RKP:set ja osa suomalaisistakin väittää, että kaksikielisyys on rikkaus eli suomen ja ruotsin kielen osaaminen täällä on rikkaus. Ja sen johdosta pitää olla mm. pakkoruotsi, vaikka tosin kaikki tietää että siitä huolimatta suomalaiset eivät juuri osaa ruotsia.
Mutta miksi Ahvenanmaalla kaksikielisyys ei enää olekkaan rikkaus, vaikka Ahvenanmaa kuuluu suomeen? Siellä vain ruotsin kieli on "rikkaus", ja suomen kieli on pannassa.
Ja ruotsissa missä on enemmän suomalaistaustaisia ihmisiä, kuin täällä ruotsinkielisiä. Niin ei sielläkään kaksikielisyys ole rikkaus, eikä ole pakkosuomea kouluissa.
Joten eikös väite "kaksikielisyys on rikkaus", ole kovin falski. Eihän se pidä lainkaan paikkansa.
Kysymys on varmaan hankala RKP:lle, ja he eivät siksi ehkä vastaa. Tai sitten tulee näitä "fenno fenno"-juttuja.
Mutta miksi Ahvenanmaalla kaksikielisyys ei enää olekkaan rikkaus, vaikka Ahvenanmaa kuuluu suomeen? Siellä vain ruotsin kieli on "rikkaus", ja suomen kieli on pannassa.
Ja ruotsissa missä on enemmän suomalaistaustaisia ihmisiä, kuin täällä ruotsinkielisiä. Niin ei sielläkään kaksikielisyys ole rikkaus, eikä ole pakkosuomea kouluissa.
Joten eikös väite "kaksikielisyys on rikkaus", ole kovin falski. Eihän se pidä lainkaan paikkansa.
Kysymys on varmaan hankala RKP:lle, ja he eivät siksi ehkä vastaa. Tai sitten tulee näitä "fenno fenno"-juttuja.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen niitä, joiden mielestä kaksikielisyys on rikkaus; se näkyy ja kuuluu pääkaupunkiseudulla, ja voit olla helposti seurueessa, esim. lasten synttärikutsuilla, jossa molemmat kielet ovat sijuvasti käytössä, ja se on kivaa (- ja lapsethan eivät valita tällaisesta, heille tämä on luonnollista - "kieliongelma" on aikuisten kehittämä).
Mutta, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Ahvenanmaalla pitäisi myös voida kokea näin. Minusta oli virhe poistaa suomen kieli kouluista. Kyllä emämaan kieltä täytyy osata jonkin verran, ihan yleissivistyksenkin vuoksi, ja koskaanhan ei voi tietää, missä sitä tarvitsee. Ja Ahvenanmaalle voi eksyä teoriassa ummikko-suomenkielisiä turisteja, jotka olisivat kiitollisia, jos saisivat palvelua suomen kielellä.
Korjaus - koko ikäni asunut pk-seudulla ja täällä ei todellakaan kuule ruotsia sen paremmin kuin vaikka lappeenrannasta. Homma on täällä sama kuin muuallakin suomessa, ruotsinkieliset pyörivät omissa porukoissaan ja suomenkieliset omissaan. Tämä on täysin luonnollista koska molemmille on eri paikat aina päiväkodista lähtien. Eli kiteytettynä, pk-seudulla ei tarvitse ruotsia sen enempää kuin missään muuallakaan suomessa.
Ap:n pointti ei ollut se, tarvitaanko ruotsia, vaan se, että onko kaksikielisyys rikkaus vai ei. Jos ei tunne yhtään ruotsinkielistä (eikä haluakaan tuntea), niin sitten tietenkin kaksikielisyys on mahdollisesti jotakin kummallista ja epäilyttävää.
Olen suomenkielisestä perheestä, jossa siskoni kävi ruotsinkielisen koulun. Oli luonnollista pyöriä myös ruotsinkielisten kanssa, ja kieltä oppi siinä sivussa. Tuttuni on suomenkielinen, mutta kävi ruotsinkielisen armeijan - hän perusteli sitä sillä, että jos kerran valtiolle on annettava vuosi, niin miksei sitä samalla oppisi kielen. Tämä on hyvä esimerkki kaksikielisen maan rikkaudesta ja mahdollisuuksista - ne ovat oven takana sille, joka ne näkee ja haluaa hyötyä niistä. Jos suhtautuu kielteisesti maan kaksikielisyyteen ja kokee ruotsinkieliset uhkana, niin silloin tilanne on tietenkin toinen, ja mitään hyötyä saati iloa on vaikea kokea.
Meidän kylällä kuoli mies, joka oli aika kurjan oloinen yksikseen vetäytyä. Kun hän kuoli selvisi, että pankkitilillä oli lähes miljoona euruoa. Kukaan ei tiennyt tätä. Tämä selityksenä sille, että rikkaus ei ole rikkautta, jos sitä ei hyödynnä. Fennot ei hyödynnä ruotsin kielen rikkautta.
Suomenkieliselle ruotsi on turha. Ruotsinkieliselle suomi on pakko.
Olen pakkoruotsini lukenut ja vähän enemmänkin, kun lähisukulaiset ovat ruotsinkielisiä. Aina kuitenkin puhutaan suomea.
Riikinruotsalaiset puhuvat kanssani englantia.
