http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/ihmisoikeussopimus.html
Tämä puoli kaipaisi kovasti kohennusta: mikä on sopimuksen ja pelkän julistuksen ero, miten EIT:n käytäntö näkyy suomalaisessa lainsäädännössä jne.
Tämä puoli kaipaisi kovasti kohennusta: mikä on sopimuksen ja pelkän julistuksen ero, miten EIT:n käytäntö näkyy suomalaisessa lainsäädännössä jne.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sopimus on Suomea juridisesti sitova sen jälkeen, kun se on ratifioitu. Esim. Ihmisoikeuksien julistus on julistus, mutta YK:n peruskirja on sopimus.
Pääpiirteissään samoja asioita kuin EIS:ssa on osin hieman yleisemmällä tasolla myös EU:n peruskirjassa, joka myös on juridisesti sitova.
Sopimusta tulkitsee ja sen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT, jolle voi viedä valituksia, jotka eivät ole johtaneet tulokseen kansallisessa hallinto-oikeudessa eikä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sen päätökset koskevat ja sitovat myös Suomea.
Niin ja olennaista on ennakkopäätösvaikutus, vähän kuten KKO:n ratkaisut Suomessa ovat paljon enemmän kuin muodollinen päätös yhteen oikeusjuttuun. Siksi on pääosin irrelevanttia, koskeeko juttu Suomea.
Mutta noita päätöksiä on paljon, ja niitä on annettu hyvin erityyppisiin valtioihin valtionkirkkojärjestelmältään. Noistahan saa helposti väitöskirjan verran tekstiä, kun ottaa jonkun yksittäisen aiheen jonka EIT-tuomioita lähtee tekemään. Sellainen uskonnonvapautta koskien voisi muuten olla va-liiton tuen arvoista.
Siitä on kyllä joku hyvä kirjakin olemassa. Ptää kaivaa esiin.
Ja tä,ä:
http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/1510-FRA_CASE_LAW_HANDBOOK_FI.pdf
Siellä mainitaan erikseen, että uskonnonvapaus antaa suojaa myös ateisteille, agnostikoille, skeptikoille ja uskontojen suhteen välinpitämättömille. Uskonnonvapauteen kuuluu elimellisena mm. oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen sekä oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Myös painosus osallistumiseen on kielletty...
Ei kai tämä itse sopimuksen tekstissä ole, vaan jossain EIT:n runsaasti siteeratussa ratkaisussa.
Jees, ei. Tarkoitin sitä kirjaa, siis että kirjassa(kin) mainitaan:
http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/1510-FRA_CASE_LAW_HANDBOOK_FI.pdf
Vilkaisin tuota. Jotenkin selvän oloisia esimerkkitapauksia, esim. "syrjittiinkö kantajaa, joka vastasi syntymien, avioliittojen ja kuolemien rekisteröinnistä, uskonnon taikka uskon tai vakaumuksen perusteella, kun häntä rangaistiin siitä, että hän kieltäytyi suorittamasta parisuhteiden rekisteröintiä." - No ei syrjitty EIT:n mukaan, enkä tiedä kuka tuosta olisi eri mieltä.
Suomen raskaassa, armeijassa, mikään ei ole selvää uskonnonvapauden osalta. Vasta juuri nyt on poistunut "pakkojumalanpalvelus" kirkkoon kuulumisen perusteella, ja varmaan sitäkin muutosta jotenkin kierretään, kun asiasta informoivat alokkaille sotilaspapit, joilla on "oma lehmä ojassa"...
Oikeudessa annettavan todistajan ja tuomarin valan/vakuutuksen rinnakkaisuuden poistaminen säädettiin eduskunnassa juuri. Sen perusteluissa todetaan seuraavaa:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).”
Eli tämän voisi esittää tähän tapaan:
"Ihmisoikeussopimuksen nojalla sen hyväksyneen valtion kansalainen voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Prosessi on raskas ja hidas, mutta sen tulokset vaikuttavat toisaalta ylikansallisesti. Esimerkiksi Kreikkaa ja Moldovaa koskevat ratkaisut vaikuttivat siihen, miten Suomessa tuomioistuimissa siirryttiin kaikille yhteiseen neutraaliin vakuutukseen valan ja vakuutuksen sijaan:"
ja sitten tuo lainaus. OK?
PItäisikö todeta, että ...sitten kun on käynyt läpi kotimaiset valitusasteet (esim. hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus).
Hyvä huomio. Päivitin tämä lisäys huomioonottaen.
Jos ja kun näitä jatkossa tulee lisää, täytyy tehdä tämän laajan lainauksen sijaan lista lakiesityksistä, jossa viitataan EIT:n tuomioon.
EN:llä on muita linjausasiakirjoja. Ehkä olisi hyvä olla myös oma hakusana Euroopan Neuvosto. Sen vuoksi ei tarvitse muita poistaa.