Suomen ulkomaan velka on kasvanut, vaikka puutteellista sosiaaliturvaa paikataan leipäjonoilla. Eriarvoisuus on kasvanut köyhien köyhtyessä ja rikkaiden rikastuessa. Omaisuudet periytyvät sukupolvesta toiseen vain vähän verotettuna. Joten myös köyhyys ja syrjäytyneisyys periytyy sukupolvesta toiseen pienituloisten perillisillä. Verotus on aiemmin tasannut tuloeroja, mutta ei tasaa enää.
Suomalaisten verotuksesta päätetään eduskunnassa, EU:ssa ja kunnissa. Valtiovarainministeriö valmistelee verolait. Uusi valtiovarainministeri on Stubb, kokoomus. Hallitusohjelman mukaan verokertymä pidetään ennallaan. Miksi ihmeessä valtion verokertymää ei kasvateta, jotta verokertymä riittäisi ilman ulkomaille velkaantumista. Vaikka ulkomaan velkaa on otettu 100 miljardia, sosiaaliturva on puutteellinen, kun sitä pitää paikata leipäjonoilla.
Verohallinnon TASKUTILASTON mukaan valtio keräsi vuonna 2014 veroja 68,5 miljardia, josta palautettiin n. 14 miljardia, eli nettoverokertymä oli 54,5 miljardia.
Henkilöasiakkaiden tulovero nousi taantumasta huolimatta 31,3 miljardiin. Kasvua oli edelliseen vuoteen 1,2 miljardia ( 3,9 %). Henkilöasiakkaiden tulovero sekä arvonlisävero (tavaroiden ja palvelujen vero) oli yhtensä 80 % kokonais-bruttoverokertymästä.
Verot ja veronluonteiset maksut sekä niiden prosenttiosuudet v. 2013:
HENKILÖASIAKKAAT yhteensä 86,1 %-osuus eli euroissa 28.766 miljoonaa
- palkansaajat 58,2 %, 19.443 miljoonaa
- eläkeläiset 16,0 %, 5.346 miljoonaa
- maatalouden harjoittajat 4,9%, 1.630 miljoonaa
- liikkeen- ja ammatinharjoittajat 4,6 %, 1.526 miljoonaa
- muut henkilöasiakkaat 2,1 %, 718 miljoonaa
- kuolinpest 0,3 %, 102 miljoonaa
YHTEISÖT yhteensä 13,9 %-osuus eli euroissa 4.640 miljoonaa
- osakeyhtiöt 12,9 %, 4.312 miljoonaa
- osuuskunnat 0,2 %, 72 miljoonaa
- yhdistykset, laitokset yms. 0,2 %, 78 miljoonaa
- asuntoyhteisöt 0,0, 10 miljoonaa
- muut yhteisöt 0,5, 169 miljoonaa
Yhteisöverotus on Suomessa vähäistä. Pääomatuloihin kohdistuva verotus on (Tilastokeskuksen tutkija Heikkilän mukaan) 5,5 miljardia euroa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Vain Irlannissa on Suomea matalampi yhteisöverotus eli 12,5. Islannin yhteisövero on sama kuin Suomen. Jopa Viron yhteisövero on Suomea korkeampi Verohallinnon Taskutilastossa olleen kansaninvälisen vertailun mukaan.
Arvonlisäveron prosenttiosuus on Suomessa korkea suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Tanskassa ja Virossa se on Suomea korkeampi.
Suomessa tehdyt sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkaukset vähentävät entisestään heikkoa ostovoimaa, joten talouskasvu estyy kulutuskysynnän heiketessä. Veroja kerätään eniten henkilöasiakkaiden tuloverotuksella ja arvonlisäverotuksella (80 %) ja näin verotus syö ostovoimaa.
Pääomaverotus pitäisi saattaa eurooppalaiselle tasolle, eli kerätä pääomiin kohdistuvia veroja 5,5 miljardia enemmän. Vasta sen jälkeen pitäisi miettiä, onko varaa leikata kulutuskysyntää. Suomen kilpailukyky ei lisäänny eikä talouskasvu käynnisty, jos Suomen rikkaat lahjoittavat muutaman prosentin hyväntekeväisyyteen (saaden siitä verovähennyksen) mutta maksavat pääomaveroja 5,5 miljardia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Suomalaisten verotuksesta päätetään eduskunnassa, EU:ssa ja kunnissa. Valtiovarainministeriö valmistelee verolait. Uusi valtiovarainministeri on Stubb, kokoomus. Hallitusohjelman mukaan verokertymä pidetään ennallaan. Miksi ihmeessä valtion verokertymää ei kasvateta, jotta verokertymä riittäisi ilman ulkomaille velkaantumista. Vaikka ulkomaan velkaa on otettu 100 miljardia, sosiaaliturva on puutteellinen, kun sitä pitää paikata leipäjonoilla.
