Millaisia pietistisiä perinteitä ev.lut kirkossa on. Itse uskoisin, että kristillinen filosofia yhdistettynä raamatun historiallisten kerrosten tutkimiseen voisi kiinnostaa nykyajan ihmistä. Siinä voitaisiin antaa ja tarjota ihmisille mahdollisuuksia löytää raamatun mukainen Kristuskuva. Ja ne mahdollisuudet, joilla ihminen voisivat itsekin omakohtaisesti kilvoitella nykyajan arjessa.
"Uustietoisuuden" tulisi perustua raamatun mukaiseen kristusmystiikkaan ja ihmisten omakohtaiseen kokemiseen etenemisestä. Jo sanana sana herätys herättää monissa negatiivisiä tunteita, koska niihin väistämättä assosioituu tietyllä tavalla olemisen velvoitus. Olipa se sitten totta tai ei.
Kristus kuitenkin itse on kehoittanut menemään kaikkeen maailmaan ja ottamaan selvää. Ja Hän vapautti ihmiset vapauteen.
"Uustietoisuuden" tulisi perustua raamatun mukaiseen kristusmystiikkaan ja ihmisten omakohtaiseen kokemiseen etenemisestä. Jo sanana sana herätys herättää monissa negatiivisiä tunteita, koska niihin väistämättä assosioituu tietyllä tavalla olemisen velvoitus. Olipa se sitten totta tai ei.
Kristus kuitenkin itse on kehoittanut menemään kaikkeen maailmaan ja ottamaan selvää. Ja Hän vapautti ihmiset vapauteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
”…kristillinen filosofia yhdistettynä raamatun historiallisten kerrosten tutkimiseen voisi kiinnostaa nykyajan ihmistä.”
Kyllä ne kiinnostavatkin ja moni niihin tutustuu. Tosin se vaatii aikaa ja vaivaa. Nyt mieluummin haetaan elämyksellisyyttä ja näin kaikki se, mikä tarjoaa nopeaa elämystä, viehättää enemmän. Samoin kaikki ns. paranormaali on alkanut kiinnostaa.
Miten sitten tuohon suhteutuu se, että uskoon kasvaminen ei ehkä tarjoakaan pikaisia kokemuksia?
On oltava seremoniallisuuttakin tukemassa kehitystä erilaisten initaatioiden muodossa, sekä syvä tietoisuus asiasta. Molemmissa on voitava kehittyä. Kysymys on siitä, että sitä vaihtoehtoa ei ole tarjolla.
Pikaista markkinallista seremoniallisuutta on kyllä tarjolla ja kehitetty. Sekä erilaisia populaareja tulee ja menee tapahtumia. Missä niissäkään, ei toki ole ehkä mitään vikaa.
Esimerkkinä asiasta on, että yhteiskunnallisessa debatissa erilaisten asioiden suhteen ei ole edustusta. Mikä tai mitkä ovat kipupisteet, jne?
Eivät ne raamatun tekstit kuitenkaan niin vaikeita ole ymmärtää. Mutta niiden merkitystä filosofisina vertauskohtina ei ole esillä. Eikä sitä, että teksti on moniulotteista ja sen kerronnassa on tasoja historiallisesta kerronnasta syvään mystisyyteen ja ihmisenä olemisen filosofian vertailukohdiksi.