa eniten tuntipakkoihin. Palkat jossakin 70-200 000 välillä. Eihän tuollaisilla palkoilla ole varaa olla vähän kauemmin töissä. NUohan saavuettuja etuja olla 100 ylimääräistä palkallista vapaa tuntia vuodessa:D. Sehän on selvä' asia että suuripalkkaisimmathan sitä eniten vastustaa.D Niillä on eniten puolustettavaa. Meille alle 2000 tienavilla se on kuin hyttysen kusi erämaassa. Ei pajon tunnu missään. Minulla on ihan sama vaikka olen sen 15 minuuttia pidempään töissä. Ei noita minuutteja tule muutenkaan niin tarkoin mittailtua. - 09871234567
monenlaistamieltä kirjoitti:
niin ja unohtui mainita että tuotekehityksen merkittävä osa on yliopistojen/korkeakoulujen/yritysten yhteistyö, siihen panoksia. Esim ponsse tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Osaamista kyllä löytyy, kunhan vaan sitä käytetään hyväksi.
Lisää panostusta tällaiseen, katselin pari viikkoa sitten keskustelua tästä aiheesta, oli diplomi-inssi ja ekonomi asiasta puhumassa. Totesivat jotakuinkin tällä tavoin: " innovaatioaihioita kyllä syntyy tutkimuksen kautta yliopistoissa mutta, niitä ei viedä riittävällä volyymillä eteenpäin", yliopistojen ja tekesin väliltä puuttuu toimijataho joka kehittäisi näitä aihioita, tekes ottaa vain valmiita tuoteideoita hankkeisiinsa?. siiihen väliin siis nämä yliopistoihmiset halusivat panostusta.
Samat keskustelijat olivat sitä mieltä ettei työajan lisääminen ole ratkaisu, ylipäätään mihinkään.
Yliopistoista olivat sitä mieltä että pieninä Suomessa päällekkäisyydet (samanaiheiset tutkimukset) pitäisi lopettaa ja kukin yliopisto keskittyisi johonkin tiettyyn alueeseen ja olisi siinä hyvä, siihen resurssit riittäisivät....vaikka nyt esimerkkinä hallituksen "biotalous".On tuossa asiassa monia muitakin puolia. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Helsinkin yliopistot on tietenkin sitä mieltä että yliopistoja ei tarvitse ollenkaan muualla kuin helsinkissä. Siinä vain sellainen juttu että muuallakin halutaan opsikella eri aloille kuin helsinkissä. Maisteriksi haluaa opiskella muuallakin kuin helsinkissä asuvat . Hohooohohohoh kirjoitti:
NUo yliopistot onkin olleet ensimmäisenä marisemassa. Jopa ennen SAK:ta.
Tiedätkö miksi?
Siellä se 15 minuutin ytöajan jatkaminen vaikuttaa eniten tuntipakkoihin. Palkat jossakin 70-200 000 välillä. Eihän tuollaisilla palkoilla ole varaa olla vähän kauemmin töissä. NUohan saavuettuja etuja olla 100 ylimääräistä palkallista vapaa tuntia vuodessa:D. Sehän on selvä' asia että suuripalkkaisimmathan sitä eniten vastustaa.D Niillä on eniten puolustettavaa. Meille alle 2000 tienavilla se on kuin hyttysen kusi erämaassa. Ei pajon tunnu missään. Minulla on ihan sama vaikka olen sen 15 minuuttia pidempään töissä. Ei noita minuutteja tule muutenkaan niin tarkoin mittailtua.Noinko kuvittelet? Yliopistoväellähän palkat nousisivat, jos työaikaa pidennetään. Kun esimerkiksi luentopalkkiona 400 euroa tunnilta nostava professori käyttää koko sadalla tunnilla lisääntyneen työaikansa luennoimiseen, hänen vuosiansionsa nousevat 40.000 eurolla.
Ihan kivoihin ansioihin hän pääsisi, vaikka tyytyisi käyttämään nuo lisätunnit muunlaisiinkin tehtäviin kuten yleisluontoisiin ja teknisiin asiantuntijatehtäviin sekä osallistumiseen asiantuntijana kokouksiin ja seminaareihin (250 euroa/tunti).
Ajatusta että professori käyttäisi nuo ylimääräiset sata tuntia esitelmä- ja alustuspalkkioihin, en veronmaksajana edes hirveä laskea (1200 euroa/tunti).
http://www.professoriliitto.fi/tyo/palkkaus/palkkiosuositukset/- ÖKJHGFTYu
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Toteutettaisiinkin kuvaamasi sisäinen devalvaatio, jossa palkkoja laskettaisiin vaikkapa muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa, niin teollisuutemme ja palvelujemme tuottavuus voisi ottaa mukavan harppauksen. Sillä että ihmisiä pidetään työpaikoilla pyörittelemässä peukaloitaan tai pelaamassa tietokoneella pasianssia ylimääräisen varttitunnin päivässä, ei tuottavuus nouse.
