Oppositio on alkanut räksytyksen köyhien saamien etuuksien (lue tulonsiirtojen) leikkauksista. Se on populismia parhaimmillaan. Tottakai sairaista ja muuten vähäosaisita kansalaisistamme on pidettävä huolta, mutta ei velaksi. Työkykyisille ja -ikäisille kansalaisille on tarjottava vastikkeellista työtä yhteiskunnallemme hyödyllisiin kohteisiin. Olkoon se sitten vaikka se kammoksittu lapiolinja.
Aikuisten oikeasti: Suomessa ei ole köyhiä. On vaan vähemmän hyvin ja paremmin toimeentulevia kansalaisia. Yleensä ne paremmin toimeentulevat ovat saavuttaneet asemansa omalla aktiivisuudellaan.
Aikuisten oikeasti: Suomessa ei ole köyhiä. On vaan vähemmän hyvin ja paremmin toimeentulevia kansalaisia. Yleensä ne paremmin toimeentulevat ovat saavuttaneet asemansa omalla aktiivisuudellaan.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Virolaiset ahkeroitsijat voivat tulla perkaamaan metsiäsi. Kuuluvat olevan kovasti työkykyisiä ja -haluisia. Ja halpojakin, kun palkka tullee monen kohdalla ihan muualta kuin Suomessa sijaitsevalta työkohteelta.
Onneksi istuin autossa kun metsästä tuli neek,,, siis ei Suomalainen mies kantaen marjasaavia olkapäällään, aikoihin on eletty..
Piti sekin sinun nähdä, että miehet marjoja poimii.
Ennen sanottiin arvostetusta maskuliinista, että se onkin mies eikä mikään marjanpoimija.
Perkasivat metsät ja mannut ja veivät talon vesuritkin mennessään.
hinta jos metsät on hyvin perattu !
palkka olisi 5 euroa tunnilta ?
tuntipalkka ?
huutajille olisi pieni kierros maailmalla paikallaan, voisi silmät aueta..
Jumalauta että oli komia fontti aloittajalla. Kelpaa kattella...
Oppositiopuolueista vihreät eivät hauku Sipilän hallitusta tulonsiirroista, vaan kehuvat, koska hallitus aikoo panna alkaneella eduskuntakaudella vireille perustulo- eli kansalaispalkkakokeilun.
Siitäkin vihreät ovat antaneet tunnustusta Sipilän hallitukselle, että se aikoo käynnistää maassamme mittavan bioenergiaprojektin. Se tulee työllistämään suuren joukon työttömiä avaajan mainitsemissa ns. risumetsissä. Moottorisaha- ja raivaussahaurakkana tuollaisia töitä ei teetetä taloudellisesti, mutta kevyillä metsäkoneilla kylläkin. Onneksi meillä on kotimaassa myös metsätyökonepajoja. Uusia työpaikkoja on siis tulossa sille sillekin puolelle. Ja koneiden puikkoihin sitten kurssit käyneitä työttömiä.
maakuntoon !
Vähänpä teillä on hajua maan asioista, kun sillä tukirahalla on jo vuodet kerätty niitä risuja energiatarpeisiin metsistä. Haloo pahvit.
Lähtökohta on kuitenkin tähän asti ollut metsänhoidollinen ja tuen määrällä on tietysti ollut valtion budjetissa ylärajansa. Se on saavutettu vuosittain. Sipilän hallituksen bioenergiaprojekti lähtee taas siitä, että valtio vauhdittaa aitojen energiapuumarkkinoiden syntymistä eli että energiapuulle ja muulle bioenergialle syntyisi vahva kaupallinen kysyntä ja näin itse risujen korjuuseen ei tarvita tukirahoja.
ottaa simään kun aikuiset ihmiset polkee tyhjää jotain pyörää kuntosalilla tai potkitaan palloa ja valtavat ihmismassat istuvat joutilaina katselemassa, onko tämä aika oieasti näin hyvä ?
krassaajat voisi myös laittaa risutalkoisiin !
"Yleensä ne paremmin toimeentulevat ovat saavuttaneet asemansa omalla aktiivisuudellaan."
Onneksi kirjoitit Yleensä...
Aina ei oma ahkeruus auta. Ei auta pyrkimnen. Ei auta oma tahto. Ei auta ammattitaito. Ei auta vaikka olisi 10 ammattia.
Joskus on vain niin että elämä potkii päähän. Kun kohtalo päättää että asemaa ei tule, sitä ei tule, vaikka maan kääntäisi pyörimään toisin päin.
SE on vain yksinkertainen fakta joka kaikkien sivistyneiden yhteiskuntien pitää ottaa huomioon.
oikeassa, osa hyytyy ensisekunneilla, toisille onnistuu kaikki. Onnistumisen mittarit on myös erilaisia, Intialainen mies hoiti 4 lehmää, jotka ei ollu hänen omiaan ja sanoi olevansa onnellinen mies, toimeentulo oli turvattu ja lämmin paikka nukkua lehmän vieressä..
Risumetsä käsitteenä on vanhentunut termi, samoin kuin työmies vesurin kanssa samalla palstalla.
