Raamatussa käsketään kertomaan evankeliumi, että muutkin kuin sinä saisivat sen tietää.
Usko tulee Jumalan sanan kuulemisen kautta
Room 10:
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Ef 2:
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Usko tulee Jumalan sanan kuulemisen kautta
Room 10:
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Ef 2:
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No niin, miten on? Olisiko aika aloittaa?
Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin,
ja he sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan."
Kun kuningas Herodes sen kuuli, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä.
He sanoivat hänelle: "Juudean Beetlehemissä; sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta:
'Ja sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia'."
Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät tykönsä ja tutkiskeli heiltä tarkoin, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt. Ja hän lähetti heidät Beetlehemiin sanoen: "Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta; ja kun sen löydätte, niin ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan".
Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.
Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti.
Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa.
Ja Jumala kielsi heitä unessa Herodeksen tykö palaamasta, ja he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.
Mutta kun he olivat menneet, niin katso, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin minä sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet".
Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin.
Ja hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti; että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Egyptistä minä kutsuin poikani".
Silloin Herodes, nähtyään, että tietäjät olivat hänet pettäneet, vihastui kovin ja lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli aikaa tietäjiltä tarkoin tiedustellut.
Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo:
"Ääni kuuluu Raamasta, itku ja iso parku; Raakel itkee lapsiansa eikä lohdutuksesta huoli, kun heitä ei enää ole".
Mutta kun Herodes oli kuollut, niin katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä
ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä".
Niin hän nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan.
Mutta kun hän kuuli, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, niin hän pelkäsi mennä sinne. Ja hän sai unessa Jumalalta käskyn ja lähti Galilean alueelle.
Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi".
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Matt.2.html
Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa
ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'."
Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.
Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?
Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.
Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen. Mutta tämä esteli häntä sanoen: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!"
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus". Silloin hän salli sen hänelle.
Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.
Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Matt.3.html
Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi".
Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."
Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."
Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua".
Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."
Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.
Mutta kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pantu vankeuteen, poistui hän Galileaan.
Ja hän jätti Nasaretin ja meni asumaan Kapernaumiin, joka on meren rannalla, Sebulonin ja Naftalin alueella; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo:
"Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tie, Jordanin tuonpuoleinen maa, pakanain Galilea - kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus".
Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Matt.4.html
Pääongelman evankeliumin kertomisessa aiheuttaa se, että kristinusko ja evankeliumi on jo ollut täällä länsimaissa.
Ehkä ihmisten pitää vieraantua hieman lisää, että heille voi alkaa taas kertoa evankeliumista. Joka tapauksessa jokainen kuvittelee ateistia myöten tietävänsä jotain kristinuskosta ja evankeliumista.
Ihmisille voi ja täytyy kertoa evankeliumia tässäkin paikassa, ilman tekosyiden esittämistä, eihän Raamatussa lukenut että siitä voi luistaa esittämällä tekosyitä.
Miten he saavat tietää joille on joko valehdeltu tai annettu väärää tietoa, jos siitä ei kerrota mitään vaikka tämän paikan nimi on tietääkseni kristinusko, vai eikö muka ole?
Kerran ollessani kymmenen ja tullessani koulusta isot pojat sulkivat tien eivätkä päästäneet minua kotiin. Sydän kurkussa takoen lähdin menemään kiertotietä pitkin, mutta pelko ja pitkä matka olivat liikaa ja pissasin housuihini. Itkeä humpsutin puolijuoksua mummulaan, joka oli matkan varrella. Mummu otti lämpimään syleilyyn, tuoksui käsirasvalta niin kuin aina ja vei suihkuun. Hän etsi kaapista omat housunsa. Jatkoin matkaa kotiin, pyöreän mummuni valtavat alushousut laihoissa kintuissani lepattaen, märät vaatteet muovipussissa viemisinä, lohdutettuna ja vahvistettuna.
Miksikö kerron teille tämän? Koska tässä kokemuksessa minulle hahmottuu, mitä on Jumala. Jumala on se lohdutus, joka häätää pelon. Jumalan vastakohta on pelko. Se on tila, jossa juoksee ja itkee housut pissasta märkänä, olan yli lähestyvää kiusaajaa kurkkien. Se on tila, missä on niin syvällä häpeässä ja pelossa, että lohdutuksen olemassaoloa ei muista. Ja sitten kun muistaa mummulan, Jumalan, niin mikä lämpö leviääkään ja mikä voima tuleekaan. Yhtäkkiä tietää, että kyllä minä tästä selviän, sillä on olemassa apu. Minun ei tarvitse selvitä yksin.
http://www.lily.fi/blogit/oisko-tulta/pelkoa-ei-rakkaudessa-ole
Kunnian teologia katsoisi mielellään sitä, mikä jo on jotain, suurta tai arvokasta. Se on vaatimassa kohteeltaan ominaisuuksia ja tekoja. Jumalan rakkaus ristin kautta sen sijaan luo itse kohteensa ja lahjoittaa itse hyvät ominaisuutensa. Se kärsii ihmisen puolesta ja ihmisen kanssa.
Jumalan lahja ja rakkaus Jeesuksen ristin kautta suuntautuu alaspäin ei-mihinkään ja pahaan. Näin voimme todeta, että todellinen Jumala on rakkautensa mukaisesti siellä missä Hänen rakkautensa kohteet ovat: ihmisyydessä, heikkoudessa, kiusauksissa ja kaikessa hädässä.
Ps. 51:19: Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää
Jesaja 57:15: Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
http://ceta.nettisivu.org/kunnian-tie-vai-ristin-tie/
Raamattu nimenomaan kehottaa meitä uskomaan Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo. Raamattu opettaa myös, että Jumala on lahjoittanut meille kaiken mitä tarvitaan elämään ja jumalisuuteen (uskonelämään). Tämä kaikki mitä tarvitaan uskonelämään ja mikä meillä on, että voimme oppia tuntemaan Jumalan on lahjoitettu meille Pyhässä Hengessä Jumalan sanan (Raamattu) kautta.
Jumalan tahdon toteutuminen ei voi täysin toteutua meidän elämässämme ellemme usko Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo. Tämä tekee meistä ei ainoastaan sanan kuulijoita, vain myös sen tekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumala vaikuttaa meissä tekemistä ja tahtomista Pyhän Hengen kautta, jolloin saamme tehdä uskon tekoja sen voiman ja vaikutuksen mukaan, jonka Jumala meissä vaikuttaa ja mihin saakka olemme ehtineet uskossa kasvaa.
Jumalan tahdon toteutuminen meidän elämässämme tapahtuu uskon kasvun kautta, sillä emme kykene ottamaan vastaan emmekä toimimaan enempää kuin siihen asti mihin olemme Jumalan armosta kasvaneet.
Toki uskova voi lukea hyviä hengellisiä kirjoja, mutta niiden sanoma ja opetus tulisi tutkia ja koetella Jumalan sanan kautta. On varmasti Jumalan tahto, että luet enemmän Raamattua kuin hyviä hengellisiä kirjoja, koska Raamatussa on vain ja ainoastaan täydellinen totuus.