MIkä huut siitä tulisi=?:D
SIpilä sanoi että pakkojen lasku EI SUOMESSA ole mahdollista- Siksi on ainoa vaihtoehto sovittaa palkkoja maailman tilanteeseen työajan pieni lisääminen.
Sipiläkin tietää että jis aletaantekemään yhtesikuntasopimusta palkkoja lalsekmalla siitä' lähtee varmasti lakkoilu liikkeelle, ja ay-liike sitä tule koskaan hyväksymään. Sitten se toinen puoli jota tyrkytetty Jo nyt perusteluksi vastustaa työajan jatkamista, pakkkojen laskussa ostovoima vähenee, verotulot vähenee, kulutus vähenee. Työajan jatkmaisessa tulot ei vähene.
Sinulta on täyttä potaskaa esittää palkkojen laskua. SINÄKIn tiedät se ei ole mahdollista. ÖKJHGFTYu kirjoitti:
MIkä huut siitä tulisi=?:D
SIpilä sanoi että pakkojen lasku EI SUOMESSA ole mahdollista- Siksi on ainoa vaihtoehto sovittaa palkkoja maailman tilanteeseen työajan pieni lisääminen.
Sipiläkin tietää että jis aletaantekemään yhtesikuntasopimusta palkkoja lalsekmalla siitä' lähtee varmasti lakkoilu liikkeelle, ja ay-liike sitä tule koskaan hyväksymään. Sitten se toinen puoli jota tyrkytetty Jo nyt perusteluksi vastustaa työajan jatkamista, pakkkojen laskussa ostovoima vähenee, verotulot vähenee, kulutus vähenee. Työajan jatkmaisessa tulot ei vähene.
Sinulta on täyttä potaskaa esittää palkkojen laskua. SINÄKIn tiedät se ei ole mahdollista.Tiedän ettei esitykseni ole realistinen, mutta ei toteutuksen epärealistisuus tee esityksestä itsestään potaskaa. Jos kaikki olisivat tyytyneet tekemään vain omassa ajassaan realistisia esityksiä, yhteiskuntamme olisi jäänyt vaille monta uudistusta. Ehkä itsenäinen Suomikin olisi saattanut jäädä syntymättä, puhumattakaan nykyisestä tupakkalaista, naispappeudesta, tasa-arvoisesta avioliittolaista jne.
Aika kypsyttää päättäjät toteuttamaan mitä oudoimpia päähänpistoja, mutta lisäksi sellaisia on toteutettu kertarysäykselläkin. Ei tullut yleislakkoa tästäkään omituisuudesta, vaikka suomalaisten palkkasumman nimellinen ostovoima putosi puoleen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/SetelinvaihtoHohooohohohoh kirjoitti:
NUo yliopistot onkin olleet ensimmäisenä marisemassa. Jopa ennen SAK:ta.
Tiedätkö miksi?
Siellä se 15 minuutin ytöajan jatkaminen vaikuttaa eniten tuntipakkoihin. Palkat jossakin 70-200 000 välillä. Eihän tuollaisilla palkoilla ole varaa olla vähän kauemmin töissä. NUohan saavuettuja etuja olla 100 ylimääräistä palkallista vapaa tuntia vuodessa:D. Sehän on selvä' asia että suuripalkkaisimmathan sitä eniten vastustaa.D Niillä on eniten puolustettavaa. Meille alle 2000 tienavilla se on kuin hyttysen kusi erämaassa. Ei pajon tunnu missään. Minulla on ihan sama vaikka olen sen 15 minuuttia pidempään töissä. Ei noita minuutteja tule muutenkaan niin tarkoin mittailtua.Yliopistotutkijoilla on ns. kokonaistyöaika. Se on joustava järjestelmä, missä ei kellokortteja käytetä eikä ylitöistä makseta. Ylityöt ovat kuitenkin tavanomaisia varsinkin nuoremmilla tutkijoilla, jotka pyrkivät edistämään uraansa. Käy helposti niin, että tehdään kymmenen tunnin päiviä eikä lomia ehditä pitämään. En kyllä kadehtisi heitä.
- vdvvdvdvdb
Ruoka menee paremmin kaupaksi tuottavuusloikalla..ei suinkaan ihminen määräänsä enempää voi syödä tai juoda lehmänmaitoa...eikä ihminen ole mikään lypsälehmä, notta se koko ajan märehtis ruokaa, kai ihmisen elämässä jotain muutakin sisältöä täytyy olla kuin välttämätön paha eli syöminen.
- sipinisti
Tuo työajan pidentäminhän on jo ennalta tuhoon tuomittu. Voiko joku tuolla tasolla näin ajatella. Järki HOI. Eikö olisi järkevämpää jos duunaritkin pääsisi "talkoisiin" että tehtäisiin 9 .tunnin työrupeama mutta 10 min. taukoja ei vähennettäisi. Ruokatunti 30 - 45min ja 2 x 10 min. Talon kahvit.
- Minä_otankin
työmiehet Virosta. Ne tekee työtä, eivätkä istu tauolla valittamassa huonoa palkkaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1391412
- 104901
- 75723
- 51625
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa15553ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40494Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153461Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..36441- 26409
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;185402