Nykyään tunnetaan taimikon hoito ammattimiehen työnimikkeeksi, johon kortistomiehistä ei enää ole. Hyvin tehty taimikon hoito luo vahvan perustan tuottavalle metsälle, eikä se ole korviketyöllistämisen kohde nykyaikana.
Metsäomaisuus vaati osaamista ja ammattitaitoa alusta loppuun asti, jossa vain ammattilaiset ovat kyllin päteviä hoitamaan tehtävänsä.
Annan muutaman vinkin kroonisen työttömyyden vähentämiseen. Maailmaa nähneenä olen havainnut erilaisia yrittäjyyden aluevaltauksia, joita meillä ei juuri lainkaan hyödynnetä.
Monet työttömät ovat kuin luotu lankkipojiksi kauppakeskusten aulaan, joissa liikkuu tuhansia kenkäpareja päivittäin. Työtä olisi mutta ei tekijöitä.
Vilkkaana turistikautena voisi yhä useampi työtön työllistää itsensä rihkamakauppiaana turuilla ja toreillä myyden halpoja kelloja, sekä tinasormuksia uteliaille turisteille.
Taajamissa olisi varmaan kysyntää halvoille ajeluille Postin ylijäämävarastosta myydyille kolmipyöräisille polkupyörille, joista voisi modifioida turistin kyyditykseen sopivan ajoneuvon.
Ei taimikonhoito sentään niin vaikeaa ole, etteikö siitä raivaussahan kanssa selviäisi ensikertalainenkin, kunhan tämä on kohtalaisessa fyysisessä kunnossa ja ohjeistettu perusteellisesti. Tehokkuutta työhön kuitenkin vaaditaan, koska taimikonhoitoon saa valtion avustuksia hehtaarikohtaisesti tietyn vaikeusasteen mukaan, eikä metsänomistajaa voida velvoittaa noin vain maksamaan loput palkasta, jos raivaaja on hidas ja tehoton. Taimikonraivaajien palkan maksaa yleensä paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Jos epämääräisellä käsitteellä risumetsä puolestaan tarkoitetaan taimikkovaiheessa ylitiheäksi jäänyttä ensiharvennuskohdetta, silloin työ on edullisinta tehdä konetyönä tarkoitukseen valmistetuilla erikoismetsäkoneilla. Ensiharvennuskoneen kuljettaja tarvitsee tehtäväänsä koulutuksen, jotta tämä ei pilaisi metsää ja särkisi konetta, mutta mitään estettä ei tietenkään ole sille, että koulutettava on työtön. Kyllä heille tuollaisia koulutuksia järjestetäänkin. Koneraivaajien palkan maksaa tavallisimmin koneyrittäjä.
Muut esimerkkisi liittyvätkin sitten jo itsenäiseen yrittäjyyteen, johon monikaan työtön ei Suomessa sorru, koska lainsäädäntömme voi evätä yrittäjänä toimineelta oikeuden työttömyysrahaan pitkäksi aikaa, jos yrittäjyys ei lopulta kannattanutkaan.
osuvasti kirjoitetfu,Suomessa kyseiset tehtävät on luokiteltu ihmisarvoa alentavaksi työksi ja sellaiseen ri tarvitse suostua.
perkaamisesta nousi kova poru !
Omistan pienen maatilan 30ha, jossa on metsää 23 ha olen sitä nyt hoitanut 20 vuotta raivaten, hakaten ja istuttaen, eise metsänhoito mitään tähtitiedettä ole vaan ainoastaan terveen järjen käyttöä.
pysyy hyvänä..
Jos nyt kuitenkin tuotettaisiin edes pohjoisen pallonpuoliskon havumetsäalueen laadukasta hitaasti kasvavaa havutukkia ja pylvästä, ja sivuvirtana kuitua/pikkutukkia teollisuudelle. Isot taimitiheydet alussa ja rivakka taimikon perkaus ja oikea aikaiset harvennukset, jos ei itse jaksa kustantaa niin palsta myyntiin. Risut täällä kasva häävisti, samanlaista vatulointia kuin aikanaan energiapajun kasvattaminen maailmanmarkkinoille , kilpailukyky taisi senkin suhteen pikkupläntteillä olla surkia kylmässä ja pimeässä pohjolassa. Ei nykymaailmassa oikein onnistu pistää päätä inpivaaraan suljetuilla subventoiduilla energiamarkkinoilla öljysheikit, globaalit energiajätit voittaa kumminkin risunviljelijät.
Vaikka täällä puhutaankin risukoista, niillä tarkoitetaan juuri harvennuspuun korjuuta muutaman sentin läpimittaan asti. Aiemmin kaadettu puu yritettiin kaupitella kuitupuuna, mutta nykyisin usein tuottavampi vaihtoehto metsänomistajalle on myydä tuollainen puusto energialaitoksille poltettavaksi. Tulevaisuudessa bioenergiajalostus luo vielä kolmannen vaihtoehdon. Riippuu tosin maakunnasta tai jopa kunnasta, kuinka paljon vaihtoehtoja tulee olemaan ja mikä niistä on taloudellisin.
