Suomessa syödään EU:n keskiarvoihin nähden edelleen kalliimmin. Ruoka on yleensä halvinta siellä, missä luonnonolosuhteet suosivat sen tuottamista. Pohjoismaista Suomi ja Tanska ovat kalliita korkean alv:kin takia.
On huomattava, että Norja on selvästi Euroopan kallein maa. Myös EU:n ulkopuoliset Islanti ja Sveitsi on verraten kalliita maita. Hintavertailu osoittaa karua kieltään siitä, kuinka luonnonolosuhteilla ja harjoitetulla maatalouspolitiikalla on suuri merkitys ruuan hintaan. Maataloustukijärjestelmän poisto tasoittaisi hintoja kaikissa EU-maissa lähelle keskiarvoa. Tämä olisi suomalaiselle kuluttajalle hyvin edullista. Keskusta haluaa kuitenkin, että suomalainen ruoka maksaa kuluttajalle mahdollisimman paljon.
http://www.stat.fi/til/kvhv/index.html
On huomattava, että Norja on selvästi Euroopan kallein maa. Myös EU:n ulkopuoliset Islanti ja Sveitsi on verraten kalliita maita. Hintavertailu osoittaa karua kieltään siitä, kuinka luonnonolosuhteilla ja harjoitetulla maatalouspolitiikalla on suuri merkitys ruuan hintaan. Maataloustukijärjestelmän poisto tasoittaisi hintoja kaikissa EU-maissa lähelle keskiarvoa. Tämä olisi suomalaiselle kuluttajalle hyvin edullista. Keskusta haluaa kuitenkin, että suomalainen ruoka maksaa kuluttajalle mahdollisimman paljon.
http://www.stat.fi/til/kvhv/index.html
Vastaukset 82
Vanhimmat
olevan että maataloutta syytetään ruuan hinnasta,sen kalleudesta.
Kyllähän suurempi vaikutus on palkkatasolla,sillä kuinka suuresta valtiosta on pintaalaltaan kysymys sekä väestömäärästä,sekä tietysti verotuksesta yleensä ja erikoisesti alvista.
Esim.vaikka vilja olisi Suomessa täysin ilmaista viljatuotteiden hinta ei laskisi montakaan prosenttia,kyllä rahat menevät aivan muualle kun maatalouteen.
Luonnonolosuhteet ovat ainakin Tanskassa huippuluokkaa,ei sillä nykyisessä systeemissä ole ratkaisevaa merkitystä.
Vanhoissa Kommunistimaissa on kaikki halpaa,mutta ei taitaisi Mielipidepankkikaan haluta mennä sinne syömään halpaa ruokaa.
Sitä mitä maataloutukijärjästelmien poisto vaikuttaisi ei tiedä kukaan ennen kokeilua,en kuitenkaan sitä suosittelisi kokeiltavaksi.
Sen verran Keskustaa puolustan,ettei EU:n maatalouspolitiikka ole mitään Kepun politiikkaa,kyllä sen juuret ovat täysin muualla.
En syytä maataloutta ruuan kalleudesta. Maataloustuet ja maatalousprotektionismi siihen on syynä, ei maatalous.
Luonnonolosuhteet ja palkkataso vaikuttavat alkutuotannon hinnanmääritykseen. Kun tuotannon annettaisiin vapaasti määräytyä näiden tekijöiden mukaan, löytyisi optimituotanto. Jos hinnat sen takia nousivat, heräisi pian suomalainenkin pienviljelijä, koska hänen tuotteilleen syntyisi ns. markkinarakoa. Minä en kylläkään usko hintojen nousuun, vaan laskuun, kun kehitysmaat tulisivat samoilla säännöillä kuin muut kilpailuun mukaan.
ruuan hinta juuri laskisi.Ei tänne mitkään monikansalliset kansanruokkijat halvalla ruokaa toisi,ei kahvinkaan hinta ole mikään alhainen vaikka niin väitetään,ja sen tuottajat elävät kurjuudessa.Jos sitä vertaa Eurooppalaisiin maataloustuotteisiin niin sitä voi sanoa jopa kalliiksi vieläkin.
Viron maataloudelle on syntymässä täysin toisenlainen rakenne mikä on Suomessa,Suomessa puhutaan perheviljelmistä,Virossa maatalous on siirtymässä paremminkin teolliseksi tuotannoksi.
On tietysti totta että Suomen omavaraisuuteen ei koko maata tarvittaisi,Eteläsuomi riittäisi,mutta se on EU:n kin tarkoitus että lähes koko alueella viljeltäisiin.Jos maatalous siirtyisi yksiomaan Eteläsuomeen meidän maisemamme muuttuisi kyllä täydellisesti,en kyllä kannata että Suomen annetaan muuttua pajukoksi.
Mitä on ne kehitysmaiden tuotteet joilla voitaisiin Suomalaista tuotantoa korvata,nehän näkee siellä nälkää itsekkin,eikö heidän pidä ensin tyydyttää oman maan tarpeet ja sitten vasta Eurooppalaisten.
...joissakin kehitysmaissa ei kyllä pidä paikkaansa.
Täytyy jonkun kehitysmaan kyllä olla poliittisesti täysin sekaisin, jos siellä nyt ihmiset eläisivät nälkärajalla noin kokonaisuutena ottaen.
Erilaiset katastrofit, poikkeustilat sun muut, joita mediat ovat yksipuolisesti vuosikymmenet korostaneet, ovat tietenkin eri asia mutta niitten pohjalta syntynyt kuva nk. kehitysmaista on kyllä harhaanjohtava.
Hintavertailu näyttäisi siltä että mitä korkeampi tukitaso maassa on sitä halvempaa ruoka on.
Saksassa maksetaan LFA- ja CAP tukea noin kaksinkertainen määrä suomeen verrattuna. Muut tueta ovat toimenpiteiden kustannuksiin sidottuja ja kaikissa maissa samat.
Eli voit siitä voi laskea kuinka paljon tukitaso vaikuttaa hinta- tasoon. Jos suomessa tukitaso nostettaisiin korkeammalle, teollisuus saisi raaka- ainetta vieläkin edullisemmin. Nytkin alle tuotantokustannusten. Jos saisi vielä 50 % halvemmalla, suomessakin voisi päästä lähelle saksan ruoan hintatasoa.
Oletat olevasi matematiikkamiehiä. Laskeppa varsin elintarvikkeiden hinnat eri tuottajahinnoilla, nykyisillä jalostuslaitosten- ja kaupan katteilla.
Laske samalla kuinka paljon se vaikuttaa yritysten jakamien osinkojen määrään eri raaka- ainehinnoilla.
Jos laskutehtävä on vaikea saat apua IVO:n tulostietoja vertaamalla. IVO on tehnyt huipputulosta korkeiden öljyn maailmanmarkkinahintojen aikana. Siitä saa hyvän kaavan raaka- aineiden hintojen vaikutuksesta loppuhintaan. Harrastapa vähän matematiikkaa, ja kun olet kahden viikon päästä saanut laskettua nämä hinnat, postaile vähän lopputuloksia tännekin.
sitten ruokaa kehitysapuna jos siellä ei ole nälkää?
...johonkin kehitysapuna.
En ole ikinä kuullut.
Enpä tiedä mutta ei kai nyt joku ruoka varsinaisesti kuuluu edes johonkin katastrofiapuunkaan tai vastaavaan.
Kai sitä riisiä jotkut hyväntekeväisyyyshihhulit rahtaavat katastrofiin kuin katastrofiin leikkien jotakin ilmasiltaa; epäilenpä, ettei sille nyt kovin paljon kysyntää löydy edes hätäaputilanteissa.
Enpä muista kuinka kuinka monta tonnia Irakiin roudattiin riisiä sun muuta heti alkuun; vähän huvitti.
Suomeen ilmeisesti kyllä tuodaan EU-ruoka-apua; ehkä se on tarpeen nk. hyvinvointivaltiossa mutta en tosiaankaan usko, että ruoka nyt on missään tilanteessa mikään minimitekijä jossakin kehtysmaissa, mikä nyt on aika laaja käsite.
Jotkut nälänhädät ja vastaavat ovat eri asia mutta kuvittelisin, että silloinkin jonkun ruoka-avun toimittaminen ja suuntaaminen on aika vaiketa ja mahdotonta ja jäänee melko nimelliseksi, kun on kyse hyvin suurista ihmismääristä. Enpä tiedä voin olla täysin väärässä.
M-pankilla on erikoinen kyky: hän ei edes yritä lukea tilastoja kuten piru raamattua, vaan keksii tulokset omasta päästään. Päättelyketju MP:llä on tyyppiä: jos A vaikuttaa B:hen, ja C ehkä D:hen, niin kepu pettää aina!
Jos kyseisiä tilastoja lukee ajatuksen kanssa huomaa, että Suomessa ruoka on paljon halvempaa kuin Norjassa, joka luonnonoloiltaan vastaa eniten Suomea. Lisäksi ruoka on Suomessa halvempaa kuin Tanskassa, joka on luonnonoloiltaan maanviljelylle soveliaampi kuin Suomi.
Suomessa ruoka on siis halvempaa, (ei suinkaan kalliimpaa, niin kuin MP käsittämättömällä logiikallaan väittää) kuin sen oikeastaan pitäisi olla.