Verohallinnon TASKUTILASTON mukaan valtio keräsi vuonna 2014 veroja 68,5 miljardia, josta palautettiin n. 14 miljardia, eli nettoverokertymä oli 54,5 miljardia.
Henkilöasiakkaiden tulovero nousi taantumasta huolimatta 31,3 miljardiin. Kasvua oli edelliseen vuoteen 1,2 miljardia ( 3,9 %). Henkilöasiakkaiden tulovero sekä arvonlisävero (tavaroiden ja palvelujen vero) oli yhtensä 80 % kokonais-bruttoverokertymästä.
Verot ja veronluonteiset maksut sekä niiden prosenttiosuudet v. 2013:
HENKILÖASIAKKAAT yhteensä 86,1 %-osuus eli euroissa 28.766 miljoonaa
- palkansaajat 58,2 %, 19.443 miljoonaa
- eläkeläiset 16,0 %, 5.346 miljoonaa
- maatalouden harjoittajat 4,9%, 1.630 miljoonaa
- liikkeen- ja ammatinharjoittajat 4,6 %, 1.526 miljoonaa
- muut henkilöasiakkaat 2,1 %, 718 miljoonaa
- kuolinpest 0,3 %, 102 miljoonaa
YHTEISÖT yhteensä 13,9 %-osuus eli euroissa 4.640 miljoonaa
- osakeyhtiöt 12,9 %, 4.312 miljoonaa
- osuuskunnat 0,2 %, 72 miljoonaa
- yhdistykset, laitokset yms. 0,2 %, 78 miljoonaa
- asuntoyhteisöt 0,0, 10 miljoonaa
- muut yhteisöt 0,5, 169 miljoonaa
Yhteisöverotus on Suomessa vähäistä. Pääomatuloihin kohdistuva verotus on (Tilastokeskuksen tutkija Heikkilän mukaan) 5,5 miljardia euroa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Vain Irlannissa on Suomea matalampi yhteisöverotus eli 12,5. Islannin yhteisövero on sama kuin Suomen. Jopa Viron yhteisövero on Suomea korkeampi Verohallinnon Taskutilastossa olleen kansaninvälisen vertailun mukaan.
Arvonlisäveron prosenttiosuus on Suomessa korkea suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Tanskassa ja Virossa se on Suomea korkeampi.
Suomessa tehdyt sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkaukset vähentävät entisestään heikkoa ostovoimaa, joten talouskasvu estyy kulutuskysynnän heiketessä. Veroja kerätään eniten henkilöasiakkaiden tuloverotuksella ja arvonlisäverotuksella (80 %) ja näin verotus syö ostovoimaa.
Pääomaverotus pitäisi saattaa eurooppalaiselle tasolle, eli kerätä pääomiin kohdistuvia veroja 5,5 miljardia enemmän. Vasta sen jälkeen pitäisi miettiä, onko varaa leikata kulutuskysyntää. Suomen kilpailukyky ei lisäänny eikä talouskasvu käynnisty, jos Suomen rikkaat lahjoittavat muutaman prosentin hyväntekeväisyyteen (saaden siitä verovähennyksen) mutta maksavat pääomaveroja 5,5 miljardia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Verohallinnon taskutilaston mukaan henkilöiden tuloverotus koveni vuodesta 2013 vuoteen 2014 +4,7 %. Samaan aikaan yhteisöjen tulovero (yritysvero) laski -16.4 %. Yhteisöveron pudotus teki arviolta noin 800 - 1.000 miljoonan loven verokertymään eli hyvinvointipalveluihin. Työnantajien kela-maksujen poisto teki 1.000 miljoonan euron loven sosiaaliturvaan. Nyt sitten leikataan sosiaaliturvaa, kun verokertymä ei riitä.