Tuskin Hiski Salomaakaan "Lännen risukosta" tarkoitti lokarin töillä varsinaisesti risujen perkaamista (katso kuvat), vaikka risukosta lauloikin:
https://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo
energian tarve voidaan tyydyttää "risukoilla" ja muulla bioenergialla (lue turpeella) kunhan saadaan viherpiiperot pois sähläämästä..
"..nykyisin usein tuottavampi vaihtoehto metsänomistajalle on myydä tuollainen puusto energialaitoksille poltettavaksi. "
Saako nykyään vielä tukea "risusavottaan", jos se risu ei mene omaan käyttöön?
Kyllä saa tietyin ehdoin. Täällä varsinaisen korjuutyön tuesta metsien hoidon edistämiseksi:
http://www.metsakeskus.fi/metsatalouden-tuet#.VX7FOkbO-6g
Lisäksi korjatun puun myyntiä energiapuuksi tuetaan erikseen. Siitä pika pikaa tällainen linkki, joka ei ole välttämättä paras, mutta googlaamalla löytää ehkä parempia:
http://www.puuntuottaja.com/energiapuun-myynti-voi-antaa-metsanomistajalle-lisatuloja/
Todetaan nyt vielä noista Kemera-tuista, että ne on luotu kannustukseksi maamme metsänkäytön kokonaisetua pitkällä tähtäimellä ajatellen. Kenenkään ei ole niistä huolimatta pakko hoitaa metsiään, mutta jos kukaan ei niitä risukoita hoitaisi, maamme koko puuteollisuus kärsisi tulevina vuosikymmeninä.
Saako tukea, jos risu menee omaan käyttöön?
Silloinkin voi saada itse metsänhoitotyölle tarkoitettua Kemera-tukea. Tämän tuen saa myös, jos jättää risut metsään, kuten taimikon varhaishoidossa tapana onkin. Hoitotyön kustannuksethan ovat samat riippumatta siitä, mihin käyttöön itse puu tulee.
Puun käytölle yksityistaloudessa esimerkiksi energiakäytössä ei makseta tukia. Omaan lämmityskäyttöön otettu polttopuu on kuitenkin verovapaata toisin kuin esimerkiksi oman talon rakentamiseen omasta metsästä otettu rakennuspuu, joka on verollista metsätuloa.
https://www.veronmaksajat.fi/Veroilmoitus/Metsatalouden-veroilmoitus/Metsatalouden-veroilmoitus-ja-puun-myyntitulot/
Möin minäkin noin 2 ha energiapuuta, yli 100 kiintoa tuli, hinnaksi luvattiin 25 euroa kiintokuutio, vähennettynä korjuukustannuksella, arvioivat jäävän 0-5 euroa kiintokuutiolle jäi 0 euroa, siihen loppui minun energiapuun myynti. Tosin naapurille kävi vielä huonommin hänellä oli paljon suurempi puumäärä, hän jäi vielä maksuun puunkorjuun jälkeen.
Mutta jos olisi myynyt kuituna osankaan, olisit sinäkin jäänyt pahasti tappion puolelle, jos kuitu olisi firmoille ylipäätään kelvannut. Ei hoitotyö yleensä katakaan kustannuksia ja juuri siksi niitä tukia annetaankin, että taimikot ja nuoret metsät tulisi paremmin hoidettua tulevaisuutta varten. Täytyy olla melkoisen nuori isäntä, että ehtii saada luonnollisen palkkion hyvästä metsänhoidosta.
Työmarkkinoilla löydetty palkkaratkaisu korottaa palkkoja 16 eurolla kuussa tai vähintään 0,43 prosenttia ensi vuonna.
Palkankorotus on siis 16 euroa, jos palkka on pienempi kuin noin 3 700 euroa kuussa. Tätä suuremmassa kuukausipalkassa korotus on euroissa suurempi.
nolla ratkisu !
Päiväohjelma Helsingin nuorille työttömille , kokoontuminen linja-autoasemalle klo. 06.00 , varustus päivän eväät ,vesuri ,saha tai kirves oma , varastettu tai lainattu.Matkaan 06.05 kohteessa06.50 (risusavotta) 07.00 savotta alkuun ,09.00 kahvitauko 09.12 savotta jatkuu ,11.00-11.30 ruokatauko ,savotta jatkuu 13.30 kahvitauko.13.42 savotta jatkuu .Klo.15.30 kotiin paluu. matka olla . Palkan lisäksi oikeudet etuuksiin säilyy.
"Suurten kaupunkien alhaisimmat nuorisotyöttömyysasteet ovat Espoossa (8,8 %) ja Helsingissä (9,9 %). Vaikein tilanne on sen sijaan Oulussa, jossa alle 25 -vuotiaita työttömiä oli hieman yli 20 prosenttia kaikista työttömistä."
Sinne vaan yhteiskunnan loiset, Kepuloiset, risumetsään!
sinne o tarkoitus laittaa !
liikaa, metsässä kastuu !