Lisää MP:n itsensä poissulkevaa logiikkaa: "Maataloustukijärjestelmän poisto tasoittaisi hintoja kaikissa EU-maissa lähelle keskiarvoa. Tämä olisi suomalaiselle kuluttajalle hyvin edullista." Maataloustuen lopettaminen olisi katastrofaalista nimenomaan reuna-alueiden kuluttajille. Epäilemättä vilja-aitan vieressä halpaa ruokaa saattaisi olla tarjolla, mutta olisiko se vilja enää halpaa Suomessa?
Kaikkien maataloustukien lopettaminen tappaisi aluksi maanviljelyn Suomen kaltaisilla vähäsatoisilla alueilla. Globaali ruoantuotanto vähenisi, jolloin yhä useampi kuolee nälkään, koska kehitysmaissa aloitettaisiin ruoan tehotuotanto suurfirmojen toimesta, eikä sitä paikallisille köyhille liikenisi. Ruoan hinta nousisi erityisesti siellä minne kuljetusetäisyydet ovat pitkiä. Tietenkin myös ruoan turvallisuus ja ekologisuus kärsivät. Tätä politiikkaa ajaa nimenomaan SDP, onhan punavallankumoukset tehty ennenkin nälkäisten ja köyhien toimesta.
"Keskusta haluaa kuitenkin, että suomalainen ruoka maksaa kuluttajalle mahdollisimman paljon." Punikkien propagandaa.
Totuudenmukaisempi väite on : SDP haluaa, että tuontiruoka maksaa kuluttajalle mahdollisimman paljon.
Ja toinen, ainakin osa demarileiristä vannoo näin: SDP haluaa, että Suomen maatalous ajetaan alas, että kuluttajat saavat maksaa tuontiruoasta mahdollisimman paljon. Ja saadaanhan siinä sivussa muutama satatuhatta lisää työttömiä, mikä on tietysti meidän demarien mielestä mukavaa.
En ole väittänytkään, etteikö ruoka olisi halvempaa Suomessa kuin EU:hun kuulumattomassa Norjassa. Norja elää omaa suunnitelmatalouttaan ja hyvä esimerkki kalliin ruuan maasta. Tanskan ja muiden Pohjoismaiden eroja selittää se, että Tanskan alv on about 30 %. Jos verot puhdistettaisiin vertailusta, Tanska olisi halvin Pohjoismaa.
Ruoka ei missään tapauksessa ole Suomessa halvempaa kuin sen pitäisi olla. Yksin Virosta saapuva vähäinen tuonti riittää osoittamaan, miten hinnat kellistyvät, kun tuonti mahdollistuu. Ellei EU:n kiintiöjärjestelmää olisi koko eteläisen Suomen maidontuotanto siirtyisi Viroon ja maitotuotteiden kuluttajahinnat alenisivat lähemmäs Viron tasoa. Tämähän aivan päivänselvää, vaikka ei kummoisia päättelytaitoja osaisikaan.
Suomi on reuna-alueella, joten kuljetuskustannukset ovat rasite. Toisaalta se olisi kotimaisen tuotannon kilpailuetu. Miksei asetetu rehdisti samalle viivalle ja katsota mitä tapahtuu. Jos suomalaiset alkavat sen seurauksena kuolla nälkään tai hinnat olennaiset kohoavat päinvastoin kuin uskon, niin sirrytään sitten pikavauhtia takaisin protektionismin auvoiselle tielle.
Minusta olisi reilumpaa, että jokainen tulisi uskollaan autuaaksi. Sinä voit ostaa kotimaista ruokaa sillä hinnalla, jonka markkinat kotimaassa muodostavat. Näin sinun ei tarvitsi maksaa osaa veroina ja osaa hintoina kuten nyt. Minä taas jättäytyisin sen varaan, mitä ja millä hinnalla kaupassa sattuisi olemaan. Ehkä kuolisin nälkään ja sitä kautta Keskustaa kritisoivat kirjoitukseni loppuisivat.
Kehitysmaiden kehitysennusteesi vapaassa maatalousmarkkinataloudessa on sikäli omituinen, että kehitysmaat itse samoin kuin eräät asiantuntijärjestöt (mm. Maailmanpankki) suosittavat nimenomaan maatalousprotektionismin poistoa keinona nostaa kehitysmaiden omaa taloutta. Nykyinen tilannehan on se, että kehittyneet maat dumppaavat vientituillaan kehitysmaiden tuotannon kokonaan alas.
----
Tässäpä sen näkee.
"Miksei asetetu rehdisti samalle viivalle ja katsota mitä tapahtuu. Jos suomalaiset alkavat sen seurauksena kuolla nälkään tai hinnat olennaiset kohoavat päinvastoin kuin uskon, niin sirrytään sitten pikavauhtia takaisin protektionismin auvoiselle tielle"
Et siis todellisuudessa ole valmis "markkinatalouteen". Ainoastaan siinä tapauksessa että hinnat alenevat.
Olet sinä kyllä melkoinen veijari.
Teet siis propakandaa tällä asialla. Nyt selvitit aika paljon itsestäsi ja ajatuksistasi.
Sanoin kai selvästi, että "elleivät hinnat olennaisesti nouse". Vrtasisn tätä siihen, että suomalaiset alkavat kuolla nälkään. Jos näin alkaa käydä, myönnän olleeni ihan väärässä.
Markkinatalouteen olen tietysti valmis, koska uskon, ettei sen vuoksi kukaan kuole nälkään. Poikkeusolot kuten sodat ja luonnonktastrofit ovat sitten asia erikseen. Sen kyllä myös uskon, että markkinatalouteen siirtymisen jälkeen hinnat laskevat. Näin käy, koska kilpailu pitää huolen sitä, että elintarvikkeita tuotetaan kysynnän ja tarjonnan mukainen määrä ja sen mukaisella hinnalla. Oma veikkaukseni on, etteivät kuluttajahinnat ainakaan ensi alkuun nousisi eikä laskisi. Hyöty tulisi siitä, että verot alenevat maataloustukien veraan. Pitkällä tähtäimelle hinnat alenisivat edelyttäen, että kehitysmaille annetaan tilaisuus kehittyä varteenotettvaksi taloudelliseksi toimijaksi.
vialla.Kyllä meidän pitää olla täällä kylmässä pohjolassa vähän itsekkäitä.
Kun minä ostan traktorin,valitsen aina Valmetin,ei yksin sen tähden että se on hyvä.Toinen vielä tärkeämpi syy on se että kannatan Suomalaista työtä,myöskin Keskustaporvarin kotikuntaan se tuo työpaikkoja.
Kaltaistesi mielipiteet kyllä innostavat tekemään traktorivalinnan yksin hinnan mukaan,siinä sitten kyllä kotimainen jää pois palkintokorokkeelta.
Yksin hinnan mukaan ei pidä tietenkään mitään ostaa. Ihmiset kiinnittäväy ostopäätöksiä tehdessään huomiota hinta/laatu -suhteeseen. Huonoa kotimaista laatua ei kannata suosia, koska pitkän päälle ostajat kuitenkin alkavat karttaa huonoa laatua. Kotimaistakin tuottajaa pitää innostaa siihen, että hän valmistaisi tuotteensa entistäkin kilpailukyisemmiksi hinta/laatusuhteeltaan.
Asenteeni ei poikkea millään tavoin siitä, miten markkinatalous toimii kaikessa muussa paitsi maataloudessa. Nokia ei olisi pärjännyt pelkällä kotimaisuudella, vaan sillä että se on kyennyt kilpailemaan hinta/laatu -suhteella ja luomaan ns. Nokia -brändin.
toimii elintarvikepuolella nykyisin hyvin.Suomeen saa aivan vapaasti tuora ja täältä viedä elintarvikkeita.Maidolla on tuotantokiintiöt sen vuoksi ettei täällä tuotettaisi sitä liikaa.Se on ollut nimenomaan sinunlaistesi henkilöiden vaatimus että pannaan raja tuotantomäärille,nyt sekin on paha.Monia muita maataloustuotteita saa Euroopassa tuottaa niin paljon kun sielu sietää,ei se ole niiden hintatasoa miksikään muuttanut.EU:ostaa viljaa Interventiovarastoihin,sillä on oma hintansa josta viljan hinta määräytyy aika pitkälle.Muilla tuotteilla ei ole tätä järjästelmää,hinta muodostuu aivan vapaasti.Viljan hinta on Suomessa Euroopan halvin,että kyllä kilpailukykyä löytyy senkin puolesta.Suomalainen teollisuus ja sen mukana palkansaajat hyötyy paljon maatalouden tukirahoista,ymmärrys ei vaan monellakaan riitä sitä käsittämään.Kehoittaisin Mielipidepankkia pelaamaan Myllyä niin huomaisit siirtojen merkityksen.
...kalliimminkin, jos haluaa.
Yleensäkin ruuan tuottaminen maksaa Euroopan leveyksillä aika paljon.
Ruuan tuottaminen maksaa ja maksaa kyllä muuallakin; miksei se saisi maksaa; mistä moinen ruokahalua vähentävä sukupolvien ruikutus siitä, että ruoka maksaa.
Miksei se saisi maksaa; kyllä kännyköittenkin tuottaminen maksaa.
Euroopan ruuan tuottaminen jossakin kolmen-satokauden maissa ei sekään paljon auttaisi, koska tuotteet kuitenkin maksavat samanverran kaupassa niin täällä kuin jossakin etelän tuottajamaassa.