Ei kovin oikeudenmukaista kun yritysvero on kansainvälisen vertailun mukaisesti toiseksi matalin Irlannin jälkeen, mutta sosiaaliturvaa leikataan.
Eipä huolta. Enää.
Tommi Parkkonen kirjoitti Iltalehdessä "Näkökulmaa":
"Reilu-Reijon trio ja sama vene"
Köyhät opiskelijat, työttömät ja yksinhuoltajaäidit ja syrjäytyneet nuoret!
Ei enää mitään huolta! Yhteiskuntasopimus on pelastettu, lisäleikkauksia ei tehdä ja Suomen taous on nyt saatu oikealle nousu-uralle, sillä kolme jaloa miestä on päättänyt leikata tulojaan viisi prosenttia (5 %) neljän (4) vuoden aikana.
Helsingin Sanomien yhteishaastattelussa EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sekä Koneen ja Sanoman pääomistaja, Suomen rikkain mies Antti Herlin ilmoittivat ohjaavansa viiden prosentin osuudet tuloistaan "yhteiskunnalliseen hyvään".
No niin, mikäs tässä sitten enää hätänä?
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehtikin välittömästi kiitellä kolmikkoa, että näiden "vapaaehtoiset toimet antavat kyllä viestin siitä, että samassa veneessä ollaan".
Parkkonen jatkaa pohdintaansa seuraavilla "sama-vene" esimerkeillä (tässä lyhennettynä Parkkosen kirjoituksesta):
- Antti Herlinkö 2,8 miljardin euron pörssiomaisuudellaan samassa veneessä lounasravintolan tarjoilijana tienaavan Sirpa Mähösen kanssa?
Juuei, eivät mahdu ede samalle Viking Linen risteilyalukselle.
- Reijo Karhisen (ansiotulot v. 2013 hieman yli 1,4 miljoonaa) johtama OP-ryhmä ilmoitti maaliskuussa antavansa potkut 278 työntekijälleen. Yhtiö oli tehnyt tammi-maaliskuussa voittoa ennen veroja 320 miljoonaa, parannusta edellisvuoteen 24 %. Vuonna 2012 OP-ryhmä irtisanoi 247 ihmistä.
Lohduttaako se osuuspankin 55-vuotiasta työntekijää, joka ehkä joutuu työttömäksi työuransa loppuun asti.
Herlinin Sanoma on antanut prin viime vuoden aikana potkut 380 ihmiselle. Tällä hetkellä käydään 55 työntekijää koskevia yt-neuvotteluja. Alahuhta jäi Koneen toimitusjohtajuudesta eläkkeelle 61-vuotiaana ja saa yli 69.000 euroa kuukausieläkettä. Vuosieläke on suomen suurin eli 834.000 euroa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii Alahuhdan johtamana PALKKAMALTTIA ja työurien sekä viikottaisen työajan pidennystä.
Parkkonen toteaa Ilta-lehdessä olleen Näkökulma-kirjoituksen lopuksi (suora sitaatti):
"Eli pääministeri Sipilä (kesk) kehuu esimerkillisiksi yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion ystäviksi monimiljonäärejä, jotka antavat potkuja sadoille työntekijöille, haluavat heikentää yhä työssä olevien työehtoja sekä palkkaetuja ja tienaavat itse enemmän kuin minkään kohtuuden nimissä olisi - niin, vaikkapa esimerkillistä". Oikeassa on Tommi Parkkonen todetessaan "Miljonäärien "tuloale" on surullinen vitsi".
Ei olla samassa veneessä, vaan VASTAKKAINASETTELU on VOIMISSAAN.
Köyhiltä ja pienituloisilta leikataan. Työttömyysturvasta leikataan. Työehtoja heikennetään kilpailukykyyn vedoten. Tosiasiassa työttömyys on kasvanut irtisanomisten vuoksi, ja kun lisäksi tuotantoa on siirretty halpatyövoiman maihin.
Robotiikka. Digitalisointi. Itsepalveluyhteiskuntaan siirtyminen...