Hukkaan on mennyt ruotsin opinnot. Jokin muu kieli olisi ollut parempi.
Evakonpojalla rikkaus oli jo hanskassa mutta luopui siitä. Nyt hän katuu ja syyttää muita varsin fennomaisesti.
Ruotsinkieli on "rikkaus" vain niille jotka ovat syntyneet kaksikieliseen perheeseen tai halunneet opetella tämän itselle vieraan kielen myöhemmin. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, että koko kansalle pakko-opetetaan ruotsia.
Ruotsinkielen pitäisi tietysti olla vapaaehtoinen ja Suomen valtion yksikielinen kuten mm. Ruotsi ja Viro ovat yksikielisiä.
Voisihan joku väittää että koska meillä ei ole esim. Pakkounkaria ( kielenpuhujia sama määrä kuin ruotsin maailmassa) on tämä osoitus " syrjäytymisestä" ym. Typerää!
Ihan juuri noin, en minäkään tarvi ruotsia missään.
Ajattele ! Surut ei päässy fyrkkiin käsiks. Varmaan tuo yksinäinen oli kaukaa viisas.
Aivan. Kaksikielisyys on rikkaus jos on kaksikielinen, muille heidän kaksikielisyyden tukeminen on iso rasite.
Kun ei kaksikielisyydelle tai pakkoruotsille löydy perustelua niin ruvetaan höpisemään jostain abstraktista rikkaudesta. Vaikka rikkaus on helposti määriteltävissä mitä menee paljon rahaa menee pankkitilille. Oikeasti kaksikielisyyden eikä pakkoruotsin kuluja ei haluta mitata koska ne osoittautuisivat kuluiksi rikkauden sijaan.
Ainoa hyväksyttävä ja rehellinen kanta on pakkoruotsin ja kaksikielisyyden vastainen kanta. Pakkoruotsille eikä kaksikielisyydelle ei löydy perustelua, se on todettu aina ja uudestaan näissä keskusteluissa.
Pakkoruotsin perusteluksi esitetään argumentointivirheitä, omia mielipiteitä tai valheita. Mitkään näistä ei pakkoruotsia pysty perustelemaan.
Suomalaisen demokratian tasosta kertoo se että pakkoruotsin poistoon vaaditaan perustelut, mutta pakkoruotsin puolustaminen ei perusteluja tarvitse. Pakkoruotsi on häpeäksi Suomelle.
Pakkoruotsia ei tarvitse Suomessa perusteella, mutta kielivapautta emme saavuta vaikka sen perustelemme.
Se ei riitä että olemme pakkoruotsin vankilassa vaan eduksi on jos olisimme ruotsinkielisiä kuten tapaus Biaudet ja monet muut esimerkit osoittavat. Joudumme kärsimään syrjinnästä pakkoruotsin lisäksi.
Surullista on se että ruotsinkieliset päättävät edelleen mitä kieliä saamme opiskella.
Hävetkää suomalaiset heikkouttanne. Suomen demokratia on jossain pohjois-Korean tasolla. Pakkoruotsi säilyy vaikka 75% kansasta vastustaa pakkoruotsia.
Jos surujen mielestä kaksikielisyys on rikkaus, niin miksi sitten monet hurrit eivät osaa suomea. Eivätkä edes halua osata.
Suomessa suurin osa suruista osaa sujuvaa Suomea, tiedät tämän hyvin itsekin. Oudompaa on se, että tämän palstan fennot eivät osaa ruotsia, vaikka sitä opetetaan 6 vuotta koulussa.
Mistä sinä sen tiedät että ei osaa, moni meinaan näyttäisi osaavan.
Sitä paitsi hurreja on vaikka kuinka paljon jotka ei suomella pärjää, sinäkin tiedät tämän.
Hyvin pärjäävät hurrit tässä maassa, elävätkin pitempään kuin fennot. Ja jos jotkut rannikon surut eivät osaisikaan suomea, niin se ei heitä haittaa, he eivät valita suomi24:ssä kovaa kohtaloaan, kuten eräät 24h/24h...
Hurreilla on asennevamma suomen kielen suhteen.
Se olisi varmaan teillekin huonompi oppia suomea,ellette asuisi
suomalaisväestön keskuudessa jossa varmasti kuulette joka päivä suomea.
Toisin on suomenkielisten,joista moni ei koskaan törmää ruotsin-
kieliseen,ei puhetaito kehity pelkällä kouluopetuksella,kieltä pitää
voida käyttää muuten se unohtuu.
Joten varmaan ymmärrät tuon eron oppimisessa.
Juuri näin se on.
Muutin vuosia sitten tukholmasta helsinkiin, enkä täällä paljon ruotsia kyllä kuule enkä sitä ole koskaan tarvinnut.
Olen kyllä huomannut että surut liikkuvat pääosin omissa porukoissaan, ja käyvät myös omissa ravintoloissaan. Kerran yritin puhua ruotsia kahdelle ruotsia puhuvalle naiselle, mutta he vaihtoivat heti suomen kieleen.
Olen asunut elämäni Espoossa. Ainut paikka, missä voi puhua pari sanaa ruotsia on Kauniaisten Alko.
Riikkiä puhuva suomalainen on ns suomenruotsalaiselle vieläkin alempiarvoinen, kuin evakonpojan koira.