Monen vaikkapa afrikkalaisen kannattasi käydä stokkalla tekemässä viikottaiset ruokaostoksensa; saisi samat tuotteet vähän halvemmallakin; kahvin huomattavasti halvemmalla.
Markkinataloudella on sellainen taipumus, että se hakee optimaalista tuotantoa kysynnän ja tarjonnan kohtauspisteissä. Näin markkinat toimivat tehokkaimmin ja resursseja jää muuhunkin käyttöön.
Syy siihen, ettei mikään voi maksaa yli kv. markkinahintojen, on siinä, että meidän pitää ansaita yhä suuremmilla vientituloilla ne rahat, joilla menot katetaan. Miksi ihmeessä emme toimisi tässä tehokkaimmalla mahdolliselle tavalla. Kun meillä maksetaan jostain ylihintaa, se on tietysti pois jostain muusta.
Kysymys on myös EU:n koko kilpailikyvystä. EU on jähmettymässä maatalousyhteisöksi. Sen kilpailykyky heikkenee, kun maatalous vääristää EU:n tuotantorakennetta. Maataloustuet ovat omiaan aiheuttamaan tällaista jähmeyttä. USA ja Kaakkois-Aasia ajavat EU:n ohi. Kun näin tapahtuu, kaikki olennainen tuotetaan EU:n ulkopuolelle. EU:ssa väestön elintaso alkaa sitä myöten suhteellisesti pudota. Jo nyt maataloustuet vievät puolet koko EU:n budjettivaroista. Ruotsin johdolla rikkaimmat EU-maat ovatkin heränneet vaatimaan jo menokattoa. Myös uusien jäsenmaiden maataloustuet mitoitettiin vanhoja paljon alemmas, koska tällaiseen ylituotannon suosimiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa.
EUuun maataloustuet tuskin monessakaan maassa kohdistuvat elinkelpoisiin, normaaleihin maatiloihin. Enpä tiedä, mitkä ovat kriteerit Euroopan tasolla.
Kuvittelisin, että se tuen määrä, joka myönnetään todella elinkelpoisille maatiloille ja yleensä maatiloille sanan varsinaisessa merkityksessä EUuussa on hyvin pieni summa koko myönnetyn tuen määrästä.
Enpä tiedä, mitä Euroopassa nyt yleensä luetaan maanviljelyksen piiriin, taitaa olla touhu yleensäottaen aika pienimuotoista, jos on sitten suurimuotoistakin.
Suomessa kriteerit kannattavalle, elinkelpoiselle maataloudelle ovat aina olleet kovat.
Ei nyt alunalkaenkaan täysin elinkelvottomia yksiköitä tietenkään kannata tukea, jos ne eivät ole kannattaneet aikaisemminkaan.
Kai noissakin asioissa on kaikenlaista keinottelijaa; pahoin pelkään, että kohta ihmiset Suomessakin hakevat tukia jo joillekin 40 hehtaarin vanhoille siirtolaispaikoillekin, jotka nyt eivät ikinä ole olleet nekään kannattavia eivätkä olisi kannattaneet ennen sotiakaan tuskin 1800-luvullakaan.
En ole kepulainen, mutta kuitenkin:
Ruoan korkea hinta Suomessa johtuu KILPAILUN PUUTTUMISESTA TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPASSA.
Lidlin tulon jälkeen monien ruoka-aineiden hinta putosi 20-40%, vaikka vain vähän ennen olivat keskusliikkeiden rasvaniskat vakuutelleet, että hintoja ei ole lainkaan varaa pudottaa.
Suomeen voi tuoda vapaasti eurooppalaisia elintarvikkeita, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki hintaero Länsi-Euroopan ja Suomen välillä johtuu eroista kaupan - ei ruoan tuotannon - puolella. Jos kotimainen ruoka on kallista, sapuskaa tuodaan ulkomailta. Sitä kutsutaan vapaaksi kilpailuksi. Näin yksinkertaista se on, mutta eiväthän kaikki halua ymmärtää.
"Ruoan korkea hinta Suomessa johtuu KILPAILUN PUUTTUMISESTA TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPASSA."
Et ole tyystin väärässä... pikemminkin olet aikalailla oikeassa.
Kuinka voi olla mahdollista ylläpitää kallista korttijärjestelmää, maksaa kortinkäyttäjille bonusta ja tehdä tämän päälle jättimarketinvestointeja?
-hinnoissa peritään ylihintaa.
(Suomalainen kuluttaja on tyhmä kun on tyytyväinen, kun saa hieman maksamastaan ylihinnasta takaisin).
On turha syyttää maataloutta, jos se oikea kuppaaja on Pikku-Jeren osuuskauppa.
Kaiken lisäksi bonuskorttijärjestelmä on ketjuuntunut niin, että siitä on tullut kilpailua rajoittavaa.
Luulisin, että bonuskortit poistuvat lähimmän 5 vuoden sisällä laittomina.
t:jarmo
Meillä on kartellisointia sekä tukku- että vähittäisportaassa. Tässä olet oikeassa. Lidlin markkinoille tulo on tästä terve muistutus ja hyvä asia. Suurin kuluttajahintojen alennusvaikutus tulee, kun nämä kartellit alkavat purkautua. Mutta protektonistinen maataloustuotantojärjestelmä on juuri mahdollistanut ja ylläpitänyt tällaista järjestelmää. Suomalaisen elintarviketuotannon ei ole annettu kohdata ulkomaista kilpailua, mikä on johtanut piiri pieni pyörii -leikkeihin.
Loppusosa tekstistäsi onkin sitten täyttä humpuukia. Suomeen saa periaatteessa tuoda niin paljon kuin haluaa eurooppalaisia elintarvikkeita. Mutta ei käytännössä näin voi tehdä. Tämä johtuu EU:n määrittelemistä tuotantokiintiöistä. Virolla olisi valmiutta tuoda meille paljon enemmän elintarvikkeita paljon meikäläistä hintatasoa halvemmalla. Kiintiöjärjestelmä estää kuitenkin tämän tuonnin, koska tavara loppuu kesken. Kilpailu ei siis ole vapaata, koska tuotannon määrä on säännösteltyä. Ellei näin olisi, koko Etelä-Suomi söisi halpaa virolaista, liettualaista, latvialaista ja puolalaista ruokaa.
Kun on pakko kohdata ulkomainen kilpailu, hinnat halpenevat. Kotimaan vähittäiskauppa joutui esim. reagoimaan keskioluen tuontirajoitusten poistoon alentamalla reilusti keskioluen hintaa. Tuonti Virosta asettui tämän jälkeen kohdalleen eivätkä kauppiaat ole menneet konkurssiin. Sama pätee muussakin. Kun poistetaan erilaiset tuonnin esteet, on pakko kohdata ulkomainen kilpailu ja hinnat alenevat Suomessa.
Tässä ei olekaan kysymys vain maataloustukien poistosta. Kaikkinaisen maatalousprotektionismin (suojatullit, tuotantokiintiöt) poisto johtaa hintatason alenemiseen, mikä on nähty erinomaisen hyvin Suomenkin kohdalla sitlä osin, kun on altistuttu virolaiselle kilpailulle.
Bonus - eli ostouskollisuudesta palkitseminen - on osuustoiminnan yli sata vuotta vanha idea.
Siinä palautetaan asiakkaalle osa tämän maksamasta hinnasta palkkioksi siitä, että asiakas ei sorru kilpailijoiden houkutyuksiin, vaan uskollisesti keskittää ostonsa saman kaupparyhmän myymälöihin.
Ostopaikkauskollisuus alentaa kaupan markkinointikustannuksia siinä, missä mm. mainontaa tarvitaan uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi.
Joillekin näköjään bonuskortti on uskontoon verrattava (kuluttaja-)käyttäytymisnormi.
Toiset haluaisivat tehdä ostoksensa halvempaan hintatasoon ilman, että joutuu antamaan alennuksen saamiseksi kuluttajakäyttäytymistietonsa bonuskartelliketjun käyttöön.
Yksityisen ihmisen tietoturvaa rikotaan törkeästi. Boonus korttien markkinoinnissa tällaisesta kuluttajan tietoturvasta ei puhuta mitään.
t:jarmo
tuotantokiintiöistä.Tuotantokiintiöt on kyllä maidolla,muilla tärkeillä tuotteilla ei sitten mitään kiintiöitä ole.Tänne voi aivan vapaasti tuda esim.sianlihaa,miksi ne Virolaiset sitten eivät sitä,siitä vain Virolaisia kinkkuja pöytää.Kyllä kauppa nämä tuotteet ottaisi valikoimiin,Tanskasta on sianlihaa kyllä jossain määrin tuotu.
Sianlihan tuotannon lisäys on paljon helpompaa kun maidon,joten luulisi heidän sitä tuottavan.Luulisin kyllä syyn tietävän miksi markkinat on pysyneet suomalaisilla,se on tämä teurastomojen,ruokatalojen voimakas saneeraus joka on nyt kuitenkin se valtti jolla voidaan kilpailla ulkomaisia vastaan.
Huomiosi oli hyvä. Sianlihaa on tuotu meille Tanskasta kuten sanot. Brasilialaista pihvilihaa ja australialaista lammastakin saa Suomessa ja mikä parasta usein kotimaisen lauantaimakkaran hinnalla. Eiköhän nämä virolaiset kunnostaudu tälläkin saralla, kunhan vähän odotellaa. Tietääkseni tuota siipikarjapuolta olisi muista Baltian maista tulossakin.