Siinä syitä siihen, että tuottavuus kasvaa mutta työntekijöitä tarvitaan entistä vähemmän. Samanaikaisesti kuitenkin vaaditaan enemmän ilmaistöitä (0-sopimukset) ja eläkeiän nostoa. Pankkipalvelut tehdään netin kautta. Enää ei kuluteta pankkien lattioita, joten pankkivirkailijat voidaan irtisanoa. Samassa veneessä työntekijöiden kanssa ei ole pankinjohtaja-miljonääri, joka on hyötynyt eniten siitä, kun asiakkaat suorittavat pankkipavelunsa netissä, niin voitot kasvavat ilman palkkamenoja.
Juuei. Samassa veneessä eivät ole tuottavuushypyn aikana, ennen sitä tai sen jälkeen yritysten omistajat, yritysjohtajat ja yritysten potkut-saavat-työntekijät.
Ne työläiset, jotka vielä jäävät yrityksiin hallituksen esittämän niin sanotun yhteiskuntasopimuksen jälkeen, joutuvat hyväksymään palkanalennukset, pidemmän työajan ja vähäisemmät työttömyyskorvaukset, pienemmät eläkkeet jne. TAI MUUTOIN ... LEIKATAAN.
VASTAKKAINASETTELUN AIKAAN kuuluvat osinkokarnevaalit, köyhyysvajeen kasvu talouskasvun sijaan sekä kansan kahtiajako.
Velkaa tarvitaan investoimiseen. Investoiminen tärkeisiin asioihin on vastuunkantoa. Velalla pelottelu on pään pensaaseen panemista.
Valtion ulkomaan velka on noin 100 miljardia ja verotulot vuodessa netto 54 miljardia. Velkaantuminen on ollut nopeinta viime vuosina. Verokertymän pitäisi riittää kohtuulliseen sosiaaliturvaan ja kohtuullisiin hyvinvointivointipalveluihin suurin piirtein. Suomessa sosiaaliturva ei ole poikkeuksellisen korkealla tasolla, päinvastoin. Suomeen on muodostunut kasvava tulottomien luokka muun muassa erilaisten sanktioiden vuoksi. Jos sosiaaliturvasta ja peruspalveluista leikataan, syrjäytyneisyys ja köyhyys kasvavat, mikä näkyy muun muassa leipäjonoissa.
Suomessa verokertymä ei riitä, koska pääomiin ja pääomatuloihin kohdistuvia veroja kerätään liian vähän. Yritysverotus Suomessa on EU-maihin verrattuna sekä myös kansainvälisesti vähäistä. EU-maiden toiseksi vähäisin. Vähäisestä yritysverotuksesta huolimatta yritykset eivät investoi kotimaahan tai sijoita voittojaan työntekijöiden koulutukseen ja hyvinvointiin. Yritykset vaativat, että yhteiskunta antaa YRITYSTUKIA ja VEROTUKIA, mutta yritysroja eivät halua maksaa. Kun yritysveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin, yritystuet ja yritysten verotuet eivät ole vähentyneet. Yritystukia jaetaan vuosittain yli kolme miljardia verotuet, eli enemmn kuin mitä yritykset maksavat veroja. Myös maa- ja metsätalousyrittäjät maksavat vähemmän veroja kuin mitä ottavat maataloustukia sekä verotukia. Lisäksi varallisuusvero on poistettu Suomessa.
Palkansaajien ja eläkeläisten progressiivinen verotus on kohtuuttoman suurta verrattuna muihin ryhmiin. Sosiaalietuudet ovat paitsi tarveharkintaisia myö verotettuja. Esimerkiksi peruspäiväraha on 32,80/pv. Keskimäärin päivärahaa maksetaan 20 päivältä/kk eli veronalainen määrä on 20 x 32,80 = 656,00, josta maksetaan veroa 131,20 euroa. Elämiseen jää sitten 524,80 euroa/kk. Suomessa 524 e/kk ei riitä, vaan on haettava toimeentulotukea, asumistukea ja ruokaa leipäjonosta.
Pitäisikö siis yritysten itse investoida voittojaan yritystoiminnan kehittämiseen vai pitääkö veronmaksajilta kerätä lisää veroja, kun yritykset jakavat voitoistaan yhä enemmän osinkoja omistajille sekä yhä suuremmat palkat, palkkiot, elke-edut yritysjohtajlle?
Tekesin ja muiden valtion "tukikeskusten" myöntämän rahoituksen avulla on käynnistetty yrityksiä, mutta yritystoiminnan tultua kannattavaksi, yritykset on myyty ulkomaiseen omistukseen. Myyntivoittojen verotus on vähäistä.
Suomalaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoa halpatyövoiman maihin. Suomessa työttömyys kasvaa, vastaavasti yritysten voitot lisääntyvät ja verot maksetaan siellä, missä verotus on pientä tai ei ollenkaan veroteta. Sitähän se globalisaatio on käytännössä ollut.
Suomessa jopa 300 eri organisaatiota jakaa yli tuhatta yritys- ja innovaatiotukea. Tuet eivät ole sidottu tuotannon pysymiseen Suomessa tai työllistämiseen. Eikä tukia peritä takaisin, jos yritys myydään ulkomaiseen omistukseen.
Maa- ja metsätalouteen valtion verorahoja on myös käytetty runsaasti. Maataloustuki ei ole tarveharkintaista, vaan yli 200 eri tukimuodon perusteella tukia jaetaa pinta-alaltaan suurimmille viljelytiloille tai suurimmille "eläintehtaille". Suomen rikkaimmat, pakinjohtaja Wahlroos ja Koneen omistaja Herlin, ottavat myös maataloustuet.
Keskusta-kokoomus-persu hallitus ei ole uudistamassa tukirakenteita. Yli 1000 (tuhat) eri yritystukimuotoa ja yli 200 (kaksisataa) eri maataloustukimuotoa ovat liikaa vääristäen kilpailua ja heikentäen pienen ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia.
Yhteiskuntasopimuksen mukaiseen talkootyöhön osallistumisen pitäisi koskea myös maa- ja metsätalousyrittäjiä ja yritysten omistajia ja johtajia. Verotuksella pitäisi tasata tuloeroja. Nykyinen verotuskäytäntö lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa tuloeroja, joten ei ole oikeudenmukaista eikä järkevää valtion talouden kannalta. Ihan ensiksi pitäisi pääomiin kohdistuva verotus saattaa EU-maiden tasolle ja kerätä Suomessa 5,5 miljardia enemmän pääomaveroja. Ostovoimasta ei pidä leikata suurtyöttömyyden aikana, se kutistaa Suomen taloutta entisestään. Kulutuskysyntä kasvaa vain, jos suomalaisilla on rahaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita. Erityisesti taantuman aikana kotimaisella kysynnällä on suuri merkitys. Kun hallituksen leikkaustoimet heikentävät kotimaista kysyntää, niin taantuma kääntyy tällä vaalikaudella lamaksi. Kärsijöinä tulevat olemaan lapsiperheet, opiskelijat, eläkeläiset, sairaat, työttömät (joiden määrä kasvaa) ... eli pieni- ja keskituloiset, jotka pakotetaan osallistumaan "talkoisiin" kun rikkailla se on vapaaehtoista. Hallitusohjelman mukaan veroja ei kerätä veronmaksukyvyn mukaan, eikä pääomaverotusta muuteta EU-tasolle. Verokertymä ei siten kasva 54 miljardista.
Joten leikataan sosiaaliturvasta ja siten kaikkein heikommassa asemassa olevilta. Koulutuksen leikkaukset näkyvät Suomen heikentyvänä kilpailukykynä, muut EU-maat kun eivät leikkaa tulevaisuudestaan eli koulutusmenoistaan
Ei Suomen tilanne muutu muutamien lahjoituksista. Verot suurituloisille suuremmaksi ,ja ulkomailta rahat kotimahan. käyttöön. Ei kyllä mitään poppakonstia ole, maa on liian kallis ja elätettäviä liikaa ja lisää tulee. Tämä on Suomen tie nyt paluuta ei ole.
Milloinkahan se Suomen "kilpailukykyn parantaminen" - tekosyy yhteiskuntasopimukseen ja palkansaajien kyykyttämiseen loppuu.
Suomessa pitäisi kilpailukyvyn sijaan puhua köyhyysvajeesta ja osingonmaksukyvystä.
Suomen kilpailukyky on maailman huippuluokkaa. World Economic Forumin listalla Suomi sijoittui neljänneksi maailmassa kilpailukyvyssä.
