Usein kuulee sanottavan että ruotsia tarvitaan työelämässä.
Mielestäni tulisi selkeästi erottaa kaksi asiaa:
A) Vaatimus ruotsin osaamisesta jotta voi vastaanottaa työn (vert. virkamiesruotsi)
B) Todellinen, mitattava ja perusteltu tarve ruotsille työtehtävissä.
Maalaisjärjen mukaan kohtien A ja B tulisi aina toteutua yhdessä. Onkohan todella näin? Korreloiko ruotsin osaamisen vaatiminen todellisen työelämän tarpeen kanssa?
Mielestäni tulisi selkeästi erottaa kaksi asiaa:
A) Vaatimus ruotsin osaamisesta jotta voi vastaanottaa työn (vert. virkamiesruotsi)
B) Todellinen, mitattava ja perusteltu tarve ruotsille työtehtävissä.
Maalaisjärjen mukaan kohtien A ja B tulisi aina toteutua yhdessä. Onkohan todella näin? Korreloiko ruotsin osaamisen vaatiminen todellisen työelämän tarpeen kanssa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sairaalat, hotellit, autokorjaamot, kaupat, poliisi, tulli, matkailuyrittäjät, jne. jne. huutavat kielitaitoisia työntekijöitä. Onko heitä? Eipä juuri ole koska kaikilla on sama yhdistelmä suomi, englanti ja se pakkoruotsi. Kuinka paljon paremmin meillä asiat olisivatkaan jos nuoremme saisivat opiskella niitä kieliä joita yhteiskuntamme oikeasti tarvitsee. Pakkoruotsi on maamme kehitysjarru nro 1. Kansakuntamme edun nimissä jokainen joka edistää pakkoruotsia ja siten estää oikeita kieliopintoja ja kansakuntamme vaurastumista on maanpetturi.
Eipä ollut pakkoruotsi mikään kehitysjarru, kun itse opiskelin kieliä aikoinaan lukiossa. Kyllä jokainen, joka kieliä haluaa oppia, kantaa vastuun omasta kielenoppimisestaan. Kielitaidottomuudesta ei voi syyttää valtiota, kuten täällä jotkut tekevät. Tekaistut syyt ja negatiivinen marttyyri-asenne - tässä kaksi ehdotonta jarrua kielten oppimiseen ylipäänsä! Opetelkaa ottamaan vastuuta itsestänne, hyvät fennot!
Kun valtion ja opiskelijoiden rajalliset resurssit laitetaan yksipuolisesti lähes turhaan pakkoruotsiin on se tietysti muualta pois eli tässä tapauksessa pois esim. espanjan, kiinan, japanin, arabian, saksan, venäjän, ranskan, italian, portugalin ja lukemattomien muiden kielten opiskelusta. Olen samaa mieltä kanssasi, että jokainen voisi kantaa oman vastuunsa kieltenosaamisestaan, siihenhän suurin osa pyrkiikin. Me emme siis tarvitse pakkoruotsia vaan vapautta valita sellainen kieli josta on oikeasti hyötyä elämässä. Valtiovallan pakolla harjoittama pakkoruotsipolitiikka sotii demokratiaa ja yksilönoikeuksia vastaan. Historiassa on paljon tämän kaltaisia esimerkkejä joissa valtiovalta pakolla kasvattaa lapsia johonkin muottiin. Ei tarvitse katsoa kuin rajan yli jossa Stalinin Venäjä pakko-opetti kaikille venäjää kuten Suomessa pakkoruotsia.
"Opetelkaa ottamaan vastuuta" -hyvä, juuri tuota me peräämme. Pakkoruotsi pois, kyllä me tiedämme mitä me tarvitsemme ja pakkoruotsi ei todellakaan kuulu siihen joukkoon. Suomen valtiovallan on annettava nuorille itselleen oikeus valita mihin kieliin he satsaavat.
Olisiko se hankalaa tehdä kysely vaikka virkamiehille ko. aiheesta?
Tarviiko se Itä-Suomessa venäjää lukenut itse asiassa ruotsia vaikka virkamieheksi ryhtyisikin? Siis virkamiehen työssään.
Olisiko tätä syytä tutkia? Vaikka tilastollisesti?
B-kohta: Ei tietyissä työpaikoissa tarvita mitään mittavaa ruotsin kielen taitoa, kuten asiakaspalvelussa (esim. hotellit), kyse on sen tason ruotsin taidosta, että kykenee palvelemaan tarvittaessa ruotsilla. Ruotsin osaaminen tietyillä aloilla on aina etu, ja se mainitaan haun yhteydessä.
"Kyllä jokainen, joka kieliä haluaa oppia, kantaa vastuun omasta kielenoppimisestaan."
Onko tämä millään tavoin ristiriidassa vapaan kielivalinnan kanssa? Vai juuri Ruotsin mallin mukainen oivallus Suomeen?
"B-kohta: Ei tietyissä työpaikoissa tarvita mitään mittavaa ruotsin kielen taitoa, kuten asiakaspalvelussa (esim. hotellit), kyse on sen tason ruotsin taidosta, että kykenee palvelemaan tarvittaessa ruotsilla. Ruotsin osaaminen tietyillä aloilla on aina etu, ja se mainitaan haun yhteydessä."
Voisiko sitä todellista, päivittäisessä työelämässä esiintyvää ruotsin tarvetta kartoittaa? Nythän on oikeasti olemassa riski tulkinnalle että es. virkamiesten tarve ruotsille olisi johdettu poliittisista tarkoitusperistä. Voiko tämä pitää paikkaansa?
Edellinen hallitus jo linjasi. Maamme kaksikielisyyttä ei määritellä tilastoissa. Suomi on kaksikielinen maa, eikä se muutu miksikään mittailemalla. Vastustan kaikkea persujen ehdottelemaa tilastointia. Tarpeen tai kustannusten. En näe tarvetta, nyt enkä koskaan.
Vastustat sitten varmaan myös kaikkea kieleen perustuvaa tilastointia. Miksi turhaan erotella suomen- ja ruotsinkielisiä yleensäkään. Ja kaikki kiintiötkin voinee puolestasi poistaa.
Niinpä niin! Ja Ann-Maj Henriksson kehtasi jopa määritellä, että Suomi olisi kaksikielinen, vaikka maassa ei asuisi YHTÄKÄÄN surua!!??
Että se niistä svekohallituksen "määrittelyistä"....