Jos teurastomoissa on saneerattu väkeä ulos ja kilpailukyky säilytetty, se on osoitus markkinatalouden toimivuudesta. En vaan ymmärrä sitä, mikä intressi väliportailla on torjua ulkomainen raaka-aine.
tuoda,tänne tuodaan ruoka valmiiksi jalostettuna,muuoviin pakattuna.Väliportaalla on täysi syy suosia kotimaisia raakaaineita,sillä ne pysyvät pystyssä,ei ulkolaisella raakaaineella.
Sitäpaitsi kuluttajat myös luottavat kotimaiseen.Kyllä midän kaikkien pitää muistaa ettei me olla pelkästään kuluttajia,vaan kaikki myös tuotamme jotain,kyllä pitää olla sen verran itsekäs että suosii kotimaista.
Ei meillä nuota työpaikkoja näytä liiaksi olevan.
Meillä on eri käsitys itsekkyyden maksimoinnista. Minusta on tervettä itsekkyyttä se, että luovumme rakenteellisesti ongelmallisesta, kannattamattomasta tuotannosta täysin riippumatta siitä, millä tuotantosektorilla tuota kannattamattomuutta ilmenee. Tämän vastapainona pyrimme jatkuvasti löytymään mahdollisimman hyvin kannattavia ja kansaivälisesti kilpailukykyisiä toimialoja.
Tuo kuluttajien luottamus kotimaiseen on melkoinen myytti. Kyllähän se luottamus lisääntyy, kun sitä koko ajan hoetaan. Vaan niin vaan kelpaa ulkomainenkin tuote kaupassa kuluttajalle, jos hinta onkotimaista edullisempi. Suomalaiset ovat jo sen verran reissanneet ja huomanneet, ettei ulkomailla syödyn vuoksi ole sairastuttu tai kuoltu, ettei tuommoinen propaganda enää mene niin tehokkaasti perille.
Markkinointikustannukset, joita tarvitaan nykyisten asiakkaiden pitämiseksi ovat hyvin paljon alhaisemmat kuin markkinointikustannukset, joita tarvitaan uusien asiakkaiden hankkimiseksi.
Tämä on tutkittua faktaa, ei mitään uskontoa.
löytämään mahdollisimman hyvin kannattavia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimialoja,eihän sitä kukaan kiellä.Mutta ennen ei kannata luopua,sitten vasta kun on tilalle tullut jotain .
Maatalous ei ole mikään ongelma Suomessa,täällä on ongelma työttömyys,väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.Maatalous on puheenaihe vain siksi kun sillä aiheella voidaan joitakin ihmisiä kivittää.Useimmiten nämä kivittäjät itse nauttii verovaroilla maksettua hyvää palkkaa,kuvittelevat tietävänsä enemmän kun mitä loppujen lopuksi tietävät.Ovat itse yleensä heti vastustamassa kaikkia järkeistämistä jos se heitä koskee.Maataloustuottajien hallitsema teollisuus on pystynyt muuttuneissa oloissa jopa kiitettävästi selviytymään,toisin on käynyt monien muiden alojen.
Niinkö... arvaan, että olet joko kepulainen tai tyhmä... taidankin arvata, että molempia...
Olen kokoomuslainen ja tiedän hiukan maallikkoa enemmän kaupan toiminasta.
Tyhmä meistä voi olla jompi kumpi, mutta tässä asiassa se en ole minä.
että joku tälläkin palstalla puhuu välillä järkeä.
Olisi todellakin mukava tietää, mistä yhtäkkiä hypähtäisi satojatuhansia uusia työpaikkoja, jos alkutuotanto ja jalostus Suomesta poistuisi. Sitä ei näy monikaan "asiantuntija" miettineen ajaessaan suomalaista tuotantoa alas.
Ostouskollisuus on kuin pavlovin koiralla. Pidä uskontosi.
Faktat yleensä näissä asioissa on mitä on. Tottakai kartelliketjulle on edullista pitää asiakas liekassa.
Kun on kyse y l e i s e s t ä hintatasosta faktat eivät päde.
Saa ajatella - eikä pelkästään uskoa.
t:jarmo
Kun kustannukset on saatava hinnoissa takaisin, niin ei kannata moittia sellaisia markkinointikeinoja (asiakasuskollisuuden lujittaminen), jotka ovat kustannuksiltaan halvempia suhteessa niihin markkinointikeinoihin, joilla hankitaan uusia asiakkaita.
Tässä suhteessa Kikkakeppi on ihan oikeassa.
Joskus lukemani tutkimuksen mukaan n. 50% ihmisistä on jo muutenkin ostopaikkauskollisia, eli päivittäisestä tarjousmainonnan tulvasta huolimatta menevät aina samaan myymälään ja katsovat tarjoukset vasta myymälän sisällä, kun toinen n. 50% ihmisistä valitsee joka päivä ostopaikkansa tarjousmainonnan perustella.
Jos siis bonuskorteilla voidaan pienentää päivittäisen tarjousmainonnan määrää, niin "yleiseen hintatasoon" aiheutuu silloin vähemmän markkinointikustannusten paineita.
Pavlovin koirista tässä on turha puhua, koska bonuskorttien ostopalautukset ovat ihan sama asia, jota osuuskauppaväki on toteuttanut perustamisestaan lähtien. Nyt ei vaan enää tarvitse kerätä kuitteja ja laskea niitä yhteen, kun muovikortin magneettiraita ja kassajärjestelmän tietokone laskee bonukset asiakkaalle valmiiksi kuukausittain.
Arvostele sinä siis bonuskortteja miten huvittaa, mutta niistä aiheutuu vähemmän hinnankorotuspaineita kuin tavanomaisesta markkinoinnista saman myyntivolyymin ylläpitämiseksi.
En kiellä sitä, etteikö monelle kuluttajalle s- tai k- boonuskortti ole lompakon koristus ja itsetunnon kohottamiskeino (on omalla nimellä varustettu muovikortti), mutta kun NÄITÄ PErKElEen korttejA on muutenkin lompakko pulloollaan,
niin toivoisi, että elintarvikkeiden yleinen hintataso olisi TASAISESTI alhainen ketjusta tai kaupasta riippuen, ettei tarvitsisi normaalihintaisia tuotteita saadaakseen kortteja kuljetella.
On se perkele, kun pitää RUOKAA ostaessaankin olla kortti. Kassan kusipääkin aina aukomassa päätä, että onko "boonus korttia". Kas kun eivät kuponkeja kysele!
Suomalaiset ovat korttihöperö, tässä suhteessa vasta puusta alas tullut kansa.
t:jarmo
Ehkä sulla jäbä on niin vähän kortteja, että bonuskortti on sulle ok. Minua vituttaa kuljetella kortteja - tälläkin hetkellä työn vuoksi lompakossa kymmeniä kortteja.
Monesti on niin, että kun tietää jostakin asiasta paljon, sokeutuu asia kokonaisuudelle.
Näinhän käy esimerkiksi kaupan koulutuksessa, jossa boonuskortti myydään työntekijöille.
Vaikka ne sitten tietävät, ei se tarkoita, että ne ymmärtävät kaupan ja markkinatalouden lainalaisuuksia.
t:jarmo
Jos vertaa bonuskortteja edeltänyttä kuittien säästämistä ja laskemista nykyiseen tietotekniikkaan, niin osuuskauppaväki on tehnyt asiakkailleen palveluksen. Keskon plop-plop-plussakorttihan on palkkä siivelletulo osuustoiminnan sata vuotta vanhaan käytäntöön.
Korttien inhoaminen on tietenkin yksilöllistä. Mulla on niitä alle kymmenen, mihin mahtuu mukaan kirjastokortti, kelakortti, VISA, pari pankkikorttia ja yhden konttoritukun asiakaskortti.
Mitä hintatasoon tulee, niin sen voit uskoa, että pienemmät kustannuspaineet ostopalauuksista aiheutuu kuin siitä, että kauppa panostaisi joka päivä pelkästään uusasiakashankintaan.
Bonuskortit eivät ole todellakaan mitään muuta kuin osuustoiminnan alkuperäisen idean matkimista. Kesko siis tuli avoimesti plagioimaan 1:1:een molempia ostuustoimintaketjuja Plussa-kortillaan sekä Plussa-eduillaan ja -tarjouksillaan, jotka saa vain Plussa-kortilla.
Markkinointinäkökulmasta kyse on nimenomaan asiakasuskollisuuden aikaansaamisesta, joka todella tulee halvemmaksi markkinoivalle yritykselle, jos asiakkaat saadaan pidetyksi.
Vaikka t.Jarmo on oikeassa siinä, että bonuskortttien ja ostopalautusten kustannukset ovat mukana hinnassa, hän on väärässä siinä, että ne nostavat hintoja.
Muut vaihtoehdot saman myyntivolyymin ja markkinaosuuden aikaansaamiseksi, jos asiakkaat karkaisivat kilpailijoille ja niiden tilalle olisi hankittava uusia asiakkaita, maksaisivat yritykselle enemmän ja samalla myös nostaisivat hintatasoa enemmän.
Sinulla näyttää jotain tiedon vastaanottamista haittaavia esteitä patoutuneena asennepuolelle, kun asenteesi estää sinua käyttämästä järkeäsi neutraalin tiedon vastaanottamiseen.
...oli ihan pakko!