(HS 3.9.2014, Talous, Petri Pajari)
Maailman kymmenen kilpailukykyisintä valtiota vuonna 2014:
1. Sveitsi
2. Singapore
3. Yhdysvallat
4. SUOMI
5. Saksa
6. Japani
7. Hong kong
8. Hollanti
9. Britannia
10. Ruotsi
Suomen vienti ei vedä, koska
- tuotantoa on siirretty halpatyövoiman maihin, ja voitot sijoitettu veroparatiiseihin ja yritysverot maksetaan niiss maissa, joissa yritysvero on 0 %
- maataloustuotteita ei voida viedä Venäjälle
- digitalisointi ja robotiikka etenevät joten työntekijöitä tarvitaan entistä vähemmän
- siirrytään itsepalveluyhteiskuntaan. Esim. pankkipalvelut tehdään netissä, joten pankkivirkailijoita ei tarvita
Työaikaa ja eläikää pitäisi siis arvioida muuttuvassa, digitaliyhteiskunnassa, jossa tuottavuushyppy tehdään robotiikan ja itsepalveluiden avulla.
Kilpailukykyyn vedoten
- työnantajien kela-maksut poistettiin, saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan ilman vaikutusta työllisyyteen
- yhteisövero (yritysvero) alennettiin 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja sitten 20 prosenttiin (EU-maiden toiseksi matalin), 800 - 1000 miljoonan vähennys verokertymään - ei lisää työpaikkoja (MOT-ohjelman mukaan)
- varallisuusvero on poistettu
- pääomatulojen verotus 5,5 miljardia euroa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin
- myyntivoittojen verotus vähäistä
Suomen suuret yritystuet ja maataloustuet (myös kansallinen maataloustuki erittäin suuri verrattuna muihin EU-maihin) eivät ole lisänneet kilpailukykyä ja työllisyyttä kun yritykset ovat sijoittaneet uuteen teknikkaan esim. robotteihin. Monet Suomessa kehitetyt ideat ja innovaatiot on myyty ulkomaiseen omistukseen (myyntivoittojen verotus vähäistä) kun ne ensin on kehitelty veronmaksajien maksamilla yritystuilla. Uusille ulkomaisille yrittäjille suomalaiset keksinnot ovatkin sitten tuottaneet miljardivoitot. Ei kovin edullista Suomen kansantaloudelle eikä lisää kilpailukykyä eikä vähennä työttömyyttä.
Täyttä asiaa.
Taas tehdään "kilpailukykyä edistävä" 1,8 miljoonan suomalaisen palkansaajan työehtosopimus, jossa palkankorotukset nollalinjaa - kolmanneksi "kasvuvuodeksi". Palkansaajat ovat tyytyneet huononnuksiin, nolla-sopimuksiin, pätkätöihin ja työajan pidentämiseen kilpailukyvyn ja kasvun vuoksi. Kahtena viime vuonna on kasvua tapahtunut vain osingonsaajien eli yritysten omistajien pankkitileillä, kun osinkoja on jaettu entistä enemmän ja yritysjohtajia palkittu irtisanomisista ja lomautuksista.
Palkkojen osuus yrityksen menoista on vuosi vuodelta yhä pienempi, kun robotit korvaavat työntekijöitä. Investointeihin ja digitaliointeihin haetaan valtion tukea, joten työntekijöitä korvaavaan tekniikkaan ei sijoiteta yritysten voittoja.
Voitot maksimoidaan ja siinä auttavat veronmaksajat ja yritysten työntekijät. Yritystuet ovat yli 3 miljardia vuodessa miljardien veroedut. Sinne ne verorahat menevät, eivätkä siis kilpailukykyyn tai talouskasvuun. Moniko yritys on esimerkiksi alentanut tuotteiden hintoja, kun palkkakustannukset ovat pienentyneet. Halpatyövoiman maihin on siirretty tuotanto silloin, kun se on ollut madollista.
Suomalaisten palkansaajien tinkiminen palkoistaan kilpailukyvyn vuoksi on huuhaata. Suomalaisilla palkansaajilla on pienet palkat, paljon pätkätöitä ja jopa 0-sopimuksia kilpailukyvyn vuoksi, mutta siitä huolimatta työttömyys kasvaa nopeasti. Joten palkoista ja työehdoista tinkimällä ei talous kasvuun lähde. Ainoastaan yritysten voitot kasvavat ja yritykset viettävät osinkokarnevaaleja. Pääomatuloverotus pitäisi nostaa Suomessa EU-tasolle ja vasta sen jälkeen leikata palkoista, sosiaaliturvasta ja kurjistaa työehtoja eikä päinvastoin.
