"Teuvo Hakkarainen etsii sopivaa koivua. Sellaista ei meinaa oikein löytyä, sillä kevät on myöhässä ja koivun lehdet pieniä vielä. Muiden pihalta ilman omistajan lupaa mies ei suostu taittamaan oksaakaan.
Hän yrittää tavoitella puhelimella ystäviään, mutta kukaan ei vastaa. Niinpä vastan täytyy syntyä oman pihan antimista.
Oppinsa Hakkarainen on saanut noin kymmenen vuoden ikäisenä omalta isältään ja kylän muilta miehiltä.
Oksien on oltava suoria
Sahan hommissa ja ikänsä metsän keskellä asunut mies tuntee puut ja niiden ominaisuudet.
– Pellon laidan koivuista syntyy usein paras vasta, sillä siellä on valoa enemmän ja koivun lehdet ovat isompia. Hieskoivusta syntyy hyvä vasta, mutta kyllä rauduskoivukin käy.
– Pääasia on, että vastaan käytettävät oksat ovat suoria. Jos oksat ovat mutkaisia, ne katkeavat helposti ja vasta raapii ihoa.
– Riippakoivusta tehdään vastaan panta, joka pitää oksat kasassa. Riippakoivu on vahvaa ja taipuisaa, mutta myös paju käy paremman puutteessa, Hakkarainen opastaa".
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/teuvon-tapa-tehda-vasta/2071204?pwbi=057bad0ab136c78df4ad4b4c9475ef2b
Talven varalle saunavihtoja voi pakastaa. Kesällä jokaiselle saunareissulle valmistuu oma vasta. Vastan voi tehdä edellisenä päivänä, mutta se kannattaa laittaa ennen saunomista kylmään veteen pehmenemään.
Vastantekoreissulla itikat ja mäkäräiset tekevät joukkohyökkäyksen, mutta se ei Hakkaraista hätkäytä. Lieneekö kyse jonkinlaisesta vastustuskyvyn lisäämisestä, sillä verenimijöitä ei kannata hätyytellä pois.
– Antaa itikoiden olla ja syödä mahansa täyteen, loppukesästä niitä ei huomaakaan tai ainakaan niiden puremat eivät kutita, hän opastaa.
Aina pitää kysyä lupa
Paljon puhutut punkit ja niiden aiheuttamat vaarat lähinnä huvittavat Hakkaraista.
– Turhaa vouhotusta. Minä olen koko ikäni metsässä rymynnyt eikä kertaakaan ole punkki iskenyt. Koiralla olen sellaisen nähnyt ja se vetäistiin voin avulla pinseteillä pois.
– Metsään vaan niin kuin ennenkin! Eihän tässä voi kohta mihinkään mennä, jos joka paikassa lietsotaan pelkoa, hän toppuuttelee punkkikammosta kärsiviä.
Jokamiehen oikeudet kieltävät taittamasta elävistä puista oksia ilman maanomistajan lupaa. Hakkarainen noudattaa tätä sääntöä tunnontarkasti.
– En kehtaa mennä kenenkään maille puita repimään, ainakaan ilman lupaa. On kohteliasta kysäistä, jos meinaa toisen mailta vasta-ainekset nyhtäistä.
Viikon päästä tulisi parempi vasta
Vasta on lähes valmis, mutta Hakkarainen ei ole tyytyväinen.
– Olisi pitänyt odottaa vielä viikko, jolloin koivun lehdet olisivat vahvistuneet ja kasvaneet. Tarpeeksi pitkää riippakoivun oksaa ei löytynyt, eikä sitä saanut kunnolla kiepsautettua, jotta vasta pysyisi kunnolla kasassa.
– Tämä ei ole ihan paras tekele, parempiakin olen tehnyt, hän vakuuttaa.
Hän yrittää tavoitella puhelimella ystäviään, mutta kukaan ei vastaa. Niinpä vastan täytyy syntyä oman pihan antimista.
Oppinsa Hakkarainen on saanut noin kymmenen vuoden ikäisenä omalta isältään ja kylän muilta miehiltä.
Oksien on oltava suoria
Sahan hommissa ja ikänsä metsän keskellä asunut mies tuntee puut ja niiden ominaisuudet.
– Pellon laidan koivuista syntyy usein paras vasta, sillä siellä on valoa enemmän ja koivun lehdet ovat isompia. Hieskoivusta syntyy hyvä vasta, mutta kyllä rauduskoivukin käy.
– Pääasia on, että vastaan käytettävät oksat ovat suoria. Jos oksat ovat mutkaisia, ne katkeavat helposti ja vasta raapii ihoa.
– Riippakoivusta tehdään vastaan panta, joka pitää oksat kasassa. Riippakoivu on vahvaa ja taipuisaa, mutta myös paju käy paremman puutteessa, Hakkarainen opastaa".
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/teuvon-tapa-tehda-vasta/2071204?pwbi=057bad0ab136c78df4ad4b4c9475ef2b
Talven varalle saunavihtoja voi pakastaa. Kesällä jokaiselle saunareissulle valmistuu oma vasta. Vastan voi tehdä edellisenä päivänä, mutta se kannattaa laittaa ennen saunomista kylmään veteen pehmenemään.
Vastantekoreissulla itikat ja mäkäräiset tekevät joukkohyökkäyksen, mutta se ei Hakkaraista hätkäytä. Lieneekö kyse jonkinlaisesta vastustuskyvyn lisäämisestä, sillä verenimijöitä ei kannata hätyytellä pois.
– Antaa itikoiden olla ja syödä mahansa täyteen, loppukesästä niitä ei huomaakaan tai ainakaan niiden puremat eivät kutita, hän opastaa.
Aina pitää kysyä lupa
Paljon puhutut punkit ja niiden aiheuttamat vaarat lähinnä huvittavat Hakkaraista.
– Turhaa vouhotusta. Minä olen koko ikäni metsässä rymynnyt eikä kertaakaan ole punkki iskenyt. Koiralla olen sellaisen nähnyt ja se vetäistiin voin avulla pinseteillä pois.
– Metsään vaan niin kuin ennenkin! Eihän tässä voi kohta mihinkään mennä, jos joka paikassa lietsotaan pelkoa, hän toppuuttelee punkkikammosta kärsiviä.
Jokamiehen oikeudet kieltävät taittamasta elävistä puista oksia ilman maanomistajan lupaa. Hakkarainen noudattaa tätä sääntöä tunnontarkasti.
– En kehtaa mennä kenenkään maille puita repimään, ainakaan ilman lupaa. On kohteliasta kysäistä, jos meinaa toisen mailta vasta-ainekset nyhtäistä.
Viikon päästä tulisi parempi vasta
Vasta on lähes valmis, mutta Hakkarainen ei ole tyytyväinen.
– Olisi pitänyt odottaa vielä viikko, jolloin koivun lehdet olisivat vahvistuneet ja kasvaneet. Tarpeeksi pitkää riippakoivun oksaa ei löytynyt, eikä sitä saanut kunnolla kiepsautettua, jotta vasta pysyisi kunnolla kasassa.
– Tämä ei ole ihan paras tekele, parempiakin olen tehnyt, hän vakuuttaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Nyt ei ne nuoret ..." osaa tehdä vastaakaan.