"Markkinointikustannukset, joita tarvitaan nykyisten asiakkaiden pitämiseksi ovat hyvin paljon alhaisemmat kuin markkinointikustannukset, joita tarvitaan uusien asiakkaiden hankkimiseksi."
-----------------------------
Sinun täytyy olla menestyvä palvelubisneksen osaaja!
"Neutraalia" tietoa. Ei näillä palstoilla.
t:jarmo
Joillekin on kaadettu "neutraalia" tietoa päähän ja nämä luulevat tämän olevan fiksumpaakin ajattelua ja levittävät tätä "neutraalia" tietoa papukaijoina.
Maataloustuki ei nosta ruuan hintaa vaan alentaa sitä tekemällä mahdolliseksi halvemmat ostohinnat elintarviketeollisuudelle.
Ruoan hinta nousee elintarvikeketjussa maataloustuottajan jälkeen tosi rajusti.
Ensin siitä käärivät rasvaisen katetuoton lähes monopoliasemassa olevat elitarviketeollisuuden yritykset etenkin maidon ja lihanjalostuksessa sekä leipomoteollisuudessa.
Viime kädessä hintaa nostaa kaupan keskittyminen käytännössä kolmeen keskusliikkeeseen, joiden keskitetyt osto-organisaatiot määräävät valikoimapolitiikan ja keskushallinto hinnoittelee tuotteet kertoimella 1,8 omaan ostohintaansa nähden, kun mitään kilpailua hinnoilla ei Suomessa käydä. Vasta niillä paikkakunnilla, joihin on tullut Lidl ovat elintarvikkeiden hinnat jonkin verran laskeneet.
Suomen korkeista elintarvikehinnoista saamme etupäässä kiittää kaupan hintakilpailun puuttumista.
Maatalousprotektionismi nostaa kuluttajahintoja. Maataloustuet ovat vain osa tätä suunnitelmataloudellista suojasysteemiä. Yhtä tärkeitä osioita ovat suojatullit ja kiintiöjärjestelmät. Kyse on siitä, ettei uskalleta altistua ja kohdata ulkomaista kilpailua. Lidl ja Viro ovat jo näin vähäisessä määrin osoittaneet, mitä tapahtuu hinnoille, kun kilpailulle altistutaan. Tämä osoittaa sen, miten huikeasti olemme ennen tätä kaiken aikaa maksaneet ylihintaa suomalaisen elintarviketuotantojärjestelmän eri portaille tuottajasta kauppiaaseen.
Muilta osin viittaan siihen, mitä vastasin nimimerkille "Paastomiäs".
On erikoista, että Suomessa sallitaan kartellisoituminen, jossa samassa kartellissa on ravintoloita, bensiiniasemia, ruokakauppoja, ym.
Jos jollekin paikkakunnalle on tulossa kilpailua, yritetään tämä estää esimerkiksi kaavapolitikointiin korruptoimalla. Eikös muuten ihmetytä, miten osuuskaupalla on aina parhaat paikat? (vrt korruptio Suvi Linden, kok, Oulu)
Kilpailuviranomainen Suomessa tuntuisi olevan sokea tälle kartellisoitumiselle ja kilpailunrajoittamiselle.
Toivoisi, että kartelliketjuista riippumattomat kaupat ja ravintolat pistäisivät haisemaan, mutta eivät taida uskaltaa käydä suurten osuuskauppojen kimppuun. Tulee pian mafian taholta vaikeuksia.
t:jarmo
Kilpailuvirasto on käynnistänyt hankkeen, jolla se selvittää elintarvikkeiden muuta EU:ta kalliimman hointatason. Olisi ihme, jos se ei samalla puuttuisi kaupan keskusliikkeiden hallitsevan markkina-aseman aiheuttamiin haittoihin.
protektionismista en tiedä, mutta maataloustuen poisto nostaisi välittömästi elintarviketellisuuden raaka-ainehintoja ja sieltä korkeammat ostohinnat siirtyisivät kuluttajahintoihin aivan suoraan.
Tukien poistaminen siis ei alenna hintoja, vaan nostaa niitä.
Ei kai tuossa nyt ole kyse mistään kartellista.
Enpä ole perehtynyt asiaan mutta tuntuu, että kilpailuviranomaiset ainakin, joitten nyt pitäisi työnsä puolesta tajuta kartellimuodostumien hienoimmatkin sävyt ja vivahteet on iskenyt kirveensä pahasti kiveen nostaessan syytteitä kartelleista siellä, missä niitä ei ole
ja jo siinä määrin ja siinä mittakaavassa, että koko kilpailuviraston voisi haastaa oikeuteen.
Toivotaan, että kilpailuvirastolla riittäisi munaa tarttua esimerkiksi S-ryhmän rankkaan "keskusliikkeeksi" ja "ketjutoiminnaksi" naamioituun markkina-aseman käyttöön.
Esimerkiksi saatetaan pitää naapurissa ravintolaa ketjun tuella (konsernituki)tappiolla, kunnes ketjun ulkopuolinen kilpailija tekee päätelmät lähteä mafian vuoksi pois markkinapaikoilta. Ketjussa ei itse tätä tajuta, että se ei enää toimi kilpailulainsäädännön mukaisesti.
t:jarmo
Minusta oli jo aika, että viranomainen puuttuu kaupan kartellien hallitsevaan markkina-asemaan. Purasjoki ei sitä jostain syystätehnyt, mutta nyt kun hän on eläkkeellä ja uusi mies remmissä, niin alkoi tapahtua.
Uskon myös, että tuloksia syntyy, koska kyse on pohjoismaisesta yhteishankkeesta. Sitä eivät keskusliikkeiden vuorineuvokset pysty lakaisemaan kovin helposti maton alle.
Tilannehan on nimittäin aivan päivän selvä: Suomessa ei kaupan alalla toteudu minkään tasoinen kilpailunvapaus mitattiin sitä millä mittareilla tahansa.
Syykin on selvä: Tukku- ja vähittäiskaupan vertikaalinen integrointi samoihin valtakunnallisiin yrityksiin. Uudet yritäjät eivät pääse millään keinoilla sen kummemmin vähittäiskauppa- kuin tukkumarkkinoillekaan, ellei heillä ola vastaavia pääomia kuin Lidlillä uuden myymäläverkon perustamiseen itse toteutetun maahantuonnin varaan.
Tähän kilpailua rajoittavaan asetelmaan oli jo korkea aika puuttua!
Juuri näin!
t:jarmo
Keskon vahva markkina-asema on niin hallitseva, että se estää uusien yrittäjien markkinoilletuloa pahiten. Osuustoiminta on tietysti monialaisempaa, kun S-ryhmällä on vahva hotelli- ja ravintrolatoiminta, joka on vielä mittavampaa Eka-yhtymän Restelin kohdalla. Työväen osuustoiminta on jopa Pohjoismaiden suurin kapakoitsija eri nimisine ravintoloineen.
Tällä kertaa kilpailuvirasto tutkii kuitenkin vain päivittäistavarakauppaa ja elintarvikkeiden hintatasoon vaikuttavaa kilpailun puutetta.
"Maataloustukijärjestelmän poisto tasoittaisi hintoja kaikissa EU-maissa lähelle KESKIARVOA."- Seko, seko, minkähän hintaista keskiarvoa tarkoittanet.
(Tarkoittiko tukijärjestelmän poisto yksistään Suomea, vai koko EU-ta?)
Maatalostukijärjestelmän poisto tarkoittaa sitä, että hinnat määräytyisivät tuotantokustannusten ja viljelijän palkan osaltakin kaupallisin perustein.
Se olisi tuottajien edun mukaista.
Se nostaisi hintoja koko Eu-alueella, sillä jäsenvaltioden maksamat kuluttajien syöntipalkkiot jäisivät pois.
Sosiaalimenot moninkertaistuisivat, sillä vähätuloisilta ja jopa keskituloisilta loppuisivat rahat leivän ostoon.
"Tämä olisi (Mielipidepankin mukaan )suomalaiselle kuluttajalle hyvin edullista."
Loppu huipentumana Mielipidepankin sekoilussa on väite, että "Keskusta haluaa kuitenkin, että "suomalainen ruoka maksaa kuluttajalle mahdollisimman paljon."
Palaan asiaan kunhan näyttää siltä, että olet täydessä ymmärryksessä jälleen.
Sinulla on ilmeisesti erilaisista hoidosta pitkällistä kokemusta. Suositteletkö sen perusteella jotain erityistä hoitomuotoa?
Koko EU:n tukijärjestelmän poisto alentaisi hintoja esim. sillä souudellä, mikä nyt menee vientitukiin. Esim. EU:ssa tuotettua sokeria myydään kehitysmaihin kolmasosahinnalla siitä, mitä eurooppalainen kuluttaja maksaa. Kuluttaja siis maaksa hinnoissa tämän dumppauksen, jolla estetään EU:n ulkopuolista kilpailua. Ja kilpailuahn estetään yleensä siitä syystä, että voidaan pitää hinnat korkealla.
Minulle käy kyllä sekin, että Suomen maatalousprotektionismi lopetetaan yksipuolisesti ja sovitaan EU:n kanssa Suomen EU-maataloustukia vastaava alennus jäsenmaksuun. Kun tähän vielä lisätään sellainen lisäehto, että Suomen kiintiömäärällä voidaan lisätä Viron ja Baltian maiden kiintiöitä, niin voimme kokea rajuja hinnanalaennuksia monien tuotteiden osalta, kun Lidl on tuonut tarpeellisen kilpailuelementin vähittäiskauppaan.
Tuottajahintojen määräytyminen markkinaehtoisesti ei suinkaan merkitse hintojen nousua. Tuotanto vain ohjautuisi sinne, missä se on kannattavinta kuten vaikkapa Viroon. Kaupan ja elintarviketeollisuuden kilpailu puolestaan varmistaisi sen, että löysiä karsitaan enemmän. Vapaalla markkinataloudella on tällainen taipumus. Miksei se toimisi elintarvikealalla, kun se toimii muussakin.
Käsitys siitä, että maataloustukijärjestelmä tarkoittaa jotain kuluttajien syömätukea, on täysin perusteeton myytti. Se on maataloustukipropagandaa, jolla on tarkoitus vain puolustaa paikalleen jähmettynyttä systeemiä.
Juuri tämäntapainen asenne selittää sen, miksi NL:n reaalisosialistinen talousjärjestelmä pysyi niinkin kauan kuin 70 vuotta pystyssä. Propagandalla ihmiset saatiin uskomaan, että se on ainoa oikea malli, kun se on yhteiskunnan ylimmän johdon suunnitelma ja nimenomaan köyhien apuna. Siellä syömätukea oli vähän joka asiassa. Kuitenkin nälkää oli enemmän siellä kuin Euroopan kauhistuttavassa markkinataloudessa.
Ulkoa tuotua raaka-ainetta ei kannata jalostaa Suomessa. Suomen palkkataso ajaa muiltakin aloilta tuotantoa Viroon, Puolaan jne.
Sääliksi käy suomen työntekijöitä, jos Göbbelsin so.Mielipuoliladon huuhaa visiot toteutuisivat. Elintarvikealallakin pantaisiin kinttaat naulaan.Yhteiskunnan elätettäväksi jäävät joukkiot moninkertaistuisivat.Verotusta pitäisi nostaa ja ruoka kallistuisi entisestään.
Nykyinen Eu-tukijärjestelmä on täysin mätä, varsinkin tuottajien kannalta.Mutta mikä on se järjestelmä jolla pienituloiset ruokitaan koko Eu-alueella.
EU- mataloustuotannon,tai jonkun yksittäisen jäsenmaan tuotannon alasajo ei ole ratkaisu, vaikka jonkun hurahtaneen mielipuoliladon päässä sellaisia aivokärpäsiä pöriseekin.
Eu haluaa turvata oman maataloustuotannon ja niin haluaa suomen eduskuntakin turvata suomalaisen elintarviketuotannon.Myöskin kriisi-tilanteissa.
Hyvä näin, sillä
kuluttajan tipussissa ruokakorin osuus näyttelee yhä pienevää osuutta.
Sitä ei näiden saittien Göbbelsit voi muuksi muutta.
Ulkoa tuotua raaka-ainetta ei kannata jalostaa Suomessa. Suomen palkkataso ajaa muiltakin aloilta tuotantoa Viroon, Puolaan jne.
Sääliksi käy suomen työntekijöitä, jos Göbbelsin so.Mielipuoliladon huuhaa visiot toteutuisivat. Elintarvikealallakin pantaisiin kinttaat naulaan.Yhteiskunnan elätettäväksi jäävät joukkiot moninkertaistuisivat.Verotusta pitäisi nostaa ja ruoka kallistuisi entisestään.
Nykyinen Eu-tukijärjestelmä on täysin mätä, varsinkin tuottajien kannalta.Mutta mikä on se järjestelmä jolla pienituloiset ruokitaan koko Eu-alueella.
EU- mataloustuotannon,tai jonkun yksittäisen jäsenmaan tuotannon alasajo ei ole ratkaisu, vaikka jonkun hurahtaneen mielipuoliladon päässä sellaisia aivokärpäsiä pöriseekin.
Eu haluaa turvata oman maataloustuotannon ja niin haluaa suomen eduskuntakin turvata suomalaisen elintarviketuotannon.Myöskin kriisi-tilanteissa.
Hyvä näin, sillä
kuluttajan tipussissa ruokakorin osuus näyttelee yhä pienevää osuutta.
Sitä ei näiden saittien Göbbelsit voi muuksi muutta.
Tehokkain keino alentaa ruuan hintaa on Suomen palkkojen alentaminen esim. Viron tasolle .
Virolaisten tuotteiden hintaero perustuu palkkaeroihin , suurliikemiehet omistavat suurtilat ja teollisuuden ja tekevät hyvää bisnestä alhaisilla palkoilla .
Ehkä itsekkin olet omistamassa tommimäkisten kanssa virolaista maataloutta ja teollisuutta ja ajat omaa etuasi .
Mieti kun seuraavan kerran asiot ruokakaupassa , millaisella palkkatasolla tehtävää työtä haluat tukea .
Virolaiset tekevät töitä virolaisella palkkatasolla. Se palkkataso määräytyy Viron kehitysvaiheen mukaan. Yksikään maa ei pomppaa kertaheitolla C-ryhmästä A-ryhmään. Tämä sama ero vallitsi 60-luvulla Suomen ja Ruotsin välillä. Suomalaiset menivät joukolla Ruotsiin töihin ja tulivat Volvolla takaisin ostamaan omakotitalon Suomesta, jos ylipäätään tulivat.
Viron kannalta on pääasia on työtä ja toimeentuloa ja maa menee sitä rataa eteenpäin. Ei Viron kohdalla mistään työvoiman riistosta ole sen paremmin kyse kuin muuallakaan. Palkkataso kyllä nousee, kun työvoimasta alkaa tulla puutetta.
Eikö tuo tilasto osoita pikemminkin sen, että ruoka on maassamme suorastaan ihmeellisen halpaa, kun huomioimme kaupan keskusliikkeiden melko vähäisen kilpailun, 17% alv:n, maan harvan asutuksen ja suuren pinta-alan, lyhyen kasvukauden, yleisen kustannustason?
Minusta irlantilaisilla ja tanskalaisilla on paljon enemmän ihmettelemistä.
Millä kohtaa Suomen pitäisi mielestäsi tuossa tilastossa olla?
Kokeileppa tehdä seuraavaksi vertailu uusien henkilöautojen hinnoista.
Tarkoitat siis sanoa, että nythän Suomella meneekin oikein hyvin, kun olemme EU:n jäseniä. Katoppas vaan Norjaa, mitkä seuraukset on EU:n ulkopuolelle jättäytymisestä. Tämähän se terve sanomasi varmaan oli.
Norjassa elintarvikkeiden hinta tuskin poikkeaa maan muusta, hyvin korkeasta hintatasosta?
Missä kohtaa Suomen pitäisi tuossa tilastossa olla, kun huomioimme nuo mainitsemani kustannustasoa nostavat tekijät?
Vai pitäisikö kysyä, että missä Irlannin ja Tanskan kuuluisi olla?
Suomen pitäisi olla luonnollisesti paljon alempana. Tämä sen vuoksi, että jos pelkästään EU:n sisällä olisi mahdollista tuottaa elintarvikkeita paljon nykyistä halvempaan hintaan.
Vai mitä sanot erään europarlamentaarikkomme, nimittäin Kyösti Virrankosken monista asiaan liittyvistä kirjoituksista ja puheista. Hänhän oli kovin huolissaan siitä, että uusille jäsenmaille eli lähinnä Puolalle ja Baltian maille myönnettäisiin näiden tavoittelemat tuotantokiintiöt. Suurten tuotantokiintiöiden lupaaminen olisi kuulemma tehnyt lopun Suomen maataloudesta. Näihin maihin olisi Virrankosken logiikan mukaan syntynyt ylituotantoa, joka olisi myyty muihin maihin. Minulle on nyt hieman mysteeri se, kun vertaa sinun puheitasi tämän maininitun Virrankosken huoliin, että millä ihmeelle Suomen maatalous voisi siitä romahtaa, jos meidän hinnat eivät paljon eurohinnoista poikkea.
Minä uskon, että ne poikkeavat merkittävästi ja että Virrankoski on huolineen oikeassa. Virrankoski on puhunut valtavasta ylituotannosta, sillä jo yksistään Puolan tuotantokapisiteetti on erittäin suuri. Jos näin on, en ymmärrä millä muulla kuin alhaisella hinnalla nämä tuotteet suomalaiseenkin ruokapöytään pääsisivät. Maataloustukia ei tarvisisi poistaa, jo yksin kiintiöiden poisto alentaisi Suomessa ruuan hintaa. Jos siis uskomme Virrankoskea. Ja miksemme uskoisi, onhan hän sentään niin syvältä.
On vielä huomattava, että uusille jäsenmaille maksetaan vain 25 % maataloustukea tuotantoyksikköä kohti siitä, mitä esim. Suomi saa. Sinähän olet aina maininnut, kuinka vanhoja jäsenmaita suositaan Suomenkin kustannuksella näissä erisuuruisissa tuissa. Olet tietysti siinä oikeassa ja varmaan johdonmukaisesti kannatat sitä, että uusienkien jäsenmaiden tuet nostettaisiiin samalla tasolle muiden kanssa. Virrankoski ei tätä jostain syystä lainkaan kannata. Ilmeisesti hän ei suosi tasa-arvoa.
Ei tullut taaskaan vastauksia, vaan samaa idioottimaista ja kaunaista lässytystä.
Millä perusteella Suomen pitäisi olla tuossa tilastossa vielä alempana verrattuna Tanskaan ja Irlantiin, kun otamme huomioon...
-maamme kustannustason
-kylmän ilmaston
-17% alv:n
-keskusliikkeiden puutteellisen kilpailun
-pitkät etäisyydet
Kun olet tuohon vastannut asiallisesti, niin voitkin seuraavaksi vastata siihen, että mistä ottaisimme valuuttatulot tuontielintarvikkeiden maksamiseen?
että, suosittelen aktiivista eutanasiaa!
(kun ei enään järkipuhe kerran auta)
... maat Norja, Sveitsi ja Islanti ovat kalliimpia ruan suhteen. Se taas johtuu siitä, että unionimaissa on korkeampi tukiaistaso. Se taas todistaa sen minun monesti esittämän väitteen oikeaksi, että tukiaiset eivät mene viljelijöille, vaan niillä alennetaan keinotekoisesti elintarvikkeiden hintoja. Juuri siksi Lipposen mainostama sosialidemokraattinen projekti, EU, suosii korkeaa tukipolitiikkaa.
Sinun pitäisi muuten olla hieman tarkempi noissa talouspoliittisissa kirjoituksissasi. Sinä et näytä ymmärtävän taloudesta mitään. Toistat vain niitä mantroja, joilla te kepu- ja Kekkos-kaunaiset koklipit yritätte hämätä. Yrityksenne on hyvin helppo torjua tosiasioilla.
No joo. Sinä olet Oiva tässä maassa ihan yksin väittämäsi kanssa. Varmaan juuri siksi, koska se on väärä.
Tässäpä sinulle liuta EU:n ulkopuolisia maita, missä ruoan hinta on EU:ta alhaisempi: Bulgaria, Romania, Slovakia, Unkari, Turkki, Slovenia. Maksetaankos Oiva näissä maissa maataloudelle tukea enemmän kuin mitä EU maksaa? Eipä taida, siis väitteesi on valetta.
Wiljami
Joo ,mutta ydinkysymys on silti palkkataso joka on mainitsemissasi maissa hieman erilainen kuin vaikkapa Norjassa .
WILJAMILTA SAATTOI NYT PUHJETA SE VÄRISILMÄ SIELTÄ ALAPÄÄSTÄ. Että sellainen TALOUSNERO se Wiljami.
Onkos punatautinen kepuliwiljami muuten miettinyt pöljässä päässään mikä on elintaso näissä mainitsemissasi maissa.Paljonko jää rahaa käteen,kun ruokalasku on maksettu kuukauden palkasta.
Tämä käteen jäävä osuus on ainoa oikea ja todellinen mittari kun arvioitaan ruuan hinnan kalleutta.
Mikäli Eu-ssa elintaso,palkkataso ja sosiaaliset etuisuudet lasketaan samalle tasolle, voidaan hintataso yleensäkin laskea entisen itä-plokin tasolle. Koko tili menee tällöin ruokalaskuun. Herra kuitenkin varjelkoon meitä siitä.
Olet oikeassa siinä, että tukitasot pitäisi huomioida. Voisitko kertoa, miten paljon alhaisempia nuo Norjan tuet ovat, niin voisimme sitten yhdessä tarkastella asiaa vähän tarkemmin.
...Euroopan alikehittyneissä maissa on attaas kustannustaso ja erikoisesti palkkataso vain pieni osa Länsi-Euroopan maiden vastaavasta. Se pitää myös euoan hinnan alhaisena. Niiden mmatalouden tukijärjestelmästä en tiedä.
... arvaan sen olevan samoilla tasoilla kuin muissakin Euroopan maissa ennen unionia. Unionin liittyminen kaksinkertaisti tukitasoa ja halvensi vastaavasti ruoan hintaa.
Niin. Aiemmin väitit elitarvikkeiden hintaerojen muodostuvan pelkästään tukien määrästä. Nyt lisäät mukaan kustannus-ja palkkatason.
Eikö siis Norjassa ja Sveitsissäkin kustannus - ja palkkataso vaikuta elitarvikkeiden hintoihin? Nimenomaan hintaa nostaen?
Wiljami
Älä unohda, että EU:n liittymisen myötä maataloustuotteilta hävisi rajasuoja. Elintarvikkeiden tuonnin salliminen näkyi mm. juuston hinnassa välittömästi. Sitäpaitsi, maatalouden tuet olivat varsin suuret ennen EU:n liittymistäkin. Muistelen, että 1990-luvun alussa puhuttiin maatalouden kokonaistukipaketin maksaneen valtiolle luokkaa 20 miljardia/vuosi. Summa ei ole ihan pieni. Se vastaa tämän päivän rahassa yli 5 mrd euroa, jos oletetaan keskimääräisen inflaatioprosentin olleen 3 % viimeisten 15 vuoden aikana.
on huomattavasti alhaisempi kuin suomessa. Eli palkat ovat alhaisemmat.
Ostovoimaan verrattuna elintarvikkeet ovat kalliimpia kuin suomessa.
Toinen voimakkaasti hintoihin vaikuttava tekijä on palkat. Elintarvikkeiden jalostus vie paljon palkkarahoja. Yksi tekijä suomessa on vielä yritysten maksamat osingot, jotka nostavat hintoja. Lisäksi suomen korkea ALV on yksi tekijä.
Unkarissa nämä kaikki tekijät ovat alhaisempia kuin suomessa. Hintavertaiku onkin väärä tapa verrata hintoja, pitäisi verrata ostovoimaa tuettuna tai ilman. Minkä verran palkalla saa elintarvikkeita. Hintavertailulla ei ole mitään tekemistä kuluttajan kannalta koska elintarvikkeita ei suuressa määrin kuljeteta rajan takaa.
Maataloussopimuksessa maat sitoutuivat virallisesti seuraaviin seikkoihin:
- Tuotteiden markkinoillepääsyä helpotetaan. Tullien ulkopuoliset kaupanesteet poistetaan ja tulleja alennetaan.
- Paikalliset markkinat avataan. Valtiot velvoittaa tuomaan tietyn minimiosuuden ja vieläpä silloinkin kun kotimaassa on ylijäämää.
- Vientitukea alennetaan
- Kotimaisen tuotannon valtiontukia alennetaan
- Kehitysmailla on oikeus pidempiin siirtymäaikoihin velvoitteiden toteuttamisessa
- Vain vähiten kehittyneet maat saavat vapautuksen velvoitteista
Sopimuksen taustalla oli idea, että tulevaisuudessa elintarvikkeiden markkinoillepääsyä voisi rajoittaa vain tulleilla, joita myös alennettaisiin ajan myötä. Siis tullien ulkopuoliset tuonninesteet kuten tuontirajoitukset, kiintiöt, erilaiset verot, minimituontihinnat, valtioiden kauppasäännöt ja vapaaehtoiset rajoitukset poistetaan vähitellen ja mahdollisesti muutetaan tulleiksi. Rikkaat maat sitoutuivat alentamaan tuonninesteitään, kotimaisen viljelyn tukiaan ja vientitukiaan 20-36 % viiden vuoden kuluessa. Kolmannen maailman maissa jokaisen hyödykkeen tullin on laskettava vähintään 10 % ja keskimäärin leikkausten on oltava 24% kymmenen vuoden aikana.
Tukien vähentäminen on määritelty prosenttiosuudeksi vanhasta tuesta. Ne maat, jotka eivät ole aiemminkaan voineet tuke maatalouttaan, menettävät mahdollisuuden tehdä sitä tulevaisuudessakaan. Sen sijaan maat, joilla tuet ovat olleet korkeita, joutuvat vähentämään niitä vain tietyn prosenttiosuuden verran. Jos tuet ovat alunperin olleet suuret, ovat ne suhteellisen suuret myös tämän vähennyksen jälkeenkin. On tietenkin hyvä ottaa huomioon se seikka, että oli maa sitten rikas tai köyhä, suuret äkkinäiset tuen pudotukset vaikuttavat dramaattisesti maataloutta harjoittavaan väestöön. Helppoa ei tule olemaan suomalaisenkaan pienviljelijän tulevaisuus. Vaikutukset Etelän pienviljelijöiden arjessa ovat kuitenkin ihan toista mittaluokkaa.
Sopimus auttaa ylikansallisia suuryhtiöitä valtaamaan Etelän markkinoita yhtiön toiveiden mukaisesti. Merkittävää on myös se, että samat yhtiöt, jotka hallitsevat elintarvikkeiden vientikauppaa, hallitsevat myös varastointia, kuljetuksia ja elintarvikkeiden jalostusta. Koska ruuan tuonti vaatii valuuttaa, joutuvat Etelän tuottajat keskittymään tuotannossaan vientilajeihin eli esimerkiksi kahviin, kaakaoon, teehen ja tupakkaan. Ruokalajien viljely vähenee sen myötä, kun vientilajikkeiden tuotantoa lisätään.
Tämä kehitys on omiaan myös lisäämään köyhimpien maiden velkakierrettä ja lisää niiden taloudellista riippuvuutta muista maista. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n vuonna 1995 julkaiseman tutkimuksen mukaan WTO:n maataloussopimus estää ruuan kulutuksen kasvua maailmanlaajuisesti, mutta erityisesti niissä köyhissä maissa, jotka eivät ole saavuttaneet ruokaomavaraisuutta.