Täyttä asiaa.
Asiasta en tiedä mutta on myös toinen näkökulma. Vienti ei vedä kun tuotteidemme hinta on liian kallis. Joudumme myymään tuotteitamme aivan liian paljon nolla katteella maailmalle, jotta edes jotain saadaan myytyä.
PK yritykset ja vähän suuremmatkin on kilpailutettu kuralle, julkisen sektorin säästöillä. Hintataso julkisen sektorin toimituksissa ja palveluissa on käsittämättömän alhainen, esim. traktorin saa töihin pelkän miehen hinnalla.
PK sektorista ei ole pääomaverojen , eikä muidenkaan verojen maksajaksi, kun tappioita ainoastaan kertyy ja tilaaja saa palvelut lähes ilmaiseksi.
Tyypillinen pääomatulo on vuokratulo ja pääomaverotuksen kiristäminen siirtyy suoraan asumisen ja teollisuuden vuokriin.
Hyvinvointi ei tule verottamalla on päivänselvää, se tulee ainoastaan työllä. Ei pekkaspäivillä ja lomailemalla, sekä oleskelemalla työmaalla.
Suomen pääongelma on julkinen sektori, joka ei mitenkään kilpaile ja tuottavuus erittäin heikko, tästä aiheutuu verotuksen tarve.
Julkisen sektorin työntekijä on pois töistä keskimäärin 1/3 osaa vuotta ja palkka juoksee. Opettaja vain puoli vuotta, jos sitäkään kun tunnit lasketaan.
Suomen julkinen sektori toimii Neuvostoliiton mallilla ja lopputulos on näkyvissä. Tähän Sipilän tulee saada muutos, jo pelkästään pari viikkoa lomasta pois ja yhteiskunnalta säästyy miljardeja. Yksityinen sektori on kilpailussa jo maksanut kovan hinnan, ei sitä voi enempää enää verottaa.
Miksi samaan aikaan on otettu lainaa valtiolle ja laskettu veroja. Ei tunnu järkevältä! 25:een vuoteen valtio on velkaantunut noin 0:sta jo yli 60:een prosenttiin kansantuotteesta. Tämä on tietoisesti harjoitetun politiikan syytä. On haluttu samaan aikaan elättää pankkeja ja pääomaa julkisilla varoilla. Sehän elää nykyisin pelkillä koroilla ottamatta pienintäkään riskiä! Nämä lainathan ovat riskittömiä lainaajille, koska veronmaksajat ovat takuumiehinä. Tämä toiminta on ollut hyvin tarkoituksellista ja harkittua.
Tämä on eräs syy niin Suomen kuin Euroopankin investointilamaan ja sen myötä talouteen. Miksi lähteä investoimaan ja sijoittamaan riskikohteisiin, kun tällä tavoin saadaan kunnon tuotto ja lisäksi ilman riskejä. Talous ei elä eikä kasva, koska pääoma saa rahaa koko ajan valtioiden budjeteista ottamatta riskejä.
Pääomaa on yllämainittujen lisäksi ruokittu Suomessa monin eri tavoin: mm. Kela-maksun poistolla , yhteisöveron alennuksella EU:n pohjalukemiin ym. muilla yritystuilla.
Sanoisin, että ottava käsi on niin kauan ojennettuna, kun löytyy poliitikkoja, jotka tuota kättä ruokkivat. En usko, että nytkään päästään irti tästä pysähtyneisyyden tilasta, koska hallituksessa on 2 puoluetta, jotka tätä politiikkaa ovat ajaneet ja haluavat nyt vain voimainsa tunnossa vahvistaa sitä.
Suomi ei lähde nousuun köyhien tukien leikkauksilla. Valtion velkaa ei olisi pitänyt päästää syntymään veronalennuksilla. Veroissakin on ammottavatottavat erot. Joku maksaa (palkansaajat ja eläkeläiset), joku saa helpotuksia (pääoma) sekä suuryritykset jotka kiertävät veronsa eli eivät maksa mitään.
Yritykset maksavat palkkaverot Suomessa yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla veronmaksajat. Näin yksinkertaista tämä maailma kuitenkin on.
Velalla on makseltu jo pitkään julkisen sektorin palkkoja on totuus ja se näkyy.