Viime aikainen kehitys antaa aihetta pelätä, että uusi maataloussopimus ei ainakaan paranna Etelän tuottajien asemaa:
* Maataloustukien vähentäminen samassa suhteessa Etelässä ja Pohjoisessa haittaa enemmän köyhän Etelän tuotantoa.
* Maataloustuotteiden tuontitullien kieltäminen lisää elintarvikkeiden vientiä Etelästä Pohjoiseen. Tämä johtaa Pohjoisen tuotteiden polkumyyntiin Etelän ennestäänkin halpojen hintojen markkinoilla. Polkumyynnissä tuotetta viedään selvästi alemmalla hinnalla kuin millä sitä myydään kotimaan markkinoilla.
* Etelän tuottajien kilpailukyvyn laskeminen sekä koti- että ulkomaanmarkkinoilla johtaa tuottajamaan oman elintarviketuotannon alenemiseen, jolloin Etelä on entistäkin riippuvaisempi Pohjoisen tuottamasta ruuasta.
Maailmanpankki on omissa selvityksissään päätynyt ihan eri kannalle ja suosittaa WTO-prosessin jatkamista.
Vientituethan on nimenomaan tarkoitus poistaa, jotta dumppaaminen ei olisi mahdollista. Kehitysmaiden tuotantoa on syytä suojata määräajan, jotta nämä voivat aloittaa omaehtoisen tuotannon. Nämä ovat sopimuskysymyksiä. Jos valtioilla on todella halua siirtyä maataloudenkin osalta vapaakauppaan, ehdot voidaan rustata sellaisiksi, että ne suosivat oikeutetusti aluksi kehitysmaita, jotta nämä pääsevät jaloillen eivätkä tarvitse enää kehityspuja.
Kehittyneille mailla on muitakin intressejä kuin lypsää kehitysmaita ja pitää ne pysyvästi köyhinä. Markkinoiden vapauttamisen suuri ajatus on luonnollisesti kaupan kasvu ja markkinoiden laajentuminen. Kaakkois-Aasia on esimerkki siitä, miten markkinat ovat laajentuneet. Tähän samaan junaan on syytä vetää myös kehitysmaat ja esim. Venäjä.
Kansalaisjärjestöt ja WTO -kritiikki
Kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa arvostelevat Maailman kauppajärjestön kauppapolitiikkaa muun muassa siitä, että
- WTO:n päämääränä on maailmankaupan vapauttaminen ja lisääminen. WTO:n rakenne ja toiminnot tähtäävät yksinomaan tämän tavoitteen saavuttamiseen riippumatta siitä, mitkä yhä kasvavan kaupan sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristöseuraukset ovat.
- WTO:n päätöksenteko tapahtuu suljettujen ovien takana, ja yritysten vaikutusmahdollisuudet ovat suuret. Kansalaisjärjestöt, -ryhmät ja demokraattiset periaatteet on suljettu WTO:n ulkopuolelle. Usein jäsenilläkään (lähinnä kolmannet maat) ei ole pääsyä kaikkiin neuvotteluihin.
- Sopimukset palvelevat ylikansallisia yhtiöitä luomalla niille mahdollisimman myönteisen toimintaympäristön:
keskitetty päätöksentekorakenne, yhdenmukaiset standardit, helppo pääsy luonnonvarojen hyväksikäyttöön ja vaivaton pääomien liikkuvuus. Suuryhtiöille ei ole sopimuksessa nimetty velvoitteita.
- Sopimus vahvistaa edelleen Pohjoisen ylivaltaa. Se heikentää paikallisten ihmisten ja yhteisöjen valtaa päättää omasta elämästään ja taloudestaan.
- WTO -sopimus voi johtaa ja on johtanutkin ympäristö- ja työsuojelustandardien alenemiseen monissa maissa.
- Sopimus sitoo kansallisia hallituksia laillisesti. Se käsittää kohtia, jotka vaikuttavat kansalliseen suvereniteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja hallintoon taloudellisten pakotteiden uhalla.
Juuri viime viikonlopun aikana täällä kirjoiteltiin että Ruotsin maatalouden rakennemuutos on tehty oikein. Sensijaan Suomessa se on tehty väärin.
Ruotsin hintatasohan pitäisi olla sen mukaan halvin. Eli voidaan tehdä johtopäätös, vaikka maataloutta "kuritetaan", ei se vaikuta hintatasoon mitenkään. Ruotsissa sitä täällä kirjoitetun mukaisesti "kuritettu" oikein. Tukitaso on alempi, tilat ovat suurempia, tuotanto on tehokkaampaa.
Tänne tuodaan erittäin paljon elintarvikkeita muista EU- maista. Missä se hinta näkyy? Ei ainakaan vielä missään. Hintataso ei ole laskenut. Eli se halpa EU-raaka-aineen hintaso taitaa suomalaista lööperiä.
Itseasiasa unioniin liittyminen ja euroon siirtyminen nosti hintoja, vaikka "tutkimuksin" on pyritty osoittaman muuta. Tämä kupla alkaa nyt tulemaan näkyviin. Euroon siirtymistä perusteltiin juuri hintatason laskulla. Missä hintatasossa se näkyy?
Mielipidepankki on juuri oikea taho vastaamaan näihin kysymyksiin.
Oleellistahan Ruotsissa on se, että tukitaso on alempi. Sehän säästää veronmaksajan rahoja. Voisiko joku tietävämpi vertailla Ruotsin ja Suomen kansallisia tukia, koska niiden erohan on oleellinen. Jos Suomi saa EU:lta paremmet tuet, niin sehän on OK.
Hintatasohan on EU:n myötä paljon alempi kuin se muuten olisi. Väitätkö, että jos ei olisi liitytty EU:hun, maataloustuotteiden hintojen nousu olisi pysähtynyt (vrt. Norja ja Sveitsi).
Minun kokemukseni on se, että tutkimukset ovat oikeassa. EURO on ilmeisesti nostanut eräitä pieniä hintoja (kahvikuppi, torihinnat jne.), mutta ei yleisesti.
Eurooppalainen maatalousprotektionismi kaikkinensa on se tekijä, joka vääristää hintoja, koska sen avulla on pystytetty keinotekoisia kilpailurajoituksia. Tällä tavallahan kartellitkin toimivat. Sovitaan kakun jaosta etukäteen, jolloin hinnat voidaan pitää korkeina.
Elintarvikkeiden hintojen laskusta EU:hun liittymisen tuloksena en ota mitään vastuuta. Minuahan on koko ajan rassannut tässä EU:ssa juuri maatalousprotektionismi, joka on täydellinen vastakohta EU:n perustavoitteelle vapauttaa tavaroiden, palvelujen ja työvoiman liikkuvuuden sekä kaupan esteet.
Raaka-aineen hinta ei ole mitään suomalaista lööperiä. Esim. sokerin osalta asiasta on riippumattomaman brittiläisen tutkimuslaitoksen toimesta tehty selvityksiä, jotka osoittavat, että sokeria kaupataan EU:ssa kolme kertaa kalliimmalla kuin samaa sokeria EU:n ulkopuolella. Sokerin kauppaaminen EU:n ulkopuolella olisi periaatteessa kannattamatonta, mutta kun kuluttajat Euroopassa maksavat puolestaan sokerista ylihintaa, sokerin polkumyynti muuttuukin kannattavaksi.
Muilta osin ei voi saada näyttöä raaka-aineen osuudesta hinnanmuodostukseen eri tilanteissa, koska EU:ssa on kilpailurajoituksia. Tärkein näistä rajoituksista on kiintiöjärjestelmä. Jos tällaista järjestelmää ei olisi tuotannon painopiste siirtyisi voimakkaasti uusiin jäsenmaihin ja niistä erityisesti Puolaan, jolla on varaa lisätä kapasiteettiaan kaikkein eniten. Puolassa elintarvikkeiden hinnat ovat halpoja ja vapaassa hintakilpailussa tämä alin hinta alkaisi vaikuttaa koko EU:n hintatasoon. Tottakai samaan aikaa tulee edesauttaa sitä, että jalostusportaassa ja kaupassa on riittävästi kilpailua. Suomalaisen kuluttajan onni oli saksalaisen Lidlin rantautuminen Suomeen, mikä alkoi heti vaikuttaa positiivisesti hintakilpailuun.
Vapaassa kilpailussa maataloustuotantokin etsii tehokkaimmat ja kuluttajalle edullisimmat vaihtoehdot kuten muussakin taloudessa. Elintarvikkeet eivät tuotteina ole tästä mikään poikkeus. Kun me kerran olemme valinneet markkinatalousjärjelmän, niin noudatetaan sitä johdonmukaisesti.
Göbbelsin propakanta teorioiden testaaminen se mielipuoliladolta vain jatkuu ja jatkuu. Sitä se joutilaisuus teettää ja kun on aiheista pula.
Ruuan hintaan herran satuiluilla ei ole mitään yhteyksiä.
Ruuan hinnan osuus kuluttajien kuukausituloista alenee alenemistaan.
Suomalainen kuluttaja on pärjännyt hyvin Eu sisäisessä vertailussa, vaikka meillä alvin osuus ruuan hinnasta on kaksinkertainen moniin muihin maihin verrattuna.
Toivotaan että Mielipuolilatokin välttyy ylensyömisen vaaroilta Joulun aikaan. Kiusaus on suuri, sillä niin kuin hyvin tiedämme, suomalainen ruoka on hinnaltaan edullista, terveellistä